65 vuotta täyttäneiden yksityisten yleislääkäripalvelujen käyttö kasvoi merkittävästi valinnanvapauskokeilun käynnistyttyä
65 vuotta täyttäneiden yksityisten yleislääkäripalveluiden käyttö lähes kaksinkertaistui valinnanvapauskokeilun ensimmäisten kuukausien aikana. Muiden yksityisten yleislääkäripalveluiden määrä väheni odotettua vähemmän. Yksityislääkäreiden määrässä ei näy merkittävää muutosta kokeilun alettua.
Yksityisten yleislääkäripalvelujen valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille on ollut käynnissä reilut 4 kuukautta. Kokeilussa 65 vuotta täyttänyt voi hakeutua yksityiselle yleislääkärille julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksua vastaavalla omavastuulla. Mitä pidemmälle kokeilu etenee ja sitä koskevaa aineistoa kertyy, sitä monipuolisempia analyysejä voimme tehdä kokeilun vaikutuksista.
Valinnanvapauskokeilun sijaan 65 vuotta täyttänyt asiakas voi edelleen hakeutua yksityislääkärille myös perinteisellä sairaanhoitovakuutuskorvauksella, joka vuoden 2025 aikana oli 30 euroa käynniltä. Korvaus on enää 8 euroa vuonna 2026.
Tässä kirjoituksessa analysoimme erityisesti sitä, miten Kelan korvaamien yksityislääkärikäyntien määrät ovat kehittyneet ennen kokeilua ja kokeilun ensimmäisinä kuukausina.
Lisäksi arvioimme yksityislääkärien määrän kehitystä sairaanhoitovakuutuksen korvaamissa palveluissa sekä valinnanvapauskokeiluun osallistuvien lääkäreiden erikoisalojen kirjoa. Tarkastelemme myös, kuinka moni asiakas oli käyttänyt palvelua yhden tai kaksi kertaa, ja palasiko asiakas toisella käynnillä samalle lääkärille tai palveluntuottajalle.
65 vuotta täyttäneiden yleislääkäripalvelujen käyttö kasvoi merkittävästi valinnanvapauskokeilun käynnistyttyä
Valinnanvapauskokeilu on noussut nopeasti merkittäväksi osaksi 65 vuotta täyttäneiden yksityisten yleislääkäripalvelujen käyttöä. Syyskuussa valinnanvapauskokeiluun kuuluvia yleislääkärikäyntejä oli vajaa 17 000 ja lokakuussa 16 000.
Perinteisiä sairaanhoitovakuutuksesta korvattuja lääkärikäyntejä 65 vuotta täyttäneillä oli lokakuussa 2025 yhteensä vajaa 84 000, joista erikoistumattoman eli yleislääkärin tuottamia oli reilu 11 000 ja yleislääketieteen erikoislääkärin tuottamia vajaa 6 000. Kutsumme kahta jälkimmäistä ja valinnanvapauskokeilun lääkäripalveluja yhdessä yleislääkäripalveluiksi luettavuuden helpottamiseksi.
Valinnanvapauskokeilun käynnit muodostivat heti kokeilun käynnistyttyä noin 16 % kaikesta 65 vuotta täyttäneiden yksityislääkäripalvelujen käytöstä ja yleislääkäripalveluista valinnanvapauskokeilu kattoi hieman alle puolet (47 % syyskuussa, 48 % lokakuussa).
Käytännössä 65 vuotta täyttäneiden yleislääkäripalvelujen käyttö kasvoi merkittävästi valinnanvapauskokeilun ensimmäisenä kuukautena. Yleislääkärikäyntien määrä syyskuussa oli lähes kaksinkertainen (+91 %) elokuuhun verrattuna. Lokakuussa käyntimäärät hieman laskivat syyskuuhun nähden (-6 %). Syys-lokakuussa 2025 yleislääkärikäyntejä oli yhteensä 76 % enemmän verrattuna vuodentakaiseen.
