Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien määrä kasvaa taas

Jenni Blomgren, Riku Perhoniemi
Julkaistu 10.5.2022

Mielenterveyden häiriöihin perustuvan sairauspäivärahan saajien määrä lähti uudelleen kasvuun koronaepidemian toisena vuotena 2021. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat päivärahapäivät jatkoivat kasvuaan. Nuorille naisille maksettujen ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien päivärahapäivien määrä on vuodesta 2005 lähes viisinkertaistunut.

Sairauspoissaolojen kehitys koronaepidemian aikana on herättänyt jatkuvaa kiinnostusta erityisesti mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen osalta. Epidemian pitkittyessä väestön mielenterveysoireilun on kerrottu kasvaneen.

Nyt myös sotatilanne Euroopassa voi kuormittaa mielenterveyttä. Tilastoissa sodan vaikutukset tulevat näkymään vasta viiveellä, mutta nyt voimme jo tarkastella eri syistä myönnettyjen sairauspäivärahakausien kehitystä koronaepidemian ensimmäisinä vuosina.

Mielenterveysperusteisen sairauspäivärahan saaminen yleistyi jälleen vuonna 2021

Ensimmäisenä koronavuotena 2020 Kelan korvaamat sairauspäivärahakaudet kokonaisuudessaan hieman yllättäen vähenivät ja mielenterveysperusteisten päivärahojen kasvu pysähtyi.

Tuoreimmista, vuotta 2021 koskevista tiedoista kuitenkin nähdään, että mielenterveysperusteisten päivärahojen kasvu on jälleen jatkunut (kuvio 1). Laskelmat perustuvat Kelan sairauspäivärahan maksutietoihin sekä Tilastokeskuksen tietoihin ei-eläkkeellä olevasta väestöstä.

Kuvio 1: Sairauspäivärahaa vuoden aikana saaneiden prosentuaalinen osuus ei-eläkkeellä olevista 16–67-vuotiaista yleisimmissä sairausryhmissä vuosina 2005–2021. Kuviosta näkee, että mielenterveyden häiriöihin perustuvan sairauspäivärahan saaminen on jälleen kasvussa ja on ylittänyt tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvien sairauspäivärahapäivien osuuden.

Kuvio 1: Sairauspäivärahaa vuoden aikana saaneiden osuus (%) ei-eläkkeellä olevista 16–67-vuotiaista yleisimmissä sairausryhmissä vuosina 2005–2021.

Vuoden 2021 aikana kolme sadasta ei-eläkkeellä olevasta työikäisestä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön takia vähintään yhdeltä sairausjaksolta.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä kasvoi vuosien 2020 ja 2021 välillä noin 11 000 henkilöllä (13 prosentilla), 84 000 saajasta 95 000 saajaan. Vuodesta 2016 mielenterveysperusteisen päivärahan saajien määrä on kasvanut jopa yli 60 prosenttia.

Jos trendi jatkuu, mielenterveysperusteisen päivärahan saajien määrä saattaa kuluvana vuonna 2022 ylittää 100 000 henkilöä.

Kaikkiaan sairauspäivärahaa sai vuonna 2021 noin 305 000 henkilöä eli 9,5 prosenttia ei-eläkkeellä olevista työikäisistä.

Sairausryhmittäisessä tarkastelussa erottuu ahdistuneisuushäiriöiden jyrkkä kasvu

Yleisimmin sairauspäivärahakausia aiheuttavat mielenterveyden sairausryhmät ovat masennushäiriöt, muut mielialahäiriöt sekä ahdistuneisuushäiriöt.

Kuviossa 2 näytetään korvattujen päivärahapäivien vuosittainen määrä väestön yhtä työikäistä ei-eläkkeellä olevaa henkilöä kohden mielenterveyden häiriöiden eri sairausryhmissä. Kuviossa 3 näytetään vastaavat tiedot tarkemmin ikä- ja sukupuoliryhmittäin.

Kuviosta 2 nähdään, että koronaepidemian vuodet ovat kääntäneet masennushäiriöihin perustuvat sairauspäivärahapäivät laskuun. Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat päivärahapäivät ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan korona-ajan yli. Ne kasvoivat sekä vuonna 2020, jolloin päivärahapäivät muutoin yleisesti vähentyivät, että myös vuonna 2021 epidemian pitkityttyä.

Masennushäiriöiden ryhmä on silti edelleen selvästi eniten mielenterveysperusteisia päivärahapäiviä aiheuttava sairausryhmä. Viime vuosien aikana ahdistuneisuushäiriöiden ryhmä on noussut yhä selvemmälle kakkossijalle.

Kuvio 2: Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut sairauspäivärahapäivät diagnoosiryhmittäin yhtä ei-eläkkeellä olevaa 16–67-vuotiasta kohden vuosina 2005–2021. Kuviosta näkee, että ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat sairauspäivärahapäivät jatkavat noin vuodesta 2016 kiihtynyttä jyrkkää kasvua. Masennushäiriöihin perustuvat sairauspäivärahapäivät puolestaan ovat laskussa.

Kuvio 2: Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut sairauspäivärahapäivät diagnoosiryhmittäin yhtä ei-eläkkeellä olevaa 16–67-vuotiasta kohden vuosina 2005–2021.

Ahdistuneisuushäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot yleistyvät etenkin naisilla

Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahapäivät ovat kasvaneet etenkin nuorissa ikäryhmissä (kuvio 3). Tämä kehitys sopii yhteen nuorten mielenterveyden häiriöiden yleistymistä koskevan muun tietämyksen kanssa.

