Suomi ottaa käyttöön suuren osan uusista lääkkeistä – erityisesti hoidollista lisäarvoa tuovista
Euroopassa myyntiluvan vuosina 2015–2024 saaneista, uutta lääkeainetta sisältävistä valmisteista vähän yli 60 % on otettu Suomessa käyttöön. Kuitenkin vain hieman yli puolet uusista lääkkeistä tuottaa hoidollista lisäarvoa potilaille aiempiin hoitovaihtoehtoihin verrattuna. Käyttöön on otettu suurin osa sellaisista vähintään kohtalaista hoidollista lisäarvoa tuottavista avohoidon lääkkeistä, joille on haettu Suomeen korvattavuutta.
Suomessa on tuotu esiin huolta siitä, ettei uusia lääkkeitä oteta meillä käyttöön riittävän nopeasti ja kattavasti (esim. HS 2025 ja Yle Mot 2026). Toisaalta tutkimukset osoittavat, että osalla uusista lääkkeistä hoidollinen lisäarvo potilaille on vaatimaton.
Hoidollisella lisäarvolla tarkoitetaan käytännössä sitä, tuoko uusi lääke potilaille aidosti keskimäärin enemmän hyötyä kuin jo käytössä olevat hoidot. Hyöty voi olla esimerkiksi pidempi elinaika tai toimintakyvyn paraneminen.
Tarkastelemme tässä kirjoituksessa sellaisten uusien lääkkeiden käyttöönottoa, jotka saivat uutena vaikuttavana aineena myyntiluvan Euroopassa vuosina 2015–2024. Huomioimme sekä avohoidon lääkkeet että sairaalalääkkeet. Tästä tarkastelusta jätettiin pois uudet solu- ja geeniterapiat sekä radioterapeuttiset valmisteet (n=20). Tarkastelemme myös Suomessa käyttöönotettujen ja ottamatta jätettyjen lääkkeiden hoidollista lisäarvoa.
Tiedot uusista lääkkeistä ja niiden käyttöönotosta perustuvat vastikään julkaistuun raporttiimme. Siitä ilmenee, että myyntiluvan sai yhteensä 330 uutta avo- tai sairaalahoidon lääkettä, joista 62 % eli 204 lääkettä oli otettu käyttöön Suomessa vuoden 2025 loppuun mennessä.
Lähes puolella uusista lääkkeistä ei ole hoidollista lisäarvoa
Lääkkeiden myyntilupahakemukset käsitellään Euroopassa tyypillisesti keskitetysti Euroopan lääkevirastossa (European Medicines Agency EMA). EMA arvioi hakemuskäsittelyssä lääkkeen odotettuja hyötyjä ja haittoja.
EMA ei kutenkaan systemaattisesti arvioi lääkkeen hoidollista lisäarvoa suhteessa aiempiin käytössä oleviin hoitovaihtoehtoihin. Näitä arvioita on tehty Euroopassa tyypillisesti kansallisella tasolla käyttöönotosta ja korvattavuudesta päätettäessä.
Arviot uusien lääkkeiden hoidollisesta lisäarvosta eivät ole julkisia Suomessa eivätkä useimmissa Euroopan maissa. Ranskassa ne ovat, ja siksi tarkastelimme uusien lääkkeiden hoidollista lisäarvoa Ranskan kansallisen terveysviranomaisen (Haute Autorité de Santé, HAS) arvioiden avulla. HAS arvioi lääkevalmisteiden hoidollista lisäarvoa suhteessa aiempiin hoitoihin viisiportaisella asteikolla: suuri, merkittävä, kohtalainen, vähäinen, ei hoidollista lisäarvoa.
Tarkastelemistamme 330:stä myyntiluvan saaneesta lääkkeestä 270:stä (82 %) oli käytettävissä HAS:n julkaisema arvio. Viidennes (21 %) eli 58 arvioiduista oli hoidolliselta lisäarvoltaan vähintään kohtalaisia. Näistä 30 oli avohoidossa ja 28 sairaalahoidossa käytettäviä.
Vain yhden lääkkeen hoidollinen lisäarvo oli suuri, ja se on otettu Suomessa käyttöön avohoidossa. Lähes puolella (47 %; 126 lääkettä) kaikista uusista lääkkeistä ei ollut HAS-arvion mukaan lainkaan hoidollista lisäarvoa.
Valtaosa lisäarvoa tuottavista lääkkeistä on otettu käyttöön Suomessa
Vertailimme myös Suomessa käyttöönotettujen ja ei-käyttöönotettujen lääkkeiden hoidollista lisäarvoa. Suomessa oli otettu käyttöön 204 lääkettä, ja 126 lääkettä ei ollut otettu käyttöön. Vähintään kohtalaisen lisäarvon lääkkeistä Suomessa oli otettu käyttöön avohoidossa 70 % (21) ja sairaalahoidossa 64 % (18).
Käyttöön ottamatta jääneistä, HAS-arvioiduista valmisteista joka viides eli 19 oli sellaisia, joilla HAS on arvioinut olevan vähintään kohtalaista hoidollista lisäarvoa. Näistä lääkkeistä vajaa puolet eli yhdeksän oli avohoidon lääkkeitä ja näistä seitsemälle (78 %) ei ollut haettu korvattavuutta tai niiden korvattavuushakemus oli vedetty pois.
Vain yhden vähintään kohtuullisen lisäarvon avohoidon lääkkeen hakemus oli hylätty lääkkeiden hintalautakunnassa ja yhden hakemuskäsittely oli tarkasteluhetkellämme kesken. Avohoidon lääke voi tulla Suomessa korvattavaksi vain, jos lääkkeen myyntiluvan haltija hakee lääkkeelle korvattavuutta lääkkeiden hintalautakunnalta.
Loput 10 käyttöön ottamatta jääneistä vähintään kohtalaisen hoidollisen lisäarvon lääkkeistä on sairaalavalmisteita. Sairaalalääkkeiden käyttöönotto ei perustu hakemusmenettelyyn, eikä käytössämme olleen aineiston perusteella voitu arvioida tarkemmin käyttöönottamatta jäämisen syitä.
Miksi vain osalla uusista lääkkeistä on hoidollista lisäarvoa?
Tämän ja aiempien tarkastelujen mukaan vain osa uusista lääkkeistä on hoidolliselta lisäarvoltaan vähintään kohtalaisia. Vain noin puolet tuottaa ylipäätään lisäarvoa eli niillä oli vähintään vähäistä lisäarvoa aiempiin hoitovaihtoehtoihin nähden.
Kuitenkaan hoidollinen lisäarvo yksin ei välttämättä ole keskeisin tekijä lääkkeen kaupallisen menestyksen kannalta. Satsaaminen vähäisen lisäarvon lääkkeiden kehittämiseen voi myös ohjata lääkeyritysten resursseja pois suurempaa lisäarvoa tuovien lääkkeiden kehittämiseltä.
Toisaalta uusien lääkkeiden arvo voi muodostua hoidollisen lisäarvon lisäksi myös lukuisista muista, kuten esimerkiksi tutkimusnäyttöön, hoitoon sitoutumiseen, sairauden harvinaisuuteen, uuteen vaikutustapaan tai annosteluun liittyvistä seikoista. Uusien lääkkeiden käyttöönoton arvioinnissa voidaankin huomioida terveyshyötyjen lisäksi myös monia muita tekijöitä, esimerkiksi kustannusvaikuttavuus, hoidollinen tarve, sairauden vakavuus, hoidon innovatiivisuus, tutkimusnäytön laatu tai valmisteen kohtuuhintaisuus.
On huomattava, että tarkastelimme lääkkeiden hoidollista lisäarvoa ranskalaisen HAS:n arviointien perusteella. Hoitokäytännöt ja jo käytössä olevat lääkehoidot vaihtelevat maittain, eikä tämän luokittelun perusteella voi tehdä pitäviä johtopäätöksiä yksittäisten valmisteiden hoidollisesta lisäarvosta Suomessa. Hoidollinen lisäarvo ei myöskään ota kantaa lääkkeen soveltuvuuteen tai merkitykseen yksittäisen potilaan hoidossa.
Kansainväliset lääkemarkkinan muutokset heijastuvat myös Suomeen
Suomessa kaikista uusista lääkkeistä on otettu käyttöön kohtuullinen osuus, yli 60 %. Käyttöön on otettu myös selvästi vähäisen lisähyödyn lääkevalmisteita.
Riittävän kattava lääkevalikoima mahdollistaa potilaille sopivien hoitovaihtoehtojen löytämisen ja auttaa silloin, kun jonkun lääkkeen kohdalla on saatavuusongelmia. Lääkeyritysten mukaan uusien lääkkeiden käyttöönotto voi vaikuttaa myös siihen, miten houkutteleva tutkimusympäristö maa yrityksille on.
Lääkkeiden käyttöönottoa pitäisi tarkastella moniulotteisena kokonaisuutena, johon liittyy strategisia terveys- ja kauppapoliittisia kysymyksiä. Myös globaalit lääkemarkkinoihin vaikuttavat haasteet heijastuvat Suomen lääkeympäristöön.
Tämä tarkastelu kuitenkin osoittaa sen, että uusi ei välttämättä ole aina aiempaa parempaa. On perusteltua kysyä, miksi vain viidennes lääkeyritysten markkinoille tuomista uusista lääkkeistä tuottaa vähintään kohtalaisesti enemmän hyötyä kuin aiemmat hoidot.
Uusien lääkkeiden käyttöönottoa on jatkossakin syytä tehdä harkitusti ja niiden hyötyjä punniten.
Kirjoittajat
Terhi Kurko
erikoistutkija, Kela
terhi.kurko@kela.fi
Onni Kärkkäjärvi
tutkija, Kela
onni.karkkajarvi@kela.fi
Leena Saastamoinen
tutkimuspäällikkö, Fimea
leena.saastamoinen@fimea.fi
Piia Rannanheimo
Johtava asiantuntija, Fimea
piia.rannanheimo@fimea.fi
Hanna Koskinen
ryhmäpäällikkö, Kela
hanna.koskinen@kela.fi
Lisätietoa
Angelis A, Lange A, Kanavos P. Using health technology assessment to assess the value of new medicines: results of a systematic review and expert consultation across eight European countries. Eur J Health Econ. 2018 Jan;19(1):123-152. doi: 10.1007/s10198-017-0871-0.
Davis, C., Naci, H., Gurpinar, E., Poplavska, E., Pinto, A., & Aggarwal, A. (2017). Availability of evidence of benefits on overall survival and quality of life of cancer drugs approved by European Medicines Agency: Retrospective cohort study of drug approvals 2009-13. BMJ, 359, j4530. doi: 10.1136/bmj.j4530
Glaus CEG, Kloeti A, Vokinger KN. Defining 'therapeutic value' of medicines: a scoping review. BMJ Open. 2023 Dec 18;13(12):e078134. doi: 10.1136/bmjopen-2023-078134.
Haute autorité de santé. Assessment of medicinal products. Luettu 3.6.2026.
Kärkkäjärvi O, Kurko T, Saastamoinen L, Rannanheimo P, Koskinen H. Kuinka nopeasti ja kattavasti uudet lääkehoidot tulevat Suomessa käyttöön? Selvitys vuosina 2015–2024 EMAn myyntiluvan saaneista lääkkeistä(Öppnas i en ny flik). Raportteja 15, Kela, Helsinki 2026. URN:ISBN:978-952-284-243-5
Megerlin F. 'Most Favored Nation' Policies And Value-Based Drug Pricing: A European View. Health Aff (Millwood). 2026 Apr;45(4):361-364. doi: 10.1377/hlthaff.2026.00115.
Osipenko L, Potey P, Perez B, Angelov F, Parvanova I, Ul-Hasan S, Mossialos E. The Origin of First-in-Class Drugs: Innovation Versus Clinical Benefit. Clin Pharmacol Ther. 2024 Feb;115(2):342-348. doi: 10.1002/cpt.3110. Epub 2023
Paananen V. Markkinoille tulee paljon syöpälääkkeitä, joita suomalaiset eivät saa. Helsingin Sanomat 3.6.2025.
Vokinger, K.N. et al. Analysis of launch and postapproval cancer drug pricing, clinical benefit, and policy implications in the US and Europe. JAMA Oncol. 7, e212026 (2021).
Yle. (10.7.2024). Uusia lääkkeitä saadaan Suomen markkinoilla yhä hitaammin.
Yle MOT (13.4.2026). Huippukalliit syöpälääkkeet pelastavat henkiä.
Zhang M, Bao Y, Lang Y, Fu S, Kimber M, Levine M, Xie F. What Is Value in Health and Healthcare? A Systematic Literature Review of Value Assessment Frameworks. Value Health. 2022 Feb;25(2):302-317. doi: 10.1016/j.jval.2021.07.005.