Muut yksityiset yleislääkäripalvelut eivät toistaiseksi ole vähentyneet niin paljon kuin odotettiin
Ennakolta valinnanvapauskokeilua koskevan hallituksen esityksen käsittelyssä (HE 36/202 vp, StVM 10/2025 vp), sen lausuntokierroksella sekä eduskunnan täysistunnossa (PTK 64/2025 vp) spekuloitiin, että kokeilua tulisivat käyttämään erityisesti ne keski- ja suurituloiset eläkeläiset, jotka jo ennestään käyttivät yksityisiä lääkäripalveluita. Erityisesti kokeilun arveltiin houkuttelevan asiakkaita yleislääkäreiltä ja yleislääketieteen erikoisaloilta, sillä valinnanvapauskokeilun kautta yleislääkärikäynnin omavastuu on asiakkaalle huomattavasti edullisempi.
Ensimmäisten kuukausien tilastojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että yli 65-vuotiaat ovat vähentäneet muiden kuin valinnanvapauskokeiluun kuuluvien yksityisten yleislääkäripalvelujen käyttöä vain vähän.
Perinteisen väylän yleislääkärikäynnit vähenivät vuoden 2025 elokuusta lokakuuhun vain noin 8 % ja yleislääketieteen erikoisalalla noin 7 %. Muutoksesta ei voi suoraan päätellä valinnanvapauskokeilun vaikutusta, sillä palvelukäyttöön vaikuttavat myös lukuisat muut tekijät ja jo pelkkä kausivaihtelu on huomattavaa. Jo nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei muu yleislääkäripalveluiden käyttö ole laskenut niin paljon kuin odotettiin.
Näin pieni muutos kokeilun tässä vaiheessa voi osin johtua siitä, että valinnanvapauskokeilun palveluja ei ole ollut saatavilla tai 65 vuotta täyttäneet eivät ole olleet kokeilusta riittävän tietoisia. Näitä kysymyksiä selvitetään tarkemmin asiakaskyselyllä keväällä 2026. Lisäksi Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan yli 64-vuotiaiden kotitalouksista jo 10 prosentilla oli vuonna 2022 sairauskuluvakuutus, jonka tiedetään heikentävän kuluttajan kannustimia hintavertailuun. Myös vakiintunut omalääkärisuhde voi vähentää halukkuutta vaihtaa lääkäriä.
Yksityislääkärien määrän kasvu näyttää olevan pitkän aikavälin trendi
Petteri Orpon hallitusohjelmassa päädyttiin kehittämään Kela-korvauksia. Tämän seurauksena lääkärien siirtyminen julkiselta yksityiselle sektorille on ollut yksi keskeinen huolenaihe. Myös valinnanvapauskokeilun pelätään houkuttelevan lääkäreitä yksityiselle sektorille ja hankaloittavan julkisen sektorin työvoiman saatavuutta (mm. HE 36/2025 vp, StVM 10/2025).
Valinnanvapauskokeilussa palveluja tuottaa noin 800 lääkäriä vaihtelevalla työpanoksella. Ensimmäisissä tilastoissa valinnanvapauskokeilun aikana ei näy merkittävä kasvua niiden yksityisten yleislääkäreiden ja yleislääketieteen erikoislääkäreiden määrässä, jotka ovat tuottaneet sairausvakuutuksesta korvattuja lääkärikäyntejä eläkeikäisille.
65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden yksityisten yleislääkäreiden määrä on kasvanut 7,6 % vuodentakaiseen nähden, mikä vastaa yleislääkäreiden määrän lisäystä myös edeltävän vuoden aikana (7,5 %). Yleislääketieteen erikoislääkäreiden lukumäärä taas on pysynyt lähes samana vuoden takaiseen nähden.
Näyttää siltä, että ainakin kokeilun alkuvaiheessa yksityissektorilla jo ennestään työskentelevät lääkärit ovat tarjonneet työpanostaan valinnanvapauskokeiluun. Yksityiset lääkärit työskentelevät usein myös julkisessa terveydenhuollossa, joten tämä ei vielä tarkoita sitä, etteivätkö samat lääkärit olisi voineet vähentää työpanostaan julkisella sektorilla. Analysoimme tätä tarkemmin kokeilun edetessä.
Valtaosa valinnanvapauskokeiluun osallistuvista lääkäreistä on yleislääkäreitä
Syys–joulukuussa 2025 Kela korvasi yhteensä vajaa 50 000 valinnanvapauskokeilun käyntiä. Toisin kuin aiemmat tässä kirjoituksessa esitetyt luvut, tämä perustuu korvausten maksukuukauteen eikä käyntikuukauteen. Luku ei siksi todellisuudessa sisällä kaikkia syys–joulukuun aikana toteutuneita käyntejä.
Valinnanvapauskokeilussa tarjotaan yleislääkäripalvelua. Ei siis ole yllättävää, että useampi kuin kaksi kolmesta Kelan syys–joulukuussa 2025 korvaamista käynneistä (68 %) oli erikoistumattomien yleislääkäreiden tuottamia.
Kaikki erikoistuneet lääkärit kuitenkin voivat tuottaa yleislääkäripalveluja. Yleislääketieteen erikoislääkäreiden osuus käynneistä oli viidennes (20 %), ja viimeinen kymmenes (11 %) korvatuista käynneistä hajautui 31 eri erikoisalalle.
Mainittavia muita palvelua tuottaneiden lääkäreiden erikoisaloja olivat muun muassa terveydenhuolto (1,9 %), työterveyshuolto (1,5 %), yleiskirurgia (1,0 %) ja geriatria (1,0 %).
Samalle lääkärille hakeutuminen on kokeilussa tavallista
Kela maksoi valinnanvapauskokeilussa syys–joulukuussa 2025 korvauksia yhteensä vajaan 45 000 asiakkaan lääkärikäynneistä. Luku perustuu maksukuukauteen eikä sisällä kaikkia ajanjakson käyntejä. Heistä yksi kahdeksasta (12 %) kävi lääkärin vastaanotolla kahdesti kokeilun puitteissa. Kun data vielä täydentyy, kahdesti palvelua käyttäneiden osuus luultavasti nousee loppuvuoden osalta noin 14 prosenttiin.
Kahdesti vastaanotolla käyneistä kaksi kolmesta (66 %) hakeutui samalle lääkärille, lähes yhdeksän kymmenestä (86 %) samaan toimipisteeseen ja yli yhdeksän kymmenestä (93 %) samaan yritykseen.
Valinnanvapauskokeilussa kahden käynnin rajoite ja omavastuu sekä maksulliset laboratorio- ja kuvantamispalvelut todennäköisesti rajoittavat asiakkaiden halukkuutta käyntien määrän lisäämiseen.
Kokeilun arviointi jatkuu tässä vaiheessa tilastotietojen perusteella. Seuraavaksi arvioimme, miten valinnanvapauskokeilun käynnit suhteutuvat perusterveydenhuollon käynteihin hyvinvointialueittain.
Kirjoittajat
Riina Hiltunen
erikoistutkija, Kela
riina.hiltunen@kela.fi
Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, Kela
hennamari.mikkola@kela.fi
Kirjoituksessa esitettyjen lukujen tulkinnasta
Kirjoituksessa esitetyt luvut eroavat jossain määrin 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun tilastoseurannan luvuista, koska tässä tarkastelemme lukuja pääosin sen kuukauden mukaan, jolloin asiakas on käyttänyt palvelua. Tilastoseurannassa taas tarkastellaan lukuja sen kuukauden mukaan, jolloin Kela on maksanut korvauksen palveluntuottajalle.
Korvaukset maksetaan viiveellä, joten yksityisten lääkäripalvelujen käyttöä voidaan arvioida käyttökuukausikohtaisesti tällä hetkellä luotettavasti lokakuulle 2025 asti. Korvausten maksun viiveen vuoksi tilastoiduista syyskuun käynneistä puuttuu arviolta 1 % ja lokakuun käynneistä 2 %.
Lisätietoa
65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun taustaa ja valmistelun vaiheita on kuvattu aiemmissa blogeissa ja tietopaketissa:
