Ei suuria muutoksia osa-aikaisesti työskentelevien työttömien tuloissa suojaosan poistamisen jälkeen
Kirjoitusta on päivitetty: Alkuperäisen kirjoituksen tiedot työttömien tuloista perustuivat Kelan etuusrekisterin tietoihin. Kirjoituksen julkaisemisen jälkeen on selvinnyt, että suojaosan voimassa ollessa osaa vähäisistä eli työttömyysturvan suojaosan alle jäävistä tuloista ei ole kirjattu etuusrekisteriin. Tämän vuoksi kirjoituksen tarkastelut on tehty uudelleen käyttämällä tulorekisterin tietoja työttömien palkkatuloista. Suojaosan poistamisen jälkeen osa-aikaisesti työskentelevien työttömien tuloissa on nähtävissä pieniä muutoksia. Tulorekisterin perusteella muutos tulojakaumassa on kuitenkin pienempi kuin aiempien tietojen mukaan.
Työttömyysturvasta ja yleisestä asumistuesta poistui 1.4.2024 suojaosat, jotka tarkoittivat sitä, että asiakas sai tienata 300 euroa ansiotuloja ilman, että se pienentää näitä etuuksia. Nyt etuudet alkavat pienentyä jo ensimmäisestä ansiotuloeurosta.
Yksi lakiuudistuksen tavoitteista oli lisätä kannusteita kokoaikatyöhön. Toisaalta lakiesityksessä todettiin, että samalla heikkenevät kokonaan työttömien kannusteet tehdä vähäisiä työtunteja. Lisäksi esityksessä arvioitiin, että suojaosan poistaminen vähentää työttömyysturvan etuusmenoja 85 miljoonaa euroa vuodessa.
VATTin selvityksen mukaan osa-aikatyön tekeminen väheni ansioturvan saajilla kuusi prosenttiyksikköä ja perusturvan saajilla viisi prosenttiyksikköä suojaosan poistamisen jälkeen. Silti osa-aikatyöskentely on edelleen yleistä: joka neljäs (26 %) ansioturvan saaja ja joka kahdeksas (12 %) perusturvan saaja sai ansiotuloja suojaosan poistamisen jälkeisen vuoden aikana.
Tässä kirjoituksessa täydennämme aiempaa selvitystä tarkastelemalla työttömyysturvaa saaneiden työtulojen jakaumia. Lisäksi tarkastelemme, kuinka usein ansiotuloja saaneet työttömät lopettivat etuudensaannin aikaisen työskentelyn.
Aiempaa harvemmalla ansiotuloja juuri suojaosan verran
Perusturvan eli Kelan maksamien työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajien tulojakauma on erilainen kuin ansioturvan saajien tulojakauma. Perusturvan saajilla painottuvat pienemmät työttömyysturvan aikaiset tulot kuin ansioturvan saajilla.
Erityisesti moni perusturvan saaja näyttää optimoineen ansiotulonsa 300 euron kohdalle. Suojaosan poistamisen jälkeen nämä tulot olivat edelleen yleisimpiä, mutta alle 300 euron tuloja oli hieman aiempaa enemmän.
Pienempien tulojen yleistyminen saattaa kertoa siitä, että perusturvan saajat olisivat valinneet työskennellä vähemmän. Toisaalta ansiotulojen taso ei aina ole etuudensaajan käsissä: esimerkiksi tarjolla olevat työtilaisuudet vaikuttavat tulojen määrään.
Ansioturvan saajilla työttömyyden aikaiset ansiotulot painottuivat suojaosien poistamisen jälkeen samalla tavalla kuin ennen sitä, 1 500 euron ympärille, ja piikki 300 euron kohdalla madaltui.
Kuviossa lakiuudistuksen jälkeisellä ajalla perusturvan saajilla noin 1600 euron kohdalla havaittava notkahdus johtuu siitä, että oikeus soviteltuun etuuteen loppuu lakimuutoksen seurauksena siinä kohtaa.
Aiempaa hieman useampi perusturvan saaja lopetti osa-aikatyöskentelyn
Työttömyysturvan aikaisen työskentelyn lopettamista tarkastelimme sen perusteella, kuinka suuri osa edellisellä vuosineljänneksellä työttömyysetuudella työskennelleistä henkilöistä sai seuraavalla neljänneksellä työttömyysetuutta, mutta ei enää ansiotuloja.
Perusturvaa ja työtuloja saaneista noin 14–22 prosenttia lopetti työskentelyn kullakin vuosineljänneksellä vuosina 2022–2023. Suojaosan poistamisen jälkeen lopettaminen oli yleisempää kuin edellisinä vuosina vastaavina ajankohtina. Työskentelyn lopettaneiden osuus kasvoi kuitenkin jo ennen suojaosan poistoa vuodesta 2022 vuoteen 2023.
Ansioturvan saajien joukossa työskentelyn lopettaneiden osuus oli vuoden 2024 kahtena ensimmäisenä kvartaalina edellisvuoden tasolla, mutta laski hieman kolmantena kvartaalina edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Työtuloja tienanneista ansioturvan saajista kvartaaleittain noin 13–23 prosenttia lopetti etuuden aikaisen työskentelyn koko tarkastelujaksolla.
Etuudelta poistuvien osuudet kasvoivat vuoden 2024 lakimuutoksen jälkeen molemmissa ryhmissä. Tiedoista ei voida päätellä, missä määrin ilmiötä selittää kokoaikatyöllistyminen tai etuusoikeuden päättyminen lakimuutoksen vuoksi.
Kasvu perusturvaa saavien osa-aikatyöskentelyn lopettamisessa voi kertoa työtuntien optimoimisesta hyödyn ja vaivan näkökulmasta. Toisaalta kasvu voi selittyä myös sillä, että töitä on ylipäänsä vaikeampi saada yleisesti heikon työllisyystilanteen vuoksi. Osuuden kasvu oli kuitenkin melko pientä.
YTK työttömyyskassan kyselytutkimuksessa on viitteitä siitä, että osa heidän jäsenistään olisi valinnut lopettaa työskentelyn suojaosan poistamisen jälkeen. Vaikka osa kyselyyn vastanneista perusteli ansiotyön lopettamista suojaosan poistumisella, ei suojaosan poistamisen jälkeen havaintojemme perusteella ole tapahtunut huomattavia muutoksia ansioturvan saajien työskentelyn lopettamisessa.
YTK:n kyselyyn vastanneista oletettavasti suuri osa oli ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajia. Perusturvaa saaneille työttömille vastaavaa kyselytutkimusta ei ole tehty.
Tulojen katkeamisessa ei merkittäviä muutoksia aikaisempaan sukupuolittain
Työttömyysturvan aikana ansiotuloja saaneista 52 prosenttia oli naisia vuonna 2024. Työttömien osa-aikatyöskentely on VATTin tutkimuksen mukaan yleisempää naisvaltaisilla aloilla.
Ennen suojaosan poistamista noin 10–18 prosenttia perusturvaa ja työtuloja saaneista naisista lopetti kvartaaleittain osa-aikaisen työskentelyn. Lakiuudistuksen jälkeen osuus oli hieman korkeampi kuin edellisvuosien vastaavina kvartaaleina. Neljännesvuositasolla kasvu vastasi noin 800–900 työskentelyn lopettavaa naista lisää verrattuna aiempaan. Vastaavan suuruisia muutoksia havaitaan kuitenkin myös vuosien 2022 ja 2023 välillä.
Myös perusturvaa saaneilla miehillä osa-aikaisen työskentelyn lopettaminen kasvoi hieman. Suojaosan poistamisen jälkeen noin 22–27 prosenttia lopetti työskentelyn. Aiempina vuosina vastaavina ajankohtina osuudet olivat 17–24 prosenttia. Tässä joukossa kasvu vastasi noin 300–600 työskentelyn lopettavaa miestä enemmän kuin aiempien vuosien vastaavina neljänneksinä. Toisaalta myös perusturvaa saaneilla miehillä oli kasvua jo vuosien 2022 ja 2023 välillä.
Ansioturvaa saaneilla osa-aikaisen työskentelyn lopettaminen kasvoi naisilla hieman vuoden 2024 toisella neljänneksellä ja kun taas miehillä lopettaneiden osuus laski edellisvuoteen verrattuna.
Pienempiä ansiotuloja saavilla työskentelyn lopettaminen yleistyi enemmän
Vähäisiä työtuloja eli enintään 300 euroa kuukaudessa saaneet työttömät lopettivat etuuden aikaisen työskentelyn useammin ja heillä myös työnteon lopettaminen yleistyi suojaosan poiston jälkeen enemmän kuin suurempia summia saaneilla.
Matalat ansiotulot liittyvät usein epäsäännöllisempään työskentelyyn. Lakimuutoksen seurauksena työttömien kannustimet tehdä osa-aikatöitä heikkenivät Kelan simulaation mukaan eniten juuri vähäisten töiden osalta.
Ansioturvan saajilla tulot keskittyivät 1 500 euron ympäristöön. Ennen lakimuutosta 1 500 euron työn vastaanottaminen kasvatti bruttotuloja 900 euroa, kun sovittelu vei lisätuloista 40 prosenttia. Lakimuutoksen jälkeen samainen 1 500 euron tulo kasvattaa bruttotuloja 750 euroa, kun sovittelu vie lisätuloista 50 prosenttia. Sovittelun vaikutus kasvoi siis 10 prosenttiyksikköä.
