ADHD‑lääkityksen aloitus Suomessa: ilmiö vaatii kokonaisvaltaista tarkastelua

ADHD-lääkityksen aloittaminen lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla on yleistynyt Suomessa jo pitkään. Kasvu on taittunut kaikissa ikäryhmissä, mutta lääkitys aloitetaan edelleen huomattavan yleisesti. Useimmiten ADHD-lääkitys aloitetaan alakouluikäisillä pojilla, mutta teini-ikäisissä lääkehoidon aloittajissa tytöt ovat ohittaneet pojat.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) diagnoosit ja lääkitys ovat yleistyneet lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Kelan avoimen datasovelluksen tuoreet tiedot osoittavat, että ADHD-lääkkeiden käyttö yleistyy edelleen.

Vuonna 2025 ADHD-lääkkeitä käytti jo 11 % alakouluikäisistä pojista ja 3,8 % tytöistä. Nuorilla, 13–17-vuotiailla, vastaavat luvut olivat 10,6 % pojilla ja 6 % tytöillä. Nuorista aikuisista eli 18–29-vuotiaista ADHD-lääkkeitä puolestaan käytti 3,5 % miehistä ja 4,9 % naisista.

Uusien ADHD‑diagnoosien määrä kääntyi selvään kasvuun 2020‑luvun alussa. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan uusien diagnoosien määrä kasvoi jo ennen koronapandemiaa, mutta vuosina 2020–2022 uusien ADHD-diagnoosien saaneiden henkilöiden määrä kasvoi selvästi.

Erityisesti diagnoosin saaneiden 13–30‑vuotiaiden tyttöjen ja nuorten naisten määrät moninkertaistuivat melko lyhyessä ajassa. Diagnoosien lisääntyminen heijastuu myös ADHD‑lääkitysten aloituksiin.

Tarkastelemme tässä kirjoituksessa tuoreimpien Kelan rekisteritietojen valossa ADHD-lääkityksen aloittaneiden henkilöiden määrää ja väestöosuutta lasten, nuorten ja nuorten aikuisten väestössä vuosina 2017–2025.

ADHD-lääkkeitä käytetään keskimäärin useita vuosia, ja peräkkäisinä vuosina lääkityksen aloittaneet kumuloituvat vuosien mittaan. Ilmaantuvuuden eli uusien aloittajien kasvutrendin kuvailu auttaa siksi hahmottamaan sitä, miten ja kuinka nopeasti ADHD-lääkkeitä käyttävien määrä on kehittymässä.

ADHD-lääkkeiden käytön sukupuolierot murroksessa

Alakouluikäiset pojat aloittavat ADHD‑lääkityksen edelleen selvästi useammin kuin tytöt. Nuorten ja nuorten aikuisten ryhmissä tilanne on kuitenkin muuttunut: teini-ikäisten tyttöjen ja nuorten naisten osuus aloittajista on nykyään suurempi kuin poikien ja miesten.

Vuonna 2017 ADHD-lääkityksen aloitti noin 3 900 poikaa ja nuorta miestä sekä noin 1 700 tyttöä ja nuorta naista. Vuonna 2023 ADHD-lääkityksen aloittajien määrä oli toistaiseksi korkeimmillaan: noin 10 000 poikaa ja miestä sekä 9 300 tyttöä ja naista aloitti lääkityksen.

Vuonna 2025 aloittajien määrä oli kääntynyt hienoiseen laskuun. Silloin noin 8 500 poikaa ja nuorta miestä sekä noin 7 900 tyttöä ja nuorta naista aloitti ADHD-lääkityksen.

Lääkityksen aloittaminen yleisintä alakouluikäisillä pojilla – kasvu suhteellisesti voimakkainta nuorilla aikuisilla naisilla

Erot ja muutokset tulevat selvemmin esiin, kun suhteutetaan ADHD-lääkityksen aloittajien määrä saman ikäiseen väestöön. Väestöosuudet kasvoivat vuosina 2017–2023 melko voimakkaasti, ja vaikka kasvu on tuoreimpien tietojen mukaan taittunut vuosina 2024–2025, ADHD-lääkityksen aloitukset ovat edelleen yleisiä.

