Perustulokokeilun osallistujiin kohdistuva huomio voi heikentää tulosten luotettavuutta

Julkaistu 10.1.2017

Suomen perustulokokeilu ja kokeilun osallistujat ovat laajan huomion kohteena. Kiinnostus on ymmärrettävää, mutta jotta kokeilun tulokset eivät vääristyisi, koehenkilöitä ei pitäisi lähestyä sen enempää kuin ilman kokeilua. Tutkimuksen näkökulmasta myös muu mediahuomio voi heikentää tulosten luotettavuutta.

Perustulokokeilu kiinnostaa kansalaisia, tiedotusvälineitä, päätöksentekijöitä ja tutkijoita – niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tiedotusvälineet ovat kiinnostuneita tekemään juttuja yksittäisten koehenkilöiden kokemuksista. Tutkimuksesta kiinnostuneet taas toivovat, että heidän mielestään tärkeistä asioista kerättäisiin kokeilun aikana laajasti tietoja.

Kiinnostus on ymmärrettävää, sillä perustulokokeilu on hyvin poikkeuksellinen hanke sekä Suomessa että kansainvälisesti. On hienoa, että yhteiskunnallinen tutkimus herättää näin laajaa mielenkiintoa ja keskustelua. Tutkimuksellisesta näkökulmasta runsaalla huomiolla voi kuitenkin olla myös kielteisiä seurauksia.

Nyt alkaneen perustulokokeilun ensisijaisena tavoitteena on tutkia perustulon vaikutusta kokeiluun valitun väestöryhmän työllistymiseen ja työmarkkinakäyttäytymiseen (HE 215/2016 vp(Avautuu uuteen välilehteen)). Toissijaisesti voidaan tutkia muita vaikutuksia, kuten osallistujien kokemaa hyvinvointia.

Kuten yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa yleensäkin, kiinnostuksen kohteena on perustulon vaikutus väestöryhmän tasolla, ei perustulon vaikutus yksittäiseen henkilöön.

Nämä tavoitteet on syytä pitää kirkkaana mielessä, kun pohditaan, millä tavoin koehenkilöitä voidaan lähestyä, mitä tietoja heistä kerätään ja mitä tutkimustuloksia kokeilun aikana julkaistaan.

Perustulon vaikutus ja kokeilun vaikutus eri asioita

Perustulokokeilu on kokeellinen tutkimus, jolle voidaan hakea vertailukohtia lääketieteellisistä tutkimuksista tai muista ihmistieteiden kenttäkokeista. Lääketieteessä pyritään tekemään kokeet sokkoutettuina, koska tiedetään, että tieto kokeeseen osallistumisesta voi merkittävästi vaikuttaa tutkimuskohteena olevaan henkilöön.

Yhteiskuntatieteellisistä kenttäkokeista taas on opittu, että ihmiset reagoivat herkästi erilaisiin ympäristötekijöihin, kuten kokeista uutisointiin ja vuorovaikutukseen kokeen järjestäjän kanssa.

Jotta kokeilun perusteella voidaan tehdä päätelmiä itse perustulon vaikutuksista, nämä ympäristötekijät on pyrittävä minimoimaan. Muuten kokeilun tulokset johtuvat osittain pelkästään kokeiluun osallistumisesta, eivät itse perustulosta.

Henkilökohtaiset yhteydenotot koehenkilöihin voivat vaikuttaa tuloksiin

Kokeilussa voi siis olla vaikuttavia tekijöitä, joita ei olisi, jos perustulo otettaisiin käyttöön tosielämässä. Tämä on yleinen kokeellisten tutkimusten piirre.

Kokeilun luotettavuuden kannalta tilanne on erityisen hankala, jos kokeilun ulkoiset tekijät kohdistuvat vain koeryhmään mutta eivät verrokkiryhmään. Tällainen vaikutus voi aiheutua esimerkiksi median, tutkijoiden tai muiden yhteiskunnallisten toimijoiden ainoastaan koehenkilöihin kohdistuvista yhteydenotoista.

Perustulokokeilussa henkilökohtaisen huomion kohteena oleminen voi vaikuttaa paitsi koehenkilöiden työmarkkinakäyttäytymiseen ja ansaintamahdollisuuksiin, myös heidän kokemaansa hyvinvointiin ja suhtautumiseensa itse perustuloon.

Kela ei luovuta asiakkaiden tietoja

Kela ei luovuta asiakkaidensa tietoja medialle, tutkijoille tai muille tahoille, jollei lainsäädäntö siihen erikseen oikeuta tai velvoita. Perustulo on Kelan näkökulmasta etuus siinä missä muutkin Kelan maksamat etuudet. Kelan lakisääteisiin tehtäviin ei myöskään kuulu välittää median yhteydenottopyyntöjä perustulokokeilun osallistujille.

Lisäksi Kelan tulee kokeilun toimeenpanijana huolehtia kokeilun tutkimuksellisten tavoitteiden toteutumisesta. Tämä edellyttää esimerkiksi sitä, että yhteydenpito koehenkilöihin on kokeilun tavoitteisiin nähden oikeasuhtaista ja oikea-aikaista.

Tutkimusaineistot ensisijaisesti hallinnollisista rekistereistä

Ihmistieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että koehenkilöiden käyttäytymiseen vaikuttaa tieto tarkkailun kohteena olemisesta. Perustulokokeilun kaltaisessa kokeessa ei voida erottaa tätä vaikutusta varsinaisista perustulon vaikutuksista.

Tarkkailun kohteena olemisesta kertovia tekijöitä voidaan kuitenkin kokeilussa vähentää. Esimerkiksi henkilökohtaisia kyselyjä ja haastatteluja tehdään vain harkiten kokeen loppupuolelle painottuen. Ensisijaisesti tutkimusta tehdään viranomaisrekistereiden sisältämien tietojen pohjalta.

Tutkimustuloksia ei julkaista kokeilun aikana

Myös kokeen aikana julkaistavat tutkimustulokset ja niitä koskeva julkinen keskustelu voivat vaikuttaa koehenkilöiden käyttäytymiseen.

Lopullinen arvio perustulon vaikutuksista voidaan tehdä vasta riittävän pitkän vaikutusajan kuluttua. Kokeilu kestää kaksi vuotta, mikä on lyhyt aika käyttäytymismuutosten syntymiseksi. Kokeilun aikaisella vaikutusten raportoinnilla ei pidä heikentää jo muutenkin lyhyen kokeilun edellytyksiä tuottaa luotettavia tutkimustuloksia.

Itse perustuloon liittymättömien kokeilusta aiheutuvien tekijöiden vaikutuksia ei voida yhteiskunnallisessa kenttäkokeessa täysin kontrolloida. Kokeilun onnistumisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että tutkijat, kokeilun toimeenpanija ja muut toimijat välttäisivät yhteydenottoja koehenkilöihin, jos ne eivät koske tutkimuksen keskeisiä tavoitteita ja jos niille ei ole erityistä yhteiskunnallista perustetta. Toivomme, että myös media tiedostaa tämän tutkimuksen näkökulman.