Suomessa on vain 1 kunta, jossa valinnanvapauskokeilua ei ole vielä käytetty – näissä kunnissa käyttö on ollut yleisintä ja harvinaisinta

Valinnanvapauskokeilun käyttö painottuu määrällisesti suurimpiin kaupunkeihin, koska siellä on eniten potentiaalisia asiakkaita. Suhteellisesti yleisintä käyttö on kuitenkin ollut pienemmillä paikkakunnilla. Yli 200 kunnassa ei ole ollut yhtäkään kokeilun vastaanottoja pitänyttä lääkäriä, mutta on silti asukkaita, jotka ovat hyödyntäneet kokeilua.

65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun asiakkaita on lähes kaikissa kunnissa. Kelan tuoreiden tietojen perusteella ainoastaan Kaskisissa ei ole vielä yhtäkään kokeilun käyttäjää. Kaikissa muissa kunnissa vähintään joku eläkeikäinen on käyttänyt kokeilun palveluita joko omassa kunnassaan tai jonkun muun kunnan alueella tuotettuna ajanjaksolla 1.9.2025–31.3.2026.

Kokeilun käyttö keskittyy määrällisesti tarkasteltuna suuriin kaupunkeihin, koska niissä on paljon myös ikääntynyttä väestöä ja runsaasti palvelutarjontaa. Samaan aikaan käyttöaste, eli kokeilun asiakkaiden osuus 65 vuotta täyttäneestä väestöstä, vaihtelee huomattavasti kunnittain eikä seuraa suoraan väestön kokoa.

Kokeilun käyttöasteen kärjessä on myös pieniä ja keskisuuria kuntia

Valinnanvapauskokeilun käyttöaste suhteessa kunnan 65 vuotta täyttäneeseen väestöön on ollut suurin pienessä Sievin kunnassa, jossa kokeilua on hyödyntänyt lähes viidennes (19 %) eläkeikäisistä. Muut kunnat käyttöasteen viiden kärjessä ovat keskisuuria kaupunkeja: Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää ja Valkeakoski.

Isossa kuvassa kokeilun käyttö on vilkkaampaa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa verrattuna pienempiin kuntiin. Käyttöasteella mitattuna valinnanvapauskokeilun kymmenen kärkeen yltävät kuitenkin suurista kaupungeista vain Jyväskylä ja Espoo. Helsinki ei mahdu vilkkaimman käytön joukkoon, vaan löytyy 8 % käytöllä sijalta 22 käyttöasteen mukaan.

– Paikalliset ilmiöt korostuvat erityisesti pienissä kunnissa. Esimerkiksi Helsingissä on yli sata kertaa enemmän väkeä kuin Sievissä, ja siksi paikalliset erot hajautuvat suureen väkilukuun. Kaupunkien sisäiset erot tulisivat esiin, jos käyttöä voisi tarkastella vaikkapa postinumeroalueen tarkkuudella, sanoo Kelan erikoistutkija Riina Hiltunen.

Matalin kokeilun käyttöaste on ollut Kaskisen lisäksi Närpiössä ja Kihniössä. Matalimman käyttöasteen 10 kuntaa sijaitsevat eri puolilla Suomea: Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Kainuussa ja Lapissa.

Yhteistä matalimman käyttöasteen kunnille on, että ne ovat pieniä tai pienehköjä kuntia, jotka sijaitsevat verrattain kaukana suurista kaupungeista tai maakuntakeskuksista. Palveluita käyttäneitä asukkaita on vain yksittäisiä, ja missään näistä kunnista ei ole ollut valinnanvapauskokeilun palveluita tuottanutta toimipistettä.

Yli 200 paikkakunnalta on matkustettu hoitoon, kun omassa kunnassa ei ole toimipistettä

Valinnanvapauskokeilun vastaanottoja tuottaneita lääkäreitä ja toimipisteitä on yli 100 kunnassa. Eniten niitä on suurimmissa kaupungeissa, joissa on eniten asiakaskuntaa. Kaikista eläkeikäisistä neljä viidestä (78 %) asui sellaisessa kunnassa, jossa oli valinnanvapauskokeilun toimipiste.

Helsingissä valinnanvapauskokeilun vastaanottoja on pitänyt 277 lääkäriä 30 eri toimipisteessä. Seuraavaksi eniten kokeilun lääkäreitä on toiminut Tampereella ja Espoossa, molemmissa yli 100.

Eniten kokeilun palveluita tuottaneita yrityksiä on ollut Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Kaikissa kolmessa vähintään 10 eri yritystä on tuottanut kokeilun palveluita.

Yli 200 kunnassa ei ole ollut yhtään valinnanvapauskokeilun käyntejä hoitanutta lääkäriä, mutta silti asukkaat ovat hyödyntäneet kokeilun palveluita. Vaikka näitä kuntia on paljon, niissä asui yhteensä vain viidennes (22 %) eläkeikäisistä. Näistä kunnista asukkaat ovat joko matkustaneet toiseen kuntaan kokeilun palveluiden äärelle tai käyttäneet etäpalveluita.

Palvelukäyttö oli näissä kunnissa myös vähäisempää. Niissä kunnissa, joissa oli valinnanvapauskokeilun toimipiste, palveluita käytettiin yli kaksi kertaa enemmän. Monilla pienillä paikkakunnilla kokeilua ovat käyttäneet vain yksittäiset henkilöt. Tämä herättää tutkijoissa kysymyksen siitä, miten voisi parantaa palvelun saatavuutta.

– Yrityksissä käytetään jo nyt luovuutta esimerkiksi tarjoamalla palveluja siirrettävissä olevissa konteissa. Joka kunnassa kysyntä ei kuitenkaan riitä kiinteään toimipisteeseen. Näissä kunnissa matkustamisen tai etäpalvelujen tukeminen ovat tärkeitä saatavuuden parantamiseksi, pohtii Hiltunen.

Yritykset ovat lähteneet aktiivisesti mukaan kokeiluun

Yksityiset palveluntuottajat ovat lähteneet aktiivisesti mukaan valinnanvapauskokeiluun. Yhteensä kokeilun palveluita tuottaneita yrityksiä on ollut 62, joista 73 % on ollut mukana kokeilun ensimmäisestä kuukaudesta alkaen.

Kokeilun lääkäripalveluista noin 71 % on tuotettu alan kolmessa suurimmassa yrityksessä. Kuitenkin markkinoille on tullut myös muutamia uusia yrityksiä.

– Yritysten kiinnostus valinnanvapauskokeilua kohtaan viittaa siihen, että korvausmalli on ollut yritysten näkökulmasta perusrakenteeltaan toimiva ja kokeilun toimeenpano onnistunut. Seuraamme kiinnostuksella, miten kokeilun laajentaminen ensi vuoden alussa näkyy palveluiden käytössä, sanoo Hiltunen.

Lisätietoa

Tiedotteessa esitetyt luvut koskevat ajanjaksoa 1.9.2025–31.3.2026 ja perustuvat korvausten maksukuukausiin.

Riina Hiltunen
erikoistutkija, Kela
riina.hiltunen@kela.fi

Kelan tutkimusblogi: Yksityiset palveluntuottajat lähtivät innokkaasti valinnanvapauskokeiluun mukaan, mutta alueelliset erot ovat vielä suuret (tietotarjotin.fi)

Kelan datasovellus: Valinnanvapauskokeilun tuottajat (tietotarjotin.fi)