Eläkeikäiset käyvät yleisimmin yksityisellä silmälääkärillä tai yleislääkärillä – Kela-korvauspilotti saattaa lisätä yleislääkärikäyntejä
Hallitus suunnittelee 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauspilottia, jossa yksityisen sektorin yleislääkärille pääsisi julkisen sektorin palvelumaksun suuruisella omavastuulla. Tarkastelimme uudistuksen taustatiedoksi, millaista yksityislääkäripalveluiden käyttö oli eläkeikäisillä tulojen ja lääkärin erikoisalan mukaan vuonna 2023. Yleisimpiä olivat silmälääkärillä käynnit, joissa tuloryhmien väliset erot olivat pienemmät kuin muilla erikoisaloilla.
65 vuotta täyttäneet ovat merkittävä yksityislääkäripalveluita käyttävä ryhmä, yhtäältä iän myötä kasvavan palvelutarpeen vuoksi ja toisaalta siksi, että he eivät eläkkeelle siirryttyään kuulu työterveyshuollon piiriin. Esimerkiksi vuoden 2024 alkupuoliskolla 65 vuotta täyttäneistä lähes 25 % kävi yksityislääkärillä, kun osuus 18–64-vuotiaista oli vajaa 15 %.
Petteri Orpon hallitus suunnittelee valtakunnallista Kela-korvauspilottia. Suunnittelussa ovat mukana muun muassa STM, THL ja Kela. Tämän kirjoituksen kirjoittajat ovat Kelan tutkijoita, mutta eivät ole mukana pilotin valmistelussa. Niin kutsutussa valinnanvapauskokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsisivät yksityisen sektorin yleislääkärille julkisen sektorin asiakasmaksun suuruisella omavastuulla. Vuonna 2025 tämä omavastuu olisi 28 euroa.
Pilotin tavoitteena on tehdä yksityisten yleislääkäripalveluiden käytöstä asiakkaille edullisempaa ja ohjata siten hoitokäyntejä julkiselta sektorilta yksityiselle. Näin pyritään helpottamaan 65 vuotta täyttäneiden lääkärille pääsyä ja vähentämään julkisen perusterveydenhuollon kuormitusta. Kokeilun on tarkoitus alkaa 1.9.2025.
Tavoitteena selvittää eläkeikäisten yleis- ja erikoislääkärillä käyntien jakautumista sekä tuloryhmien välisiä eroja
Kokeilun valmistelun ja sitä koskevan julkisen keskustelun tueksi tarkastelimme 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvattuja yksityislääkärikäyntejä viimeisimmältä kokonaiselta vuodelta eli vuodelta 2023. Silloin Kela korvasi yksityislääkärin vastaanottokäynnistä asiakkaalle kahdeksan euroa.
Tarkastelimme käyntimääriä myös tulojen mukaan. Eläkeikäiset ovat sosioekonomisesti moninainen ryhmä, ja mahdollisuus valita julkisen ja yksityisen terveydenhuollon riippuu nykyjärjestelmässä osin tuloista. Erityisen suuria tuloryhmien väliset erot ovat tyypillisesti olleet erikoislääkärikäynneissä, joissa hinnat ja omavastuuosuudet ovat suurempia kuin yleislääkärikäynneissä.
Kela-korvausten suuruus, ja siten asiakaan maksettavaksi jäävän omavastuun suuruus, voi vaikuttaa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon väliseen valintaan erityisesti eläkeikäisillä, koska heillä yksityisen hoidon kustannuksia korvaavat sairauskuluvakuutukset ovat harvinaisia. Kun Kela-korvaustasoa nostettiin vuoden 2024 alusta, yksityislääkärikäynnit lisääntyivätkin eläkeikäisillä muita enemmän, noin 4 %. Keskimäärin käynnit lisääntyivät kaikenikäisillä 2 %.
Selvitimme Kelan ja Verohallinnon rekisteritietoja yhdistelemällä, kuinka paljon 65 vuotta täyttäneillä oli Kela-korvattuja käyntejä yksityissektorin yleislääkäreillä ja eri erikoisalojen lääkäreillä vuonna 2023, ja miten käynnit jakautuivat eri tuloryhmiin kuuluvilla.
Tuloryhmät muodostimme jakamalla 65 vuotta täyttäneen väestön edellisen vuoden vuositulojen perusteella viiteen yhtä suureen osaan eli tuloviidennekseen. Viidennesten eurorajat on esitetty kirjoituksen lopussa. Eläkeläisten alimmassa tuloviidenneksessä mediaanitulo oli noin 1 100 euroa kuukaudessa, ylimmässä noin 3 900 euroa kuukaudessa.
65 vuotta täyttäneiden naisten tulot olivat keskimäärin pienemmät kuin samanikäisten miesten: esimerkiksi alimpaan viidennekseen kuului 25 % naisista ja 14 % miehistä.
Eläkeikäiset käyvät useimmin silmälääkärillä
65 vuotta täyttäneillä oli vuoden 2023 aikana yhteensä 824 987 Kela-korvattua yksityislääkärikäyntiä. Näistä silmälääkärillä käyntejä oli 33 %, yleislääkärillä käyntejä 15 % ja yleislääketieteen erikoislääkärillä käyntejä 8 %.
Kaikista käynneistä 63 % oli naisten käyntejä. Osittain sukupuoliero johtuu siitä, että suurempi osa 65 vuotta täyttäneistä on naisia (56 %) kuin miehiä. Naiset myös kävivät henkeä kohden enemmän kaikilla yleisimpien erikoisalojen lääkäreillä paitsi urologeilla.
Sekä naiset että miehet kävivät eniten silmälääkärillä ja toiseksi eniten erikoistumattomilla yleislääkäreillä. Naiset kävivät kolmanneksi eniten naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreillä, eli gynekologeilla, miehet taas yleislääketieteen erikoislääkäreillä.
Pienituloisten yksityislääkärikäynneistä valtaosa silmä- ja yleislääkärille, ylemmissä tuloryhmissä paljon myös muiden erikoisalojen käyntejä
Eläkeikäiset kävivät sekä yksityisillä yleislääkäreillä että erikoislääkäreillä sitä enemmän, mitä suurempituloisista oli kyse. Ylimmän tuloviidenneksen eläkeikäiset naiset kävivät yksityislääkärillä keskimäärin 1,3 kertaa vuoden aikana, noin kolme kertaa niin usein kuin alimman viidenneksen naiset.
Naisilla käynnit yleislääkäreille ja eri alojen erikoislääkäreille jakautuivat varsin samalla tavalla eri tuloryhmissä. Yleislääkärikäyntien osuus kaikista yksityislääkärikäynneistä oli kaikissa tuloryhmissä 13–14 %, gynekologikäyntien 11–13 %.
Silmälääkärikäyntien osuus oli kuitenkin suurempi alemmissa tuloryhmissä. Esimerkiksi alimmassa tuloryhmässä yksityislääkärikäynneistä noin 40 % oli silmälääkärille, ylimmässä vain 25 %.
Tuloryhmien väliset suhteelliset erot olivat pienimmät silmätautien erikoisalalla: ylimmän tuloryhmän naisilla silmälääkärikäyntejä oli noin 0,3 henkeä kohden, vajaa kaksinkertaisesti alimpaan nähden. Yleislääkäri- ja yleislääketieteen erikoislääkärikäynneissä ero oli vajaa kolminkertainen.
Tuloryhmien väliset suhteelliset erot olivat erityisen suuret gynekologi- ja ortopedikäynneissä. Ylimmän tuloviidenneksen naisilla oli noin 0,2 gynekologikäyntiä vuodessa henkeä kohden, yli kolminkertaisesti alimpaan tuloviidennekseen verrattuna. Ortopedikäynneissä tuloryhmien suhteellinen ero oli vielä suurempi: ylimmän tuloviidenneksen käyntimäärä oli 4,5-kertainen alimpaan verrattuna.
