Kelan uudet, valtakunnalliset etäkoulutukset sote-ammattilaisille paransivat yhteisten asiakkaiden ohjausta
Kelan ja sote-ammattilaisten yhteistyö on avainasemassa, kun asiakkaiden oikea-aikainen ohjautuminen kuntoutukseen ja muihin palveluihin halutaan varmistaa. Uuden toimintamallin avulla Kelan koulutukset saatettiin helpommin hyödynnettäviksi sote-ammattilaisten arjessa verkkoseminaareina ja tallenteina. Kelan asiantuntijoiden mukaan toimintamalli yhtenäisti koulutustoimintaa, säästi resursseja ja selkeytti työnjakoa.
Sote-ammattilaisilla on keskeinen rooli asiakkaiden ohjaamisessa kuntoutukseen ja muun sosiaaliturvan pariin, mutta Kelan etuuksiin ja palveluihin liittyvän tiedon puutteet voivat haitata tätä prosessia. Siksi Kelan järjestämät koulutukset ovat tärkeitä. Kela-tietoa sote-ammattilaisille -projektissa (2022–2024) kehitettiin uusi toimintamalli sote-ammattilaisille suunnatun koulutuksen koordinoimiseen ja toteuttamiseen Kelassa.
Projektissa järjestettiin valtakunnallisia verkkoseminaareja, joista vastuun otti eri asiantuntijoista koottu projektiryhmä. Koulutusten tavoitteena oli lisätä sote-ammattilaisten ymmärrystä Kelan palveluista ja etuuksista, jotta he voisivat käyttää tietoa arjessaan asiakkaiden hyödyksi.
Projektin yhteydessä toteutettiin arviointitutkimus, ja tässä kirjoituksessa tarkastelen joitakin nostoja tutkimuksen tuloksista.
Koulutuksen avulla kohti yhteistä päämäärää
Kelalla ja sote-toimijoilla on yhteinen arvo: asiakkaiden saamat oikea-aikaiset ja tarkoituksenmukaiset palvelut ja etuudet. Jotta yhteisen arvon toteutuminen olisi mahdollista, Kela järjestää koulutusta sote-ammattilaisille. Tutkimuksessa on tarkasteltu asiaa palvelukeskeisen arvonluonnin logiikan ja arvonluonnin kehien kautta.
Arvonluonnin kehien malliin sovitettuna Kela on (koulutus)palveluntuottaja, joka suunnittelee ja valmistelee koulutuksia ja sote-toimijat ovat asiakkaita, jotka tarvitsevat koulutuksista saatua tietoa päivittäisessä työssään. Yhteistä arvojen luontia tapahtuu toimijoiden välisen vuorovaikutuksen kautta. Viime kädessä toiminnasta hyötyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat, jotka tarvitsevat Kelan etuuksia ja palveluita. (Grönroos ja Voima, 2013.)
Koulutukset saivat kiitosta ammattilaisilta – jotkut kaipasivat vielä syvällisempää tietoa
Projektin aikana järjestettiin valtakunnallisia verkkoseminaareja ja luotiin koulutustallenteita, joita sote-ammattilaiset voivat hyödyntää omassa aikataulussaan. Sekä sote-ammattilaisten että Kelan asiantuntijoiden mielestä koulutusten järjestäminen on tärkeää ja osa Kelan tehtävää.
Sote-ammattilaiset pitivät verkkoseminaareja erittäin tervetulleena tapana toteuttaa koulutusta. Seminaareista tehdyt koulutustallenteet ovat ammattilaisten mielestä loistava tapa päivittää osaamista, koska niiden äärelle voi palata silloin, kun on parhaiten aikaa.
Koulutuspalautteisiin vastanneet ammattilaiset kertoivat, että koulutukset lisäsivät heidän osaamistaan ja tietoaan sosiaaliturvasta sekä Kelan etuuksista ja palveluista. Palautteen mukaan koulutukset helpottivat asiakkaiden ohjaamista ja tarjosivat hyödyllisiä työkaluja arjen työhön.
Vastaajat olivat sitä mieltä, että koulutukset olivat hyviä ja monipuolisia perustietopaketteja. Jotkut kuitenkin kaipasivat vielä sisällöllisesti syvällisempää tietoutta. Jatkossa Kelassa onkin tärkeää pohtia, millaiset koulutussisällöt ja näkökulmat palvelisivat mahdollisimman hyvin erilaisia kohderyhmiä.
Vuorovaikutus on tärkeää koulutuksissa
Koulutuspyyntöjä pyrittiin projektin aikana keskittämään, jotta ne tulisivat jatkossa niille varattua väylää pitkin ja tässä osin onnistuttiinkin. Tärkeää on kuitenkin jatkossakin pyrkiä kiinnittämään tähän huomiota, jolloin koulutustarpeiden kokonaisuus on helpompi hahmottaa.
Sote-ammattilaiset pitivät vuorovaikutuksellisuutta koulutuksissa tärkeänä. Koulutuksiin osallistujien oli mahdollista esittää verkkoseminaarien viestikentässä kommentteja ja kysymyksiä koulutuksen aikana. Paikalla oli Kelan asiantuntijoita vastaamassa osallistujien kysymyksiin.
Verkkoseminaarin viestikenttä koettiin sekä Kelan asiantuntijoiden että sote-ammattilaisten näkökulmasta hyväksi ja pääosin toimivaksi tavaksi toteuttaa vuorovaikutusta, mutta viestikenttä sai myös kritiikkiä. Viestikentän käytännön toteutuksessa havaittiin joitakin puutteita, ja sekä viestikentän että koulutuksen seuraaminen yhtäaikaisesti koettiin haastavaksi. Jatkossa viestinkentän toteutusta aiotaan kehittää.
Uusi toimintamalli yhtenäisti koulutustoimintaa Kelan sisällä
Kelan asiantuntijoiden mielestä projektissa kokeiltu toimintamalli tuotti paljon hyvää. Se muun muassa yhtenäisti sote-ammattilaisille suunnattua koulutusta, selkeytti työnjakoa, säästi resursseja ja keskitti koulutuspyyntöjä.
Koulutustallenteita sekä ammattilaisten käyttöön luotuja koulutussivuja Kelan asiantuntijat pitivät erittäin hyödyllisinä, konkreettisina tuotoksina. Projekti sai myös kiitosta erittäin hyvästä yhteishengestä ja asenteesta.
Kehittämiskohteita tunnistettiin puolestaan muun muassa Kelan ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä.
Kouluttaminen on jatkossakin merkityksellinen osa Kelan toimintaa
Projektin yhteydessä tehty arviointitutkimus antaa selkeitä suuntaviivoja koulutustoiminnan kehittämiselle. Tulevaisuudessa sote-ammattilaisille suunnatussa Kelan koulutustoiminnassa on hyvä huomioida ainakin seuraavat seikat:
- Käsitteiden määritteleminen: Miten koulutus, sidosryhmäyhteistyö ja kumppanuusyhteistyö eroavat toisistaan, ja millä tavoin niitä toteutetaan?
- Suunnitelmallisuus: Hyvissä ajoin tehty, keskitetty koulutusten suunnittelu helpottaa koulutusten toteuttamista.
- Kohderyhmän tarpeet: Sama koulutus ei aina sovi kaikille. Miten otamme huomioon erilaiset koulutustarpeet ja kohderyhmät?
- Viestintä ja markkinointi: Sisäistä ja ulkoista viestintää sekä markkinointia kehittämällä voidaan tavoittaa kohderyhmiä laajemmin.
- Sopivat asiantuntijat: Koulutuskokonaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen sopivien asiantuntijoiden ja kouluttajien löytäminen ja koulutusosaamisen ajantasaisuus vaatii aikaa ja panostusta.
Laajasti ammattilaisia tavoittavalla, hyvin suunnitellulla koulutuksella voidaan vahvistaa sote-ammattilaisten osaamista, joka muodostaa pohjan Kelan ja sote-toimijoiden yhteistyölle. Tämän myötä yhteiset asiakkaat lopulta saavat oikeat palvelut oikeaan aikaan.
Kirjoittaja
Sonja Tuomisto
erikoistutkija, Kela
sonja.tuomisto@kela.fi
Näin tutkimus tehtiin
Kela-tietoa sote-ammattilaisille -projektiin liittyvä arviointitutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti ja moninäkökulmaisesti.
Aineistoina olivat Kelan asiantuntijoiden kysely -sekä haastatteluaineisto, sote-ammattilaisille suunnatut koulutuspalautekyselyt sekä projektiin liittyvät dokumentit. Lisäksi seurattiin koulutustoimintaan keskeisesti liittyviä lukuja: koulutuksiin ilmoittautuneiden määriä, koulutustallenteiden näyttömääriä sekä Kuntoutuksen verkkokurssille rekisteröityneiden käyttäjien määrää.
Lue lisää
Tutustu raporttiin: Tuomisto Sonja. (2024). Kela kouluttajana: Kela-tietoa sote-ammattilaisille -projektin arviointitutkimus. Raportteja 2. Kela. URN: ISBN:978-952-284-208-4
Grönroos, C., & Voima, P. (2013). Critical service logic: Making sense of value creation and co-creation. Journal of the Academy of Marketing Science, 41(2), 133–150. DOI: 10.1007/s11747-012-0308-3
Osborne, S., Radnor, Z., & Nasi, G. (2013). A new theory for public service management? Toward a (public) service-dominant approach. The American Review of Public Administration 43:2, 135-158.
Osborne, S. P. (2018). From public service-dominant logic to public service logic: Are public service organizations capable of co-production and value co-creation? Public Management Review, 20(2), 225–231. DOI: 10.1080/14719037.2017.1350461