Alakouluikäisistä pojista lääkityksen aloittaneiden osuus kasvoi voimakkaasti 2020-luvun vaihteen molemmin puolin. Vuonna 2017 pojista 0,6 % aloitti lääkityksen, vuonna 2023 jo 3,0 %. Väestöosuus toisin sanoen viisinkertaistui. Vuonna 2025 aloittajia oli 2,6 %.

Alakouluikäisistä tytöistä lääkehoidon aloitti 0,3 % vuonna 2017, ja osuus on kasvanut hieman yli prosenttiin viime vuosina. Väestöosuus enemmän kuin kolminkertaistui.

Teini‑ikäisistä, 13–17 vuotiaista tytöistä lääkityksen aloitti 0,4 % vuonna 2017 ja 1,8 % vuonna 2023. Väestöosuus lähes viisinkertaistui. Viime vuonna osuus oli noin 1,5 %. Poikien osuudet ovat olleet matalammat kuin tyttöjen 2020-luvulla.

Nuorista, 18–29‑vuotiaista aikuisista naisista lääkityksen aloitti 0,2 % vuonna 2017 ja 1,2 % vuonna 2023. Väestöosuus kuusinkertaistui. Viime vuonna osuus oli noin yksi prosentti.

Väestöosuuksien tarkastelusta nousee esiin kolme keskeistä havaintoa:

1. ADHD-lääkitys aloitetaan Suomessa yleisimmin alakouluikäisillä pojilla.
2. ADHD-lääkityksen aloittaminen on yleistynyt 2020-luvulla erityisesti teini‑ikäisillä ja nuorilla naisilla.
3. Sukupuolierot ovat kaventuneet: teini-ikäiset tytöt aloittavat nykyään lääkityksen yleisemmin kuin teini-ikäiset pojat, ja nuoret naiset aloittavat lääkityksen yleisemmin kuin nuoret miehet.

ADHD-lääkityksen aloittamisessa eroja Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä

ADHD‑lääkkeiden käyttö yleistyy kaikissa Pohjoismaissa, mutta maiden välillä on eroja.

Erityisesti alakouluikäisten poikien ADHD-lääkityksen aloitus on Suomessa kasvanut voimakkaasti. Ruotsissa ja Norjassa väestöosuudet ovat olleet pojilla huomattavasti maltillisempia kuin Suomessa.

Tytöillä ja nuorilla naisilla puolestaan ADHD-lääkityksen aloittaminen oli Suomessa aiemmin selvästi muita Pohjoismaita harvinaisempaa. 2020‑luvulla Suomi on kuitenkin tuoreimpien rekisteritietojen perusteella kirinyt naapurimaita kiinni.

Teini-ikäiset tytöt ja nuoret aikuiset naiset aloittavat nykyään ADHD-lääkityksen yleisemmin kuin miehet niin Suomessa kuin Ruotsissa. Teini-ikäisten tyttöjen ja nuorten naisten aloittajien väestöosuudet eivät kuitenkaan ole kasvaneet Suomessa yhtä suuriksi kuin Ruotsissa.

Tässä kirjoituksessa esitetyt tulokset viittaavat lisäksi siihen, että Suomessakin ADHD diagnosoidaan ja lääkitys aloitetaan eri sukupuolille eri iässä. Eräässä tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että Ruotsissa tytöt ja naiset saavat ADHD-diagnoosin keskimäärin 4 vuotta myöhemmin kuin pojat ja miehet.

ADHD-lääkityksen yleistyminen on monen tekijän summa

ADHD‑lääkkeiden käytön kasvutrendin taustalla on useita tekijöitä. Asiantuntijoiden mukaan tietoisuus ADHD:sta on kasvanut ja ilmiöön liittyvät kielteiset mielikuvat ovat vähentyneet. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon rooli diagnostiikassa ja lääkitysten aloituksissa on vahvistunut.

Keskusteluissa huomio on kiinnittynyt yhä enemmän myös laajempiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Yksi esiin noussut teema on lasten ja nuorten digitaalisten laitteiden käyttö. Suomessa on korostettu, että runsas älypuhelimen ja digimedian käyttö voi kuormittaa tarkkaavuutta ja arjen toimijuutta. Tuoreissa kansallisissa digisuosituksissa suhtaudutaan varovaisesti esimerkiksi alle 13-vuotiaiden omiin älypuhelimiin. Euroopan parlamentti on puolestaan ehdottanut sosiaalisen median käytön ikärajaksi 16 vuotta.

ADHD-lääkityksen yleistyminen puhuttaa myös Ruotsissa. Euroopan johtavan ADHD‑tutkimusverkoston EUNETHYDIS:n puheenjohtajan ja Karoliinisen instituutin (Ruotsi) professorin Sven Bölten mukaan nykyinen diagnoosikeskeinen tarkastelutapa ei riitä kuvaamaan ihmisten yksilöllisiä arjen tarpeita ja toimintaa.

Bölten mukaan painopistettä tulisi siirtää enenevissä määrin yksilön vahvuuksien, haasteiden ja ympäristötekijöiden keskinäiseen vuorovaikutukseen, jotta tuki kohdentuu täsmällisemmin. Liian kapea diagnoosi- ja hoitokeskeinen katse voi johtaa paradoksiin, jossa hoitojonot kasvavat, mutta ihmisten toimijuuteen yhteydessä olevat juurisyyt jäävät taka-alalle.

ADHD-lääkkeiden käyttö jatkaa kasvuaan vielä jonkin aikaa

Suomalaislapsilla ja -nuorilla ADHD-lääkitys on yleistynyt nopeasti. Vaikka lääkityksen aloittaneiden osuus väestöstä on nopean kasvun jälkeen kääntynyt loivaan laskuun vuosina 2024 ja 2025, ADHD-lääkkeiden käyttäjien vuosittainen kokonaismäärä kasvaa yhä. Tämä selittyy sillä, että lasten ja nuorten ADHD-lääkityksen kesto on keskimäärin yli kolme vuotta.

Käyttäjämäärän kasvu näkyy perusopetuksessa ja toisella asteella sekä nuorilla aikuisilla, jotka siirtyvät kolmannen asteen opintoihin tai työelämään. Viime vuonna ADHD‑lääkkeitä käytti 13 % esi- ja varhaisteini-ikäisistä 10–14‑vuotiaista pojista ja 6 % nuorista, 16–20‑vuotiaista naisista.

Alustavan arvion mukaan ADHD‑lääkkeitä käyttävien poikien vuosittainen osuus tulee olemaan noin 15 % ja nuorten naisten noin 8 % ennen kuin kasvu pysähtyy.

Ruotsissa Socialstyrelsen arvioi diagnoosien osuuksien nousevan vastaavasti 15 ja 11 prosenttiin samoissa ryhmissä. Socialstyrelsenin arvio kuitenkin koskee ADHD-diagnoosien yleisyyttä vuosittain, joka on eri indikaattori kuin ADHD‑lääkkeitä käyttävien osuus.

Tuki ei saa olla vain yksittäinen toimi vaan kokonaisuus

Terveyspoliittisesti ADHD‑lääkityksen yleistyminen pakottaa tarkastelemaan kokonaisuutta laajemmin: perhepalveluiden resursseja, koulu‑, opiskelu‑ ja työympäristöjen toimivuutta, hoitopolkujen jatkuvuutta läpi tärkeiden kehitysvaiheiden sekä digihyvinvoinnin edistämistä.

Näiden tekijöiden vahvistaminen on keskeistä, jotta lasten, nuorten ja nuorten aikuisten tarvitsema tuki kohdentuu tarkoituksenmukaisesti ja yhdenvertaisuus vahvistuu.

Viime kädessä tärkeintä on, että kukaan ei joudu selviytymään arjen kuormituksesta yksin, vaan tuki kulkee mukana elämänvaiheesta toiseen. Tämä on erityisen tärkeää niiden kohdalla, joilla on koko elämä edessään.

Kirjoittajat

Miika Vuori
tutkimuspäällikkö, Kela
miika.vuori@kela.fi

Terhi Kurko
erikoistutkija, Kela
terhi.kurko@kela.fi

Heini Kari
tutkimuspäällikkö, Kela
heini.kari@kela.fi

Heta Moustgaard
erikoistutkija, Kela
heta.moustgard@kela.fi

Juho Leppänen
tutkija, Kela
juho.leppanen@kela.fi

Markus Kainu
erikoistutkija, Kela
markus.kainu@kela.fi

Hanna Koskinen
tutkimuksen ryhmäpäällikkö, Kela
hanna.koskinen@kela.fi