Kehityskulut eri ikäisillä naisilla ja miehillä ovat suurelta osin samankaltaisia kuin koko väestön kuviossa, mutta tasot ja muutoksen jyrkkyys vaihtelevat. Kuviosta 3 nähdään esimerkiksi se, että ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat sairauspäivärahapäivät ovat yleistyneet erityisen jyrkästi naisilla 16–34-vuotiaiden ja 35–49-vuotiaiden ikäryhmissä.

Kuvio 3: Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut sairauspäivärahapäivät diagnoosiryhmittäin eri ikäisillä yhtä ikäryhmän ei-eläkkeellä olevaa henkilöä kohden vuosina 2005–2021. Kuviosta näkee, että ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat yhä enemmän sairauspäivärahapäiviä kaikisssa ikäryhmissä. Erityisesn jyrkkää kasvua on havaittavissa naisten parissa. Nuorilla naisilla myös masennushäiriöihin perustuvat sairauspäivärahapäivät kasvavat edelleen, vaikka ne ovat laskussa muissa ryhmissä.

Kuvio 3: Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut sairauspäivärahapäivät diagnoosiryhmittäin eri ikäisillä yhtä ikäryhmän ei-eläkkeellä olevaa henkilöä kohden vuosina 2005–2021.

16–34-vuotiailla naisilla masennuksen perusteella maksettujen päivärahapäivien määrä yhtä henkilöä kohden on aikavälillä 2005–2021 noin kaksinkertaistunut. Ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen päivien määrä on lähes viisinkertaistunut.

Muissakin ikäryhmissä ahdistuneisuushäiriöiden kasvu on ollut selvää, mutta kasvuvauhti on ollut sitä loivempi, mitä vanhempaa ikäryhmää tarkastellaan. Miehillä kasvu on ollut loivempaa kuin naisilla.

Yhä useammat tekijät kuormittavat mielenterveyttä samanaikaisesti

Jo aiemmin olemme arvioineet, että mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvu viime vuosina on voinut johtua useasta samanaikaisesta tekijästä. Niitä ovat esimerkiksi

  • työelämän kuormittavuuden kasvu
  • mielenterveyshäiriöiden tunnistamis- ja diagnosointikäytäntöjen muutokset
  • muutokset hoitoon hakeutumisessa
  • mielenterveyshäiriöihin liittyvän stigman väheneminen
  • työn ja yksityiselämän yhdistämisen haasteiden kasvu
  • nuorten aikuisten kasvavat suorituspaineet.

Myös ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka ja epävarmuus on voinut aiheuttaa pidemmällä aikavälillä kuormittuneisuutta ja ahdistuneisuutta.

Pitkittynyt koronaepidemia voidaan liittää listan jatkoksi. Ahdistuneisuusoireilua ovat voineet lisätä yhteiskunnallisen tilanteen pitkään jatkunut epävarmuus, epidemian tuoma turvattomuuden tunne, mahdolliset toimeentulovaikeudet sekä sosiaalisten kontaktien vähäisyys. Hoitoon hakeutumisen viivästyminen ja ongelmat hoidon saatavuudessa ovat voineet pahentaa ilmiötä.

Huolestuttava on erityisesti näkymä, jossa koronaepidemian hoidosta aiheutunut julkinen velkaantuminen uhkaisi jo entuudestaan riittämättömiä sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja. Resurssipulasta mielenterveyshäiriöiden hoidossa on puhuttu jo pitkään.

Epidemian hintaa väestön mielenterveydelle maksetaan todennäköisesti vielä pitkään. Maailman terveysjärjestö on tuoreeltaan arvioinut, että koronaepidemian ensimmäinen vuosi lisäsi masennus- ja ahdistuneisuusoireilua globaalisti jopa neljänneksellä.

Uusimpana mielenterveyttä kuormittavana tekijänä listaan voidaan nyt lisätä vielä Ukrainan sota ja sen aikaansaama turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos. Sotatilanteen aiheuttaman epävarmuuden ja entisestään kasvavan julkisen velan mahdollisia vaikutuksia suomalaisten kuormittuneisuuteen ja mielenterveysperusteisiin sairauspoissaoloihin voidaan kuitenkin arvioida vasta viiveellä.

Sairauspäivärahaa vuoden aikana saaneiden yhteismäärässä ja osuudessa ollaan sentään vielä melko kaukana 2000-luvun ensikymmenen vuosista. Silloin päivärahan saajia oli vuosittain 11 prosenttia työikäisistä. Sen jälkeinen lasku on johtunut pääosin tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin liittyvien sairauspoissaolojen vähentymisestä.

Mielenterveyden häiriöihin liittyvään kehitykseen on kuitenkin herättävä, jottei viime vuosien aikana nähty kasvu-ura jää pysyväksi. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin liittyvien sairauspoissaolojen taustatekijöitä sekä ahdistuneisuusoireilua ja poissaoloja hillitseviä keinoja on selvitettävä kiireellisesti.

Kirjoittajat

Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @JenniBlomgren

Riku Perhoniemi
tutkija, Kela
Twitter: @perhonir

Kirjoittajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kela.fi.

Lue lisää

Blomgren Jenni (2021): Sairauspoissaolot kääntyivät laskuun koronavuonna 2020. Kelan Tutkimusblogi 13.1.2021.

Blomgren Jenni & Perhoniemi Riku (2021): Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat eniten mielenterveysperusteisia sairauspäivärahapäiviä. Kelan Tutkimusblogi 3.5.2021.

Blomgren Jenni & Perhoniemi Riku (2022): Increase in sickness absence due to mental disorders in Finland: trends by gender, age and diagnostic group in 2005–2019. Scandinavian Journal of Public Health 2022; 50 (3): 318–322.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin