Perustulokokeilu | Kelan tietotarjotinKelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Tietotarjotin

Sisältötyyppitietopaketti

Perustulokokeilu

Julkaistu 16.9.2020Päivitetty 6.3.2023

Suomessa kokeiltiin perustuloa vuosina 2017–2018. Kokeilussa 2 000 iältään 25–58-vuotiasta työtöntä sai perustuloa 560 euroa kuussa ilman ehtoja tai tarveharkintaa.

Perustulokokeilun tulokset: työllisyysvaikutukset vähäisiä, toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi

Perustulokokeilun lopulliset tulokset julkaistiin 6.5.2020. Työllisyyttä koskevat rekisteritiedot kattavat nyt molemmat kokeiluvuodet ja kyselytutkimuksen tulokset on analysoitu aiempaa laajemmin. Lisäksi perustuloa saaneiden henkilöiden haastatteluihin perustuva tutkimus täydentää kuvaa kokeilusta.

Perustulon työllisyysvaikutukset mitattiin marraskuun 2017 ja lokakuun 2018 välisenä ajanjaksona. Perustuloa saaneiden työllisyys parani sen aikana hieman enemmän kuin vertailuryhmällä. Vaikutusten tulkintaa kuitenkin vaikeuttaa vuoden 2018 alussa käyttöön otettu työttömien aktiivimalli, joka tiukensi työttömyysturvan saamisen ehtoja epäsymmetrisesti molemmissa tutkimusryhmissä.

Ensimmäisen kokeiluvuoden aikana, jolloin aktiivimalli ei ollut käytössä, perustulolla ei ollut työllisyysvaikutuksia koko perustuloryhmän tasolla. Kokonaisuudessaan kokeilun työllisyysvaikutus jäi pieneksi.

Kyselytutkimuksen perusteella perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. Kyselyyn vastanneet perustulon saajat olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta, alakuloa ja yksinäisyyttä. Lisäksi he arvioivat kognitiivisen toimintakykynsä eli muistinsa, oppimisensa ja keskittymiskykynsä paremmaksi. Perustuloa saaneet vastaajat kokivat myös toimeentulonsa ja taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmässä.

Tutkimusta varten myös haastateltiin 81:tä perustulon saajaa. Haastattelut tuovat esiin kokeilun vaikutusten moninaisuuden sekä erot perustulon saajien lähtökohdissa ja elämäntilanteissa.

Alustavat tulokset: hyvinvointi koettiin paremmaksi, ensimmäisenä vuonna ei työllisyysvaikutuksia

Perustulokokeilun arviointitutkimuksen ensimmäiset, alustavat tulokset julkaistiin 8.2.2019. Lisää tuloksia julkaistiin 4.4.2019.

Perustulokokeilu ei lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä. Rekisteriaineiston perusteella perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokitkaan. Rekisteritiedot valmistuvat vuoden viiveellä, joten jälkimmäistä kokeiluvuotta koskevat tulokset julkaistaan alkuvuonna 2020.

Kyselytutkimuksen perusteella perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa kokeilun päättyessä paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Kyselyyn vastanneet perustulon saajat kokivat toimeentulonsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet vastaajat. He tunsivat myös vähemmän stressiä ja huolta omasta taloudestaan kuin vertailuryhmään kuuluneet. Myös silloin, kun perustuloa saaneilla vastaajilla oli vaikeuksia tulla toimeen, he kokivat vähemmän stressiä kuin verrokit.

Ensimmäiset tulokset ovat osin alustavia, eikä lopullisia johtopäätöksiä perustulokokeilun vaikutuksista voida vielä tehdä. Tulokset julkaistaan vaiheittain vuosien 2019 ja 2020 aikana.

Perustulokokeilun arviointitutkimus

Perustulokokeilun arviointitutkimuksen kokonaisuuteen kuuluivat rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus sekä puhelinhaastattelu koe- ja verrokkiryhmään kuuluville henkilöille. Koko kokeilua koskevat tulokset valmistuivat keväällä 2020. Tutkimusraportti ensimmäisestä kokeiluvuodesta valmistui keväällä 2019.

Arviointitutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa tietoa perustulon vaikutuksista kokeiluun osallistuvien työllisyyteen ja tuloihin. Lisäksi arvioitiin perustulon vaikutuksia osallistujien hyvinvointiin. 

Kela vastasi tutkimuskokonaisuuden organisoinnista ja toteutti sen yhteistyössä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja muiden kumppaneiden kanssa.

Tutkimus jatkuu

Perustulokokeilun vaikutusten tutkimus jatkuu Kelan tutkimuksen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yhteistyönä. Jatkotutkimushankkeet koskevat kokeilun kohdeväestön työllisyyttä, työllisyyspalveluiden käyttöä, tuloja, sosiaalietuuksien käyttöä ja terveyttä. Tutkimuksessa keskitytään aiemmin raportoimattomiin tutkimusmuuttujiin, kuten terveyteen ja terveyspalveluiden käyttöön, sekä kokeilun vaikutuksiin pitkällä aikajänteellä. 

Jatkohankkeiden tutkimusaineistot perustuvat pääasiassa hallinnollisiin rekisteihin. 

Kaksivuotinen kokeilu

Pääministeri Juha Sipilän hallitus toteutti Suomessa perustulokokeilun vuosina 2017–2018. Kelan johtama, eri tutkimuslaitoksien tutkijoista koostuva ryhmä selvitti, miten perustulokokeilu kannattaa toteuttaa. Kokeilusta säädettiin lailla, ja Kela vastasi sen käytännön toimeenpanosta ja perustulon maksatuksesta. Kela vastaa myös kokeilun tulosten arviointitutkimuksesta. 

Perustulokokeilu alkoi 1.1.2017. Kokeilu kesti 2 vuotta ja päättyi 31.12.2018.

Perustulokokeilun avulla pyrittiin selvittämään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia. Tavoitteena on myös muuttaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Samalla pyritään vähentämään byrokratiaa ja yksinkertaistamaan monimutkaista etuusjärjestelmää.

Lisää tietoa perustulokokeilusta ja sen tuloksista

Perustulokokeilun esiselvityksen tavoitteena oli arvioida malleja, joilla perustulokokeilu voitaisiin toteuttaa. 

Esiselvitystyöstä vastasi Kelan johtama tutkimusryhmä, ja se käynnistyi lokakuun lopussa 2015. Tutkimusryhmä luovutti esiselvitysraporttinsa sosiaali- ja terveysministerille 30.3.2016. Sen jälkeen Juha Sipilän hallitus laati perustulokokeilua koskevan lakiesityksen, jonka eduskunta hyväksyi joulukuussa 2016.

Tutkimusryhmä luovutti loppuraporttinsa sosiaali- ja terveysministerille 16.12.2016. Perustulokokeilu alkoi 1.1.2017.

Esiselvityshankkeen väliraportti arvioi erilaisia perustulomalleja

Tutkimusryhmä luovutti esiselvitysraporttinsa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle 30.3.2016.

Raportti kerää yhteen olemassa olevaa tietoa erilaisista perustulomalleista ja niihin liittyneistä kokeiluista ja tuloksista. Lisäksi siinä arvioidaan erilaisten perustulomallien vaikutuksia.

Esiselvityshankkeen loppuraportti suositteli kokeilun laajentamista

Tutkimusryhmä luovutti loppuraporttinsa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle 16.12.2016.

Loppuraportissa tutkimusryhmä suosittelee perustulokokeilun laajentamista vuonna 2018. Kokeilun otoskokoa tulisi kasvattaa ja ottaa mukaan työttömien lisäksi muita pienituloisia ryhmiä.

Tutkimusryhmän jäsenet

Esiselvityksen toteuttivat yhteistyössä

  • Kelan tutkimus
  • Helsingin yliopisto
  • Tampereen yliopisto
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Turun yliopisto
  • Sitra
  • Ajatushautomo Tänk
  • Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

Hankkeeseen osallistuivat lisäksi Suomen Yrittäjät sekä kunta-alan, vero-oikeuden ja perustuslain asiantuntijoita. Tutkimusta johti Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja, nykyinen Turun yliopiston työelämäprofessori Olli Kangas.

Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lue lisää

Vuoden 2017 alussa alkavaan perustulokokeiluun valittiin satunnaisotannalla 2 000 henkilöä. Satunnaisotantaan osallistuivat kaikki 25–58-vuotiaat henkilöt, joille Kela oli maksanut työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa marraskuussa 2016 ja jotka eivät olleet saaneet kyseistä etuutta lomautuksen vuoksi.

Kokeiluun valittavalla henkilöllä ei saanut olla otantahetkellä maksussa perustulon saamisen estävää etuutta, esimerkiksi eläkettä, tai muuta laissa määrättyä rajoitusta.

Satunnaisotanta tarkoittaa sitä, että kaikilla perustulokokeilun kriteerit täyttävillä henkilöillä on yhtä suuri mahdollisuus tulla valituksi kokeiluryhmään.

Kela julkaisee tällä sivulla hallituksen esityksen mukaisesti otantakoodin, jolla satunnaisotanta tehtiin joulukuussa 2016.

Otantakoodi

* Otetaan siemenluku otoksen tekoa varten koneajasta ;                 
data _NULL_;                                                           
 siemen= int(%sysfunc(TIME())) ;                                       
 call symput('siemen',siemen);                                         
run;                                                                   
%put &siemen; 
                                                         
* Järjestetään perusjoukko ;            
proc sort data=perus;                                                
 by henro;                                                           
run;                                                                 
* Tehdään otos, n=2000 ;                                             
proc surveyselect data=perus method=srs                              
     n=2000 seed=&siemen                                             
     out=otos;                                                       
run;                                                                 
* Järjestetään otos ;                                                
proc sort data=otos;                                                 
 by henro;                                                           
run;    
      
 * Yhdistetään otos perusjoukkoon, tehdään muuttuja TYYPPI;         
data kaikki;                                                       
 merge perus(in=a)                                                 
       otos(in=b);                                                 
 by henro;                                                         
 length TYYPPI $ 1.;                                               
 if a then TYYPPI='V'; * verrokit ;                                
 if b then TYYPPI='K'; * kokeiluryhmä ;                            
                                                                   
 * annetaan arvot muuttujalle REAOH ;                                    
REAOH='PUOTOS';                                                   
run;                                                               

* Tarkistetaan, että 2000 henkilöllä TYYPPI saa arvon 'K' ;        
proc freq;                                                         
 tables tyyppi;                                                    
run;                                                            

Perustulokokeilun tavoitteet

Suomessa toteutettiin perustulokokeilu vuosina 2017–2018. Kela vastasi kokeilun toteuttamisesta.

Perustulo on sosiaaliturvan malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ilman ehtoja rahaa toimeentuloa varten. Sen tarkoitus on vähentää tukien hakemiseen liittyvää työtä sekä vapauttaa aikaa ja voimavaroja muuhun toimintaan, kuten työn tekemiseen tai hakemiseen.

Perustulokokeilun avulla selvitetään,

  • miten sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa sellaiseksi, että se vastaisi paremmin työelämän muutoksiin
  • voidaanko sosiaaliturvaa muuttaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi
  • voidaanko byrokratiaa vähentää ja monimutkaista etuusjärjestelmää yksinkertaistaa.

Perustulokokeilun toteutus

Koska kyseessä oli kokeilu, perustuloa ei maksettu kaikille suomalaisille. Perustulokokeiluun osallistui 2 000 henkilöä, jotka valittiin satunnaisotannalla joulukuussa 2016. Nämä henkilöt muodostivat kokeiluryhmän.

Satunnaisotantaan osallistuivat tietyin rajauksin 25–58-vuotiaat henkilöt, joille Kela on maksanut työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa marraskuussa 2016 ja jotka eivät ole saaneet etuutta lomautuksen vuoksi. Satunnaisotanta tarkoittaa sitä, että kaikilla perustulokokeilun kriteerit täyttävillä henkilöillä oli yhtä suuri mahdollisuus tulla valituksi kokeiluryhmään.

Kokeiluun valitut henkilöt eivät voineet kieltäytyä kokeilusta, jotta kokeilun tulokset eivät vääristyisi.

Perustulon määrä ja maksaminen

Perustuloa maksettiin kokeiluryhmään kuuluville 1.1.2017–31.12.2018. Perustulon määrä oli 560 euroa kuukaudessa. Kaikki perustulokokeilussa mukana olleet saivat perustuloa yhtä paljon.

Perustulon määrä oli sama koko kokeilun ajan, eivätkä sitä pienentäneet mitkään saajan muut tulot. Jos perustulokokeilussa mukana oleva työllistyi, hän sai ansiotulon lisäksi myös perustulon.

Perustulon vaikutus muihin Kelan etuuksiin

Perustulokokeilussa mukana oleminen ei heikentänyt osallistujien taloudellista tilannetta. Perustulon saaja voi hakea hänelle kuuluvat sosiaalietuudet normaalisti kokeilun aikana. Perustuloa vastaava summa kuitenkin vähennettiin tietyistä samalta ajalta maksetuista sosiaalietuuksista. Yli jäävä osuus maksettiin perustulon saajalle. Esimerkiksi kun työttömyysturvan nettomäärä ylitti perustulon määrän, ylimenevä osa maksettiin hakijalle.

Perustulokokeilussa olevan oli hyvä hakea hänelle kuuluvat muut etuudet myös siksi, että niiden hakemisella ja saamisella voi olla vaikutuksia perustulokokeilun jälkeiseen aikaan. Jos perustulon saaja oli työtön, hänen kannatti pysyä työttömänä työnhakijana TE-toimistossa ja hakea työttömyysturvaa Kelasta tai työttömyyskassasta.

Perustulon maksaminen voitiin keskeyttää, jos henkilö alkoi saada etuutta, joka esti perustulon maksamisen. Perustulon maksamisen estäviä etuuksia olivat muun muassa lasten kotihoidon tuki ja kaikki eläkkeet (kansaneläke, takuueläke, työeläkkeet).

Perustulon verotus

Perustulo oli veroton etuus. Se ei vaikuttanut verotettavien tulojen määrään, eikä sillä siten ollut vaikutusta kokeiluun osallistuvien verotukseen. Ne etuudet, joista perustulo vähennettiin, huomioitiin verotuksessa samalla tavalla, kuin jos ne olisi maksettu ilman perustulovähennystä.

Perustulokokeilusta kertyi rekisteriaineisto, ja lisäksi arviointihankkeessa kerättiin kyselyaineisto. Aineistot on mahdollista saada tutkimuskäyttöön.

Perustulorekisteri 

Perustulorekisteri on saatavissa tutkimuskäyttöön valmisaineistona Tilastokeskuksen Fiona-etäkäyttöjärjestelmässä. Rekisteriin kerättyjä tietoja saa käyttää vain perustulokokeilua koskevissa tutkimuksissa.

Aineiston käyttäjä hakee tietolupaa Kelasta. Luvan myöntämisen jälkeen Tilastokeskus avaa pääsyn perustulorekisteriin Fiona-etäkäyttöjärjestelmässä. 

Perustulorekisteri sisältää perustulokokeilun kohdejoukon eli tiedon henkilön kuulumisesta perustulokokeilun koe- tai verrokkiryhmään. Lisäksi aineisto sisältää tiedot ajanjaksoista, joilta perustuloa on maksettu, perustulomaksut ja takaisinkuittaukset. 

Perustulorekisteri ei sisällä henkilöstä muita tietoja, esimerkiksi taustatietoja tai tietoa työssäkäynnistä. Nämä tiedot voidaan yhdistää perustulorekisteriin Tilastokeskuksen muista aineistoista, joihin haetaan käyttölupaa Tilastokeskuksesta.

Miten haen Kelasta tietolupaa perustulorekisteriin?

Tietolupaa haetaan Kelasta hakemuslomakkeella(Avautuu uuteen välilehteen). 

Hakemuslomakkeen liitteeksi tarvitaan: 

  • ajantasainen tutkimussuunnitelma 
  • tietosuojaseloste
  • julkaisusuunnitelma 
  • salassapitositoumus kaikilta tietoja käsitteleviltä
  • laskutustiedot. 

Määrittelydokumenttia ei tarvita. Merkitse hakemuslomakkeeseen, että tietolupaa haetaan perustulorekisterin valmisaineistoon. Hakemusasiakirjoista tulee lisäksi ilmetä, mihin aineistoihin perustulorekisteri yhdistetään.

Toimita hakemus liitteineen sähköisesti Kelaan osoitteeseen tietoaineistot@kela.fi

Perustulokokeilun kyselyaineisto

Syksyllä 2018 toteutettiin perustulokokeilun kysely perustulokokeilun koe- ja verrokkiryhmille. Kyselyaineisto on saatavilla Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta tutkimuskäyttöön, myös pro gradu -tutkielmiin sekä lisensiaatti- ja väitöstutkimuksiin. 

Tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.

Usein kysyttyä perustulokokeilusta

Suomen perustulokokeilu toteutettiin vuosina 2017–2018. Kokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä sai perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloista tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä.

Kokeilun vaikutuksista tehdään arviointitutkimus, joka tuottaa tietoa perustulon vaikutuksista kokeilussa mukana olleiden työllisyyteen, tuloihin ja hyvinvointiin.

Nykyistä sosiaaliturvaa on kehitetty vuosikymmenten ajan, mutta sen perusta on rakennettu hyvin erilaisessa ympäristössä kuin jossa nyt elämme. Epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet eikä sosiaaliturvajärjestelmämme kaikilta osin enää vastaa tämän päivän vaatimuksia.

Perustulo voisi olla yksi ratkaisu siihen, miten työtä voisi ottaa vastaan joustavammin. Tästä syystä Suomessa haluttiin kokeilla perustuloa.

Perustulokokeilun käynnisti pääministeri Juha Sipilän hallitus. Kelan johtama tutkimusryhmä selvitti vaihtoehtoja kokeilun toteuttamiseen.

Kokeilusta säädettiin lailla, ja Kela vastasi sen käytännön toimeenpanosta ja perustulon maksatuksesta.

Kokeilun budjetti oli 20 miljoonaa euroa.

Suomen kokeilu poikkeaa muista kokeiluista siinä, että se oli valtakunnallinen ja lakisääteinen. Kokeilu toteutettiin koko maassa, eikä siihen osallistuminen perustunut vapaaehtoisuuteen.

Perustulokokeilu oli kaksivuotinen. Se päättyi suunnitelman mukaisesti 31.12.2018.

Kokeilulla selvitetään perustulon vaikutuksia osallistuneiden työllisyyteen ja hyvinvointiin. Tuloksena on uutta tietoa, jota ei olisi mahdollista saada ilman kokeilua.

Tätä tietoa voidaan hyödyntää sosiaaliturvan uudistustyössä. Lisäksi kokeilun suunnitteluvaiheen opit antavat hyvän pohjan uusien vastaavien kokeilujen valmisteluun.

Tällä hetkellä valmistelussa ei ole uusia perustulokokeiluja. Mahdollisten tulevien kokeilujen käynnistämisestä päättävät hallitus ja eduskunta.

Perustulokokeilu päättyi 31.12.2018, ja viimeiset perustulot maksettiin joulukuussa 2018. Kokeilun päättymisen jälkeen osallistuja voi hakea Kelasta muita hänelle kuuluvia etuuksia. Jos osallistuja on kokonaan tai osittain työtön, hänen pitää ilmoittautua TE-palveluihin työttömäksi työnhakijaksi ja hakea Kelasta työttömyysetuutta.

2 000 henkilön kokeiluryhmä valittiin satunnaisotannalla joulukuun puolivälissä 2016. Satunnaisotanta kohdentui tietyin rajauksin 25–58-vuotiaisiin henkilöihin, joille Kela on maksanut työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa marraskuussa 2016 ja jotka eivät ole saaneet etuutta lomautuksen vuoksi.

Otantakoodi, jonka perusteella arvonta tehtiin, julkistettiin joulukuun 2016 alussa Kelan verkkosivuilla. Se löytyy tältä sivulta.

Jos henkilö sai kokeilun aikana työpaikan, hän sai pitää sekä palkan että perustulon. Ansiotulot palkkatyöstä, yritystoiminnasta tai omasta työstä eivät vaikuttaneet perustulon määrään. Työnteon osa- tai kokoaikaisuus ei vaikuttanut perustuloon.

Myöskään satunnaiset tulot eivät siis leikanneet perustuloa: perustuloa saavan oli siten helppo ottaa vastaan vaikkapa muutaman päivän sijaisuus tai parin viikon keikkatyö.

Perustulokokeilun osallistujien tiedot tallennettiin Kelan perustulokokeilurekisteriin.

Rekisteriin kerättyjä tietoja käytetään ainoastaan perustulokokeilun hallinnoinnissa, tilastoinnissa ja kokeiluun liittyvissä tutkimuksissa. Kela ilmoitti kokeiluryhmään kuuluvien nimet ja henkilötunnukset myös Verohallinnolle ja kunnille.

Kokeiluryhmään kuuluvista kerättiin rekisteriin seuraavat tiedot:

  • nimi
  • henkilötunnus
  • tieto siitä, maksettiinko henkilölle työmarkkinatukea vai peruspäivärahaa marraskuussa 2016
  • tiedot maksetusta perustulosta
  • tiedot annetuista Kelan päätöksistä.

Rekisteri- ja kyselyaineistot on mahdollista saada tutkimuskäyttöön. Aineistoista on kerrottu tarkemmin tällä sivulla.

Lisää tietopaketteja

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin
Siirry sivun alkuun