Yksityiset palveluntuottajat lähtivät innokkaasti valinnanvapauskokeiluun mukaan, mutta alueelliset erot ovat vielä suuret
Valinnanvapauskokeilun palvelutarjonta oli sen ensimmäisinä kuukausina runsasta erityisesti tiheästi asutuilla hyvinvointialueilla, joilla potentiaalista kysyntää on paljon. Myös palveluiden käyttö painottui näille alueille. Etäpalveluissa saattaa yhä olla kokeilussa hyödyntämätöntä potentiaalia.
Toistaiseksi 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilussa on ollut mukana 62 lääkärinpalveluyritystä. Niistä valtaosa (73 %) tuli kokeiluun mukaan jo sen ensimmäisen kuukauden aikana.
Kela on tänään julkaissut avoimen karttasovelluksen, jossa voi tarkastella alueellisesti valinnanvapauskokeilun toimipisteitä sekä niissä tuotettuja palveluja. Sovelluksen tiedot osoittavat, että kokeilun piiriin kuuluvia palveluita on tuotettu myös pienemmillä paikkakunnilla.
Yhteensä palveluita on tuotettu 107 kunnassa, ja palveluita on käyttänyt asiakkaita joka kunnasta yhtä lukuun ottamatta.
Kokeilun lääkäripalveluista noin 71 % tuotettiin alan kolmessa suurimmassa yrityksessä. Markkinoille tuli kuitenkin myös muutamia uusia yrityksiä, osa ensisijaisesti valinnanvapauskokeilun houkuttelemina. Uusien yritysten markkinoille tulo on terveysmarkkinoiden toimivuuden kannalta hyvä asia, sillä uudet tuottajat saattavat