Sairauspäivärahat jatkavat kasvu-uralla – vuonna 2022 koronavirus näkyi aiempaa selvemmin sairauspäivärahaa saaneiden määrässä
Sairauspäivärahaa saaneiden osuus työikäisistä kasvoi jälleen hieman vuonna 2022. Mielenterveyden häiriöiden kasvu näyttäisi kuitenkin toistaiseksi tyrehtyneen. Koronadiagnoosit näkyivät vuonna 2022 aiempaa selvemmin sairauspäivärahoissa.
Olemme vuosittain seuranneet Kelan tutkimusblogissa sairauspäivärahaa saaneiden määrien ja osuuksien kehitystä eri sairausryhmissä. Tässä blogissa päivitämme seurantaa vuoteen 2022.
Kelan tilastoimat sairauspäivärahaa saaneiden määrät on suhteutettu Tilastokeskuksen tietoihin ei-eläkkeellä olevan työikäisen väestön vuosittaisesta määrästä. Kela korvaa sairauspäivärahalla 16–67-vuotiaan väestön suhteellisen pitkiä, yli kymmenen arkipäivää kestäviä sairauspoissaoloja.
Sairauspäivärahaa saaneiden määrä kasvoi jälleen hieman
Kaikkiaan sairauspäivärahaa sai vuoden 2022 aikana noin 316 000 henkilöä eli noin 10 prosenttia ei-eläkkeellä olevasta työikäisestä väestöstä. Päivärahaa saaneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta noin neljä prosenttia.
Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden osuus työikäisistä pysyi viime vuonna suunnilleen vuoden 2021 tasolla.
Vuonna 2022 kirjoitetussa blogissa spekuloimme, että mielenterveyden häiriöissä saatettaisiin vuoden 2022 aikana ylittää jo 100 000 vuosittaisen sairauspäivärahan saajan raja. Aivan siihen ei onneksi ylletty, vaan kasvu hidastui ja saajamäärä jäi noin 98 000 henkilöön.
Kasvu johtui pääasiassa koronasta
Vuoden 2022 kasvu sairauspäivärahaa saaneiden kokonaismäärässä johtui suurelta osin koronaviruksen aiheuttamista sairauksista. Samalla koronaviruksen aiheuttamat sairaudet nousivat kuuden yleisimmän sairauspäivärahan perusteena olleen sairausryhmän joukkoon.
Koronavirukseen liittyvät diagnoosit (ICD-10-tautiluokituksen luokat U07–U10) eivät virallisesti muodosta omaa sairauspääryhmäänsä, mutta tätä tarkastelua varten olemme luokitelleet ne omaksi kokonaisuudekseen.
Koronaviruksen perusteella sairauspäivärahaa sai noin 18 000 henkilöä eli reilu puoli prosenttia työikäisestä väestöstä. Kolmeen suurimpaan sairausryhmään verrattuna määrä oli edelleen pieni. Koronaviruksen aiheuttamia sairauspoissaoloja on korvattu sairauspäivärahan sijaan ensisijaisesti tartuntatautipäivärahalla. Tartuntatautipäivärahan saaminen onkin hurjasti yleistynyt korona-aikana.
Myös hengityselinten sairauksien perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä nousi ja palasi suunnilleen koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Esimerkiksi kontaktien lisääntyminen ensimmäisten koronavuosien rajoitusten jälkeen, maskien käytön väheneminen ja korona-ajasta heikentynyt käsihygienia ovat voineet lisätä hengitystieinfektiota ja niiden myötä myös pitkiä sairauspoissaoloja.
Hyvä uutinen on, että tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella päivärahaa saaneiden osuus jatkoi pienenemistään vuonna 2022.
Mielenterveyden häiriöiden kasvu hidastui kaikissa sukupuoli- ja ikäryhmissä
Mielenterveyden häiriöiden aiheuttama työkyvyttömyys on herättänyt paljon yhteiskunnallista keskustelua viime vuosina. Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetun sairauspäivärahan saaminen on yleistynyt viimeisten vuosien aikana erityisesti 16–34- ja 35–49-vuotiailla naisilla.
Vuonna 2022 mielenterveysperusteisen sairauspäivärahan saaminen yleistyi edelleen hieman kaikissa sukupuoli- ja ikäryhmissä, mutta kasvu oli selvästi pienempää kuin edellisenä vuonna.
Eniten mielenterveysperusteisen sairauspäivärahan saajia on 35–49-vuotiaiden naisten ryhmässä. Heistä lähes viisi prosenttia sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön takia vuonna 2022.
Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella päivärahaa saaneiden osuus puolestaan pienentyi vuonna 2022 edelleen etenkin 35–49-vuotiailla.
Koronaviruksen aiheuttamat sairaudet nousivat vuonna 2022 kuuden yleisimmän sairausryhmän joukkoon kaikissa tarkastelluissa sukupuoli- ja ikäryhmissä, paitsi 50 vuotta täyttäneiden miesten ryhmässä.
Koronavirus on aiheuttanut selvästi enemmän sairauspäivärahakausia naisilla kuin miehillä. Eroa saattavat osin selittää esimerkiksi naisten ja miesten ammattien erot. Naiset ovat miehiä useammin esimerkiksi hoiva-alan ammateissa, joissa on ollut suuri riski saada koronavirustartunta ja joissa työstä poissaolo on tartunnan jälkeen välttämätön.
Ahdistuneisuushäiriöt menneet masennushäiriöiden ohi sairauspäivärahaa saaneiden osuudella mitattuna
Yleisimmät mielenterveyden häiriöt, joiden perusteella maksetaan sairauspäivärahaa, ovat ahdistuneisuushäiriöt ja masennushäiriöt. Sairauspäivärahan saaminen ahdistuneisuushäiriöiden perusteella yleistyi edelleen vuonna 2022, mutta muissa mielenterveyden häiriöiden sairausryhmissä saajaosuus ei kasvanut.
Ahdistuneisuushäiriöiden perusteella saadaan jo masennushäiriöitäkin yleisemmin sairauspäivärahaa, kun mittarina käytetään sairauspäivärahaa saaneiden määrää tai osuutta ei-eläkkeellä olevista työikäisistä.
Masennushäiriöiden perusteella maksetut kaudet ovat kuitenkin pidempiä kuin ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksetut kaudet. Tästä syystä masennushäiriöiden perusteella maksetaan selvästi enemmän päivärahapäiviä kuin ahdistuneisuushäiriöiden perusteella.
Saajien määrässä ja osuudessa mitaten kolmanneksi suurin mielenterveyden häiriöiden ryhmä on uni- ja syömishäiriöt. Nämäkin häiriöt ovat viime vuosina yleistyneet sairauspäivärahakausien perusteena.
Ahdistuneisuushäiriöt ovat ohittaneet masennushäiriöt kaikissa ikäryhmissä naisilla, mutta ei miehillä
Ahdistuneisuuden yleistyminen nuorilla on puhuttanut viime vuosina. Vaikka yhteiskunnallisessa keskustelussa on oltu erityisen huolestuneita nuorista naisista, vielä suurempi osuus 35–49-vuotiaista kuin 16–34-vuotiaista naisista on saanut sairauspäivärahaa ahdistuneisuushäiriöiden takia viime vuosina.
Sekä 35–49-vuotiailla että 50–67-vuotiailla naisilla masennushäiriöiden merkitys sairauspäivärahakausien aiheuttajana on ollut viime vuodet laskussa ahdistuneisuushäiriöiden merkityksen kasvaessa. Myös unihäiriöt ovat melko merkittävä sairauspäivärahan peruste sekä 35–49-vuotiailla että 50–67-vuotiailla naisilla, mutta näissä ryhmissä unihäiriöiden kasvu pysähtyi vuonna 2022.
Huomattavasti pienempi osuus miehistä kuin naisista on saanut sairauspäivärahaa masennushäiriöiden, ahdistuneisuushäiriöiden tai unihäiriöiden perusteella. Miehillä ahdistuneisuushäiriöiden ryhmä ei myöskään toistaiseksi ole saanut kiinni masennushäiriöiden ryhmää, paitsi 35–49-vuotiailla, joilla nämä kaksi sairausryhmää ovat nyt tasavahvoja.
Vuonna 2022 ei kaikkiaan suuria yllätyksiä sairauspäivärahoissa
Viime vuoden kasvu sairauspäivärahaa saaneiden kokonaismäärässä johtui suurimmalta osin koronaviruksen aiheuttamien sairauspoissaolojen lisääntymisestä.
Mielenkiintoisesti koronaviruksen aiheuttamat sairaudet alkoivat kunnolla näkyä sairauspäivärahatilastoissa vasta kolmantena pandemiavuotena. Yksi selittävä tekijä tälle on luonnollisesti se, että vuonna 2022 koronatapauksiakin oli huomattavasti enemmän kuin pandemian ensimmäisinä vuosina.
Pitkän koronan yleistyminen ei selitä kasvua: runsaasta 18 000 saajasta noin 17 000 oli saanut sairauspäivärahaa akuutin koronavirustartunnan takia.
Lisäksi tartuntatautipäivärahakaudet lyhenivät vuonna 2022, mikä on voinut vaikuttaa siten, että yhä useampi on tarvinnut sairauspäivärahaa tartuntatautipäivärahakauden jatkoksi. Tartuntatautipäivärahakaudet lyhenivät vuonna 2022, sillä koronavirukseen liittyvien karanteeni- ja eristysaikojen suositeltua kestoa lyhennettiin.
Koko pandemian ajan koronaviruksen aiheuttamia sairauspoissaoloja on ensisijaisesti korvattu tartuntatautipäivärahalla, ei sairauspäivärahalla. Myös tartuntatautipäivärahaa maksettiin koronaviruksen takia vuonna 2022 selvästi useammalle kuin aiempina vuosina. Tarkastelimme tartuntatautipäivärahojen kehitystä koronapandemian aikana tarkemmin erillisessä blogikirjoituksessa.
Hyviä uutisia viime vuoden kehityksessä ovat mielenterveysperusteisten sairauspäivärahakausien kasvun tyrehtyminen sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvien kausien väheneminen edelleen.
Mielenterveyden häiriöiden osalta erityisen positiivista on se, että sairauspäivärahan saaminen masennuksen perusteella ei enää ole yleistynyt. Sen sijaan ahdistuneisuushäiriöistä johtuva sairauspoissaolojen jatkuva kasvu, etenkin naisilla, on jatkossakin seurantaa vaativa ilmiö.
Kirjoittaja
Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @JenniBlomgren
Sähköposti: etunimi.sukunimi@kela.fi
Lue lisää
Blomgren Jenni (2020): Koronavirus näkyy vasta viiveellä Kelan sairauspäivärahaetuuksissa. Kelan Tutkimusblogi 15.4.2020.
Blomgren Jenni, Jäppinen Sauli (2020): Sairauspoissaoloissa koronakevään aikana sekä nopeaa nousua että jyrkkää laskua. Kelan Tutkimusblogi 25.8.2020.
Blomgren Jenni, Leinonen Janne, Hiljanen Ismo (2022): Verrattain harva saanut sairauspäivärahaa pitkäkestoisen COVID-19-taudin takia. Kelan Tutkimusblogi 14.1.2022.
Blomgren Jenni, Perhoniemi Riku (2022): Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien määrä kasvaa taas. Kelan Tutkimusblogi 10.5.2022.
Blomgren Jenni, Perhoniemi Riku, Leinonen Janne (2023): Tartuntatautipäivärahaa saaneiden määrä kasvoi hurjasti vuonna 2022 – etuuden kulut korona-ajalta jo yli 400 miljoonaa euroa. Kelan Tutkimusblogi 26.1.2023.
