Mielenterveysdiagnoosin saavat lapset ja nuoret käyttävät enemmän terveyspalveluita kuin muut saman ikäiset
Mielenterveysdiagnoosin saaneiden lasten terveyspalveluiden käyttöä selvittävä tutkimus osoitti, että perus- ja erikoissairaanhoidon käyttö lisääntyi jyrkästi ennen diagnoosia ja saavutti huippunsa diagnoosin asettamisen aikaan. Sen jälkeen perusterveydenhuollon käyttö palautui lähtötasolle, mutta erikoissairaanhoidon käyttö pysyi korkeana vielä kaksi vuotta diagnoosin jälkeen. Myös muiden sote-palveluiden ja etuuksien käyttö kasvoi.
Lue lisää:
Nuoren kuntoutusraha kohdentuu paljon tukea ja palveluita tarvitseville
Kattavaan rekisteriaineistoon perustuva tutkimus tuotti ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaista tietoa nuoren kuntoutusrahan saajien muiden etuuksien ja palveluiden käytöstä. Tulosten mukaan ne 16–19-vuotiaat, jotka saavat nuoren kuntoutusrahaa, käyttävät muita sosiaaliturvaetuuksia ja sote-palveluita merkittävästi yleisemmin kuin muut saman ikäiset nuoret. Etuus kohdistuu siis niille, joille se on tarkoitettukin.
Lue lisää:
Ammatillinen kuntoutus korvaa muiden terveyspalveluiden käyttöä
Osatutkimuksessa tarkasteltiin ammatillisen kuntoutuksen yhteyttä avoterveyspalveluiden käyttöön. Tutkimuksessa havaittiin, että terveyspalveluiden käytön yleisyys vaihtelee ennen ammatillista kuntoutusta, kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen. Vastaavaan väestöön verrattuna ammatillisella kuntoutuksella ei kuitenkaan näytä olevan pysyvää vaikutusta siihen, kuinka paljon kuntoutujat käyttävät terveyspalveluita.
Lue lisää:
Työikäisten lääkkeet määrätään pääosin julkisella sektorilla
Tutkimuksessa tarkasteltiin avohoidon eri sektoreilla työikäisille oululaisille kirjoitettuja lääkemääräyksiä ja määrättyjä lääkkeitä. Tulosten mukaan valtaosa työikäisten lääkkeistä määrätään julkisella sektorilla, vaikka myös työterveyshuollossa ja yksityisellä sektorilla lääkkeitä määrätään laajalti eri lääkeryhmistä. Lääkekustannuksista ja lääkekorvauksista vielä suurempi osa kohdistuu julkiselle sektorille.
Lue lisää:
Ammattiryhmien välillä on eroja terveyspalveluiden käytössä
Terveyspalveluiden käytössä on ammattiryhmien välisiä eroja, jotka eivät selity sairastavuudella tai taustatekijöillä. Avokäynnit ovat keskivertopalkansaajaa yleisempiä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä, laitoshoitojaksot prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä. Terveyspalveluiden käytössä on eroja myös samaan ammattiryhmään kuuluvien ammattien välillä. Kaikissa ammattiryhmissä työterveyshuolto on eniten käytetty avosairaanhoidon muoto.
Lue lisää:
Työkyvyttömyyseläkettä edeltää runsas avohoito ja vuodeosastohoito
Sairauspäivärahakauden jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvillä on runsasta avosairaanhoidon ja vuodeosastohoidon käyttöä sairauspäivärahakauden aikana. Työhön heikommin kiinnittyvät henkilöt, jotka eivät siirry päivärahakauden jälkeen eläkkeelle eivätkä palaa myöskään ansiotyöhön, käyttävät puolestaan sairauspäivärahakauden alettua paljon kuntoutusrahan tukemaa kuntoutusta.
Lue lisää:
Kuntoutukseen osallistumisessa on sosioekonomisia eroja, jotka vaihtelevat osajärjestelmittäin
Kun huomioidaan laajasti eri tahojen järjestämää kuntoutusta, matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat osallistuvat muita harvemmin kuntoutukseen. Osajärjestelmien välillä on kuitenkin eroja: esimerkiksi Kelan ja julkisen terveyspalvelujärjestelmän järjestämään kuntoutukseen osallistuminen on todennäköisempää pieni- kuin suurituloisilla; työterveyshuollon fysioterapian ja yksityiseen fysioterapian saaminen puolestaan todennäköisintä suurituloisilla.
Lue lisää:
Pitkää työkyvyttömyyttä edeltää tiivis avosairaanhoidon käyttö
Ennen pitkää työkyvyttömyyttä tarvitaan usein runsaasti avosairaanhoidon palveluita. Tutkimuksen mukaan henkilöt, joiden sairauspäivärahakausi pitkittyy enimmäisajan pituiseksi, käyttävät avosairaanhoidon palveluita muita enemmän sekä ennen sairauspäivärahakauden alkamista että kauden alkamisen jälkeen. Sairauspäivärahakauden aikainen avosairaanhoidon käyttö on suurinta henkilöillä, jotka siirtyvät myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle.