Miehillä käyntejä henkeä kohden oli vähemmän (0,5) kuin naisilla (0,7), ja tuloryhmien väliset suhteelliset erot olivat miehillä naisia suuremmat. Ylimmän tuloviidenneksen miehet kävivät yksityislääkärillä keskimäärin 0,9 kertaa vuoden aikana, yli neljä kertaa niin usein kuin alimman tuloviidenneksen miehet.
Miehilläkin käynnit yleislääkäreille ja eri alojen erikoislääkäreille jakautuivat varsin samalla tavalla eri tuloryhmissä. Yleislääkärikäyntien osuus kaikista yksityislääkärikäynneistä oli kaikissa tuloryhmissä 16–17%.
Silmälääkärikäyntien osuus oli miehilläkin suurempi alemmissa tuloryhmissä: alimmassa tuloryhmässä 43 % käynneistä oli silmälääkärille, ylimmässä vain 25 %.
Myös miehillä tuloryhmien väliset suhteelliset erot lääkärikäyntien määrässä olivat pienimmät silmätautien erikoisalalla: ylimmässä tuloryhmässä käyntejä oli noin 0,2 henkeä kohden, eli 2,5-kertaisesti alimpaan tuloryhmään verrattuna. Yleislääkärikäynneissä ja yleislääketieteen erikoislääkärikäynneissä ylimmän tuloryhmän käyntimäärä henkeä kohden oli alimpaan verrattuna yli nelinkertainen.
Tuloryhmien väliset suhteelliset erot olivat erityisen suuret urologi- ja ortopedikäynneissä – molempia oli ylimmän tuloviidenneksen miehillä noin kahdeksankertaisesti alimpaan viidennekseen verrattuna.
Miten käy eläkeikäisten yksityislääkärikäyntien Kela-korvauspilotin myötä?
65 vuotta täyttäneillä oli vuoden 2023 aikana yli 800 000 Kela-korvattua yksityislääkärikäyntiä, ja ne kattoivat 27 % kaikista vuoden 2023 Kela-korvatuista käynneistä. Yleislääkärikäyntejä näistä oli noin 120 000.
Eri sektoreiden lääkärikäyntejä ei vielä tilastoida kattavasti koko maan tasolla, mutta jonkinlaista mittakaavaa eläkeikäisten yksityislääkärikäytölle antaa se, että 65 vuotta täyttäneillä oli vuonna 2023 yhteensä 2,3 miljoonaa julkisen perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärikäyntiä.
Yksityislääkärikäyntien osuus julkisen sektorin perusterveydenhuollon avokäyntien ja Kela-korvattujen yksityislääkärikäyntien yhteismäärästä oli eläkeikäisillä siis noin 26 %. Yksityisen sektorin yleislääkärikäyntien osuus kokonaisuudesta oli noin 5 %.
Edellä tarkastelimme vuoden 2023 käyntejä. Vuonna 2024 korvaustasoa nostettiin merkittävästi. Yksityislääkärikäynnit lisääntyivät kuitenkin vain hieman ja tuloryhmien väliset erot säilyivät pitkälti muuttumattomina. Suurempi vaikutus on luultavasti jatkossa hallituksen kaavailemilla muutoksilla Kela-korvausjärjestelmään vuonna 2025.
Suunniteltu 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauspilotti luultavasti kasvattaa yksityissektorin yleislääkärikäyntien määrää ja pienentää tuloryhmien välisiä eroja yleislääkärikäynneissä, jos käynnin omavastuuosuus potilaalle on sektorista riippumatta sama. On kuitenkin toistaiseksi epäselvää, mitä kaikkia palveluita pilottiin sisällytetään ja miten hoidon jatkuvuus pilotissa järjestetään.
Eläkeikäisten yleislääkärikäyntejä koskevan Kela-korvauspilotin lisäksi järjestelmään on suunnitteilla muitakin muutoksia. Hallitus esittää kaikenikäisiä koskevaa gynekologikäyntien korvaustaksan merkittävää nostoa nykyisestä 30 eurosta noin 70 euroon käynniltä. Jos korvauksen nosto ei siirry palveluiden hintoihin, asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuu pienenee merkittävästi. Se voi lisätä myös pienempituloisten eläkeikäisten mahdollisuuksia käydä gynekologilla.
Hallitus aikoo suunnata Kela-korvauksia myös yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa toteutettaviin niin sanottuihin omalääkärikokeiluihin. Omalääkärimallissa potilas kävisi aina samalla yleislääkärillä, minkä toivotaan osaltaan parantavan hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta.
Tulevien Kela-korvausjärjestelmän muutosten yksityiskohtia ollaan vasta muotoilemassa, joten niiden mahdollisia vaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Tulevien kokeilujen ja mallien suunnittelussa ja arvioinnissa on kuitenkin syytä kiinnittää erityistä huomiota hoitoon pääsyn ja hoidon jatkuvuuden yhdenvertaisuuteen, jossa Suomi on tutkitusti pärjännyt muita OECD-maita heikoimmin.
Kirjoittajat
Heta Moustgaard
erikoistutkija, Kela
heta.moustgaard@kela.fi
Jenni Blomgren
tutkimusprofessori, Kela
jenni.blomgren@kela.fi
Mikko Nurminen
erikoistutkija, Kela
mikko.nurminen@kela.fi
Näin tarkastelu tehtiin
Näin tarkastelu tehtiin
Tarkastelimme 65 vuotta täyttäneiden vuoden 2023 aikana tekemiä yksityislääkärikäyntejä, joista oli maksettu Kela-korvausta lokakuun 2024 loppuun mennessä. Lääkärikäynneistä huomioimme niin läsnäkäynnit kuin videovastaanottona, puhelimitse tai chatissa hoidetut käynnit.
Käynnin erikoisalan päättelimme vastaanottavan lääkärin erikoistumiskoulutustiedon perusteella lokakuun 2024 lopusta. Jos tutkintotieto puuttui, katsottiin, että kyseessä oli yleislääkärikäynti.
Tarkastelumme käyntiluvut eivät täysin vastaa Kelasto-tietokannan lukuja, koska Kelastossa käyntejä ei voida tarkastella käynnin ajankohdan, vaan ainoastaan maksupäivän mukaan. Tästä syystä Kelastossa vuoden 2023 luvuissa on mukana vuoden 2022 lopulla tehtyjä käyntejä, joiden korvaukset on maksettu vasta vuoden 2023 puolella. Vastaavasti Kelaston vuoden 2023 käynneistä puuttuvat ne loppuvuonna tehdyt käynnit, joista korvaus on maksettu vasta vuoden 2024 puolella.
Tuloryhmät muodostimme vuoden 2022 lopussa Suomen väestöön kuuluneille 65 vuotta täyttäneille vuoden 2022 veronalaisten tulojen perusteella, laskien yhteen henkilöiden ansio- ja pääomatulot. Jaoimme 65 vuotta täyttäneen väestön vuositulojen perusteella viiteen yhtä suureen osaan eli tuloviidennekseen.
Tuloviidennes | Alaraja (euroa/kk) | Keskitulo (euroa/kk) | Mediaanitulo (euroa/kk) | Osuus naisista (%) | Osuus miehistä (%) | Osuus kaikista (%) |
---|---|---|---|---|---|---|
Alin 20 % | 0 | 1 035 | 1 064 | 24,6 | 14,3 | 20,0 |
2. | 1 278 | 1 466 | 1 459 | 23,8 | 15,3 | 20,0 |
3. | 1 671 | 1 894 | 1 889 | 20,9 | 18,8 | 20,0 |
4. | 2 136 | 2 481 | 2 456 | 17,7 | 22,9 | 20,0 |
Ylin 20 % | 2 936 | 5 154 | 3 914 | 13,1 | 28,7 | 20,0 |