Perusturvan saajilla yleisin tulo puolestaan oli ennen reformia 300 euroa, joka kasvatti bruttotuloja sellaisenaan. Suojaosan poistamisen jälkeen 300 euron työtulo kasvattaa bruttotuloa enää 150 euroa. Suojaosan poistaminen kasvatti siis sovittelun vaikutusta nollasta prosentista 50 prosenttiin.
Ei suuria muutoksia osa-aikaisesti työskentelevien työttömien tuloissa suojaosan poistamisen jälkeen
Suojaosien poistamisen jälkeen työttömyysetuuksien saajien työtulojen jakaumassa ei havaita suurta muutosta. Perusturvan saajat lopettivat etuuden aikana työskentelyn hieman aiempaa useammin, mutta toisaalta työskentelyn lopettaneiden osuus kasvoi jo ennen suojaosan poistoa vuodesta 2022 vuoteen 2023.
Vaikka perusturvan aikaisen työskentelyn lopettaminen hieman lisääntyi, kasvu edustaa vain pientä osaa työttömyysturvan saajista ja työvoimasta kokonaisuudessaan. Seuranta-aika oli lyhyt, ja siksi tämän aineiston perusteella ei vielä ole syytä tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen. Lisäksi VATTin tutkijat ovat arvioineet, että työttömien osa-aikainen työskentely vähenee vasta vähitellen, kun suojaosa poistettiin.
Alun perin vuonna 2013 suojaosan käyttöönottoa perusteltiin hallituksen esityksessä sillä, että se kannustaa ottamaan vastaan lyhytaikaisia töitä. Työttömyysturvan suojaosan poistamista puolestaan perusteltiin hallituksen esityksessä vuonna 2023 sillä, että suojaosa heikentää työntekijän kannustimia työllistyä kokoaikatyöhön. Aiemman Verotutkimuksen huippuyksikön julkaiseman tutkimuksen mukaan suojaosien käyttöönotto lisäsi aikanaan työttömien osa-aikaista työntekoa, mutta vaikutus kokopäivätöihin siirtymiseen oli vähäinen.
Vielä ei ole tutkimustietoa siitä, missä määrin vuoden 2024 uudistukset ovat lisänneet siirtymiä kokoaikatyöhön. Työskentelyyn kannustavana mekanismina suojaosassa tai sen puutteessa näyttää olevan omat haasteensa erilaisilla työskentelyn määrillä.
Voi olla, että suojaosaa tarvittaisiin kannustamaan työskentelyä erityisesti tietyillä ryhmillä kuten perusturvan saajilla. Suojaosan poisto saattoi nimittäin vähentää työntekoa ensisijaisesti niillä työttömyysturvan saajilla, joilla ansiotuloja on ollut jo valmiiksi vähän. Osittain ilmiö voi johtua heikommasta suhdanteesta, jonka vuoksi osa-aikatyötä voi olla vähemmän tarjolla.
Kirjoitusta on päivitetty 16.11.2026: Kirjoituksen laskelmat on tehty uudelleen tulorekisterin tietojen perusteella, ja kirjoitusta on päivitetty kauttaaltaan vastaamaan uusia tuloksia. Keskeisin muutos on, että suojaosan poistamisen jälkeen osa-aikaisesti työskentelevien työttömien tuloissa on nähtävissä vain pieniä muutoksia, kun alkuperäisellä aineostolla näytti siltä, että pienten tulojen osuus olisi selvästi kasvanut muutoksen jälkeen.
Kirjoittajat
Paavo Kosunen
tutkimusassistentti, Kela
Miska Simanainen
tutkija, Kela
Laura Peutere
erikoistutkija, Kela
Aineisto
Tarkastelimme osa-aikaisesti työskentelevien työttömien tuloja käyttäen Kelan aineistoja perusturvan saajista ja Finanssivalvonnan aineistoja ansioturvan saajista.
Alkuperäisen kirjoituksen tiedot työttömien tuloista perustuivat Kelan etuusrekisterin tietoihin. Kirjoituksen julkaisemisen jälkeen on selvinnyt, että suojaosan voimassa ollessa osa vähäisistä tuloista on jäänyt kirjaamatta etuusrekisteriin. Tämän vuoksi tarkastelut on tehty uudelleen käyttämällä tulorekisterin tietoja palkkatuloista.
Tulokäsite sisältää tulorekisteriin ilmoitetut rahapalkkaerät ja muut työttömyysturvan sovittelussa huomioitavat tuloerät, kuten verolliset luontoisedut ja kustannusten korvaukset. Päivitetyn kirjoituksen tulokäsite poikkeaa kuitenkin jonkin verran työttömyysetuusratkaisussa huomioitavista tuloista, mm. siksi, että se käsittää koko kalenterikuukauden palkkatulot.
Tarkastelut on tehty osana Työttömyysturva muutoksessa -tutkimushanketta.