Lue lisää:
Avosairaanhoidon käyttö on eriytynyt työmarkkina-aseman mukaan
Työikäisten avosairaanhoitopalveluita tuotetaan julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä työterveyshuollossa. Tutkimuksemme mukaan eri työmarkkina-asemassa olevat käyttävät eri sektoreiden palveluita merkittävästi eri tavoin. Kuitenkin sektorit kompensoivat hyvin toisiaan: palvelua käyttäneiden osuudet ovat eri työmarkkina-asemassa olevilla melko saman suuruisia, kun kaikki sektorit huomioidaan yhtä aikaa.
Lue lisää:
Lääkärillä käynnit ennustavat myös hammaslääkärillä käymistä
Tutkimuksemme mukaan hammaslääkärillä käymisen todennäköisyys kasvaa lääkärikäyntien määrän myötä 25–64-vuotiailla. Hammaslääkärillä käyvät erityisesti ihmiset, jotka käyttävät paljon yksityisen sektorin lääkäripalveluita. Pienin todennäköisyys käydä hammaslääkärin vastaanotolla on niillä, joilla ei ole lainkaan lääkärillä käyntejä.
Lue lisää:
Uutta tutkimustietoa työttömien palveluiden käytöstä ja yhteydestä työllistymiseen
Sote- ja työllistämispalveluiden käytöstä työttömillä sekä niiden yhteydestä työllistymiseen on vain vähän aiempaa tietoa. Tutkimuksessamme työttömät käyttivät yleisimmin terveyspalveluita. Eri palvelut kohdentuvat eri tavoin iän, koulutuksen, sairastavuuden ja työhistorian mukaan. Työllistyminen on tutkimuksemme mukaan todennäköisintä työvoimakoulutukseen osallistuneilla ja harvinaisinta sosiaalipalveluiden asiakkailla.
Lue lisää:
Työkyvyttömyys- tai työttömyysetuuksien ja perustoimeentulotuen saajista valtaosa käyttää myös sote-palveluita
Työkyvyttömyys- tai työttömyysetuuksia ja perustoimeentulotukea saavista työikäisistä valtaosa käyttää saman vuoden aikana myös erilaisia sote-palveluita ja työllistymistä edistäviä palveluita. Käytetty palveluvalikoima riippuu vahvasti siitä, mitä etuutta henkilö saa.
Lähes kaikki käyttävät terveyspalveluita, mutta erityisesti toimeentulotuen saajat, kuntoutustuen saajat ja perusturvaa saavat työttömät ovat varsin usein myös sosiaali- ja työllisyyspalveluiden piirissä.
Lue lisää:
Lähes jokainen käyttää jotakin sote-palvelua tai etuutta kalenterivuoden aikana
Lähes koko Oulun väestö hyödyntää kalenterivuoden aikana sosiaaliturvan etuuksia tai palveluita. Väestöstä 97 % sai jotakin etuutta ja/tai käytti jotakin terveys-, sosiaali- tai työllisyyspalvelua vähintään kerran kalenterivuoden 2018 aikana. Osuus oli hyvin saman suuruinen eri ikäryhmissä.
Oululaisista 94 % oli käyttänyt terveyspalveluita, 13 % oli sosiaali- tai työllisyyspalveluiden piirissä ja 61 % sai jotakin etuutta. Väestöstä yli puolet sai vuoden aikana sekä terveyspalveluita että jotakin etuutta.
Lue lisää:
Väestöstä noin puolet käyttää yksityistä, puolet julkista hammashoitoa
Hammashoidon käyttäjät ovat vahvasti jakautuneet joko julkisen tai yksityisen sektorin käyttäjiin. Oulun 25 vuotta täyttäneestä väestöstä noin kaksi kolmesta oli käynyt kahden vuoden seurannassa hammaslääkärissä. Hammaslääkärissä käyminen oli yleisintä naisilla, keski-ikäisillä ja suurituloisilla. Mitä suuremmat olivat tulot, sitä useampi oli käynyt hammaslääkärissä ja sitä useammin käynti suuntautui yksityissektorille.
Lue lisää:
Avosairaanhoidon suurkäyttäjät sitovat palvelukapasiteettia
Tutkimuksessa terveyspalveluiden suurkäyttäjiksi määriteltiin eniten palveluita käyttänyt kymmenys kaikista palveluita käyttäneistä. Kaikilla avosairaanhoidon sektoreilla (julkinen, työterveyshuolto, yksityinen) merkittävä osa kaikista palvelukäynneistä kertyy pienelle suurkäyttäjien joukolle. Suurkäyttäjyys myös ennusti suurempaa sairauspäivärahapäivien määrää seuraavina vuosina.
Lue lisää:
Kuntoutusta saa lähes viidennes väestöstä
Kun kaikki rekisteriaineistosta jäljitettävissä oleva kuntoutus huomioitiin, Oulun väestöstä 18 % osallistui kuntoutukseen vuoden 2018 aikana. Yleisintä oli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntoutus. Naiset osallistuivat kuntoutukseen useammin kuin miehet. Eri järjestelmien yhtäaikainen käyttö oli harvinaista: kuntoutukseen osallistuneista vain joka kymmenes osallistui vuoden aikana kahden tai useamman järjestelmän kuntoutukseen.
Lue lisää:
Muita tuloksia Oulu-aineistolla
Myös meneillään olevaa tutkimushanketta edeltäneessä, vuoden 2013 aineistoa hyödyntäneessä hankkeessa tuotettiin tietoa oululaisten saamista etuuksista ja eri sektoreiden sote-palveluiden käytöstä. Vuoden 2013 aineistolla tuotettiin tutkimustietoa mm. seuraavista aiheista:
