Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Merkittäviä puutteita unilääkkeiden määräämisessä iäkkäille ja lääkepakkaukseen liitettyjen annosohjeiden laadussa

Sini-Tuulia Eronen, Terhi Kurko, Tomi Rantamäki, Marja Airaksinen, Tiina Paunio
Julkaistu 30.1.2024Päivitetty 30.1.2024

Havaitsimme tutkimuksessa, että iäkkäille määrätyissä unilääkkeissä lääkäreiden kirjoittamat annosohjeet ovat suurimmaksi osaksi puutteellisia. Ohjeista puuttuu yleisimmin tieto lääkkeen tilapäisestä ja lyhytaikaisesta käyttötavasta sekä käytön asianmukaisesta lopetuksesta. Koneellinen annosjakelu puolestaan on yleistä lääkkeissä, joihin sitä ei pitäisi käyttää.

Suurin osa unilääkkeistä on iäkkäillä riskilääkkeitä eli sellaisia lääkkeitä, jotka lisäävät merkittävästi riskiä vakaville haitoille. Väsymystä aiheuttavina ja keskushermostoa rauhoittavina lääkeaineina ne altistavat iäkkäitä muun muassa kaatumisille, muistin ja muun tiedon käsittelykyvynheikentymiselle sekä sekavuudelle. Silti monet suomalaiset iäkkäät käyttävät unilääkkeitä pitkäaikaisesti, jopa vuosikymmenten ajan.

Lääkärin tulee kirjoittaa lääkemääräykseen potilaalle tarkoitettu annosohje, jossa on tieto annoksesta, ottoajankohdasta, käyttötarkoituksesta ja käytön kestosta. Kun potilas hakee lääkkeen apteekista, tämä annosohje liitetään lääkepakkaukseen. Tarkoitus on, että lääkkeen käyttäjä tai lääkehoidosta vastaava hoitaja tai omainen saisi kirjallisessa muodossa keskeisimmät ohjeet lääkkeen käytöstä, lääkehoidon kestosta sekä lääkityksen lopettamisesta.

Unilääkkeiden käyttäjän tulee vähimmillään tietää, mikä on oikea lääkeannos, miten ja mihin aikaan päivästä lääke tulee ottaa, kuinka usein ja kuinka pitkään lääkettä tulee käyttää. Unilääkkeet voivat erityisesti iäkkäillä aiheuttaa sellaisia haittavaikutuksia, joista on tärkeä mainita annosohjeessa.  

Tarkastelimme tuoreessa Acta Psychiatrica Scandinavica -julkaisusarjassa julkaistussa Helsingin yliopiston ja Kelan yhteistutkimuksessa laajasta Kelan reseptirekisteriaineistosta iäkkäille, vähintään 75-vuotiaille, määrättyjen unilääkkeiden annosohjeiden laatua. Esittelemme tässä kirjoituksessa tutkimuksen päätuloksia tiivistetysti.

Iäkkäille määrättyjen unilääkkeiden annosohjeiden laatu on usein puutteellinen

Kaikkineen tutkimukseemme sisältyi reilu miljoona lääketoimitusta iäkkäille vuonna 2022. Annosohjeiden avainsanojen mukaan kaikista toimituksista 30 % eli vajaa 330 000 liittyi unettomuuden hoitoon. Näiden lääketoimitusten annosohjeista tutkimme, löytyykö niistä lääkkeen kerta-annos, ottoajankohta, kuinka usein lääkettä käytetään sekä mahdolliset varoitukset tai ohje lääkkeen käytön lopettamiseksi.

Tarkastelemistamme seikoista unilääkkeen annosohjeissa oli tavallisimmin mainittu kerta-annos (98 % ohjeista) ja lääkkeen ottoajankohta (83 %). Sen sijaan käytön kesto oli kerrottu hieman yli puolessa (57 %) annosohjeita. Vain murto-osassa annosohjeita oli mainittu käyttöä koskevia varoituksia (3 %) tai ohjeita käytön lopettamiselle (5 %).

Tavallisimpia unettomuuden hoitoon Kelan korvaamina toimitettuja lääkkeitä olivat tsopikloni (41 % toimituksista), mirtatsapiini (34 %) ja tsolpideemi (12 %). Näitä lääkkeitä tulisi määrätä iäkkäille vain harkiten ja mahdollisuuksien mukaan lyhytaikaiseen käyttöön.

Keskushermostoon vaikuttavien väsymystä aiheuttavien lääkkeiden toimittaminen iäkkäille annosjaeltuna on yleistä

Kaikista tarkastelemistamme lääketoimituksista 48 % oli toimitettu koneellisesti annosjaeltuina.

Koneellinen annosjakelu on tarkoitettu potilaille, joilla on käytössään monia pitkäaikaisia, säännöllisesti käytettäviä lääkehoitoja. Siitä huolimatta tutkimuksemme mukaan annosjakelussa toimitettiin iäkkäille merkittävä määrä sellaisia lääkkeitä, jotka aiheuttavat väsymystä ja ovat pääsääntöisesti tarkoitettu vain lyhytaikaiseen ja tilapäiseen käyttöön.

Tavallisimmat näin toimitetut lääkkeet olivat mirtatsapiini ja ketiapiini sekä tsopikloni. Psyykenlääke ketiapiini on luokiteltu iäkkäillä erityisesti vältettäväksi lääkkeeksi ja masennuslääke mirtatsapiinia suositellaan määrättäväksi vain yksilölliseen harkintaan perustuen (Fimean Lääke 75+ -tietokanta). Tsopiklonin ainoa käyttötarkoitus on unettomuuden lyhytaikainen (korkeintaan kaksi viikkoa kestävä) hoito.

Näin tutkimus toteutettiin

Tutkimus perustuu Kelan sairausvakuutuksesta korvattavien lääketoimitusten rekisteriin. Poimimme rekisteristä kaikki unettomuuden Käypä hoito -suosituksessa unilääkkeeksi määriteltyjen lääkkeiden lääkeostot, jotka oli tehnyt vähintään 75-vuotias henkilö.

Lähes kaikkia tarkasteltuja lääkkeitä pidetään iäkkäillä ns. riskilääkkeinä eli niitä tulisi määrätä iäkkäille vain erityisen harkinnan perusteella (Fimean Lääke 75+ -tietokanta).

Keskityimme tutkimuksessa niihin lääketoimituksiin, joissa lääkepakkaukseen oli liitetty kirjallisessa muodossa annosohje. Siksi erottelimme pois aineistosta kaikki annosjakeluna toimitetut lääkkeet.

Koska osalla lääkkeistä on myös muita käyttöaiheita, selvitimme lääkkeen mahdollista käyttöaihetta unettomuuden hoitoon hakutermein.

Kirjoittajat

Sini-Tuulia Eronen
proviisori, Helsingin yliopisto

Terhi Kurko
erikoistutkija, Kela

Sirkka-Liisa Kivelä
professori emerita, Turun yliopisto

Tiina Paunio
professori, Helsingin yliopisto

Marja Airaksinen
professori, Helsingin yliopisto

Tomi Rantamäki
professori, Helsingin yliopisto

Lähteitä ja lisätietoa

Alkuperäinen tutkimus: Eronen S-T, Kurko T, Kivelä S-L, Paunio T, Airaksinen M, Rantamäki T. Sleep medicines are often prescribed for older adults (≥75 years) without appropriate dosing instructions: A nationwide retrospective register study in Finland. Acta Psychiatr Scand. 2024; 1-11. doi:10.1111/acps.13661

Unettomuuden Käypä hoito -suositus (kaypahoito.fi)

Fimean Lääke75+-tietokanta (fimea.fi)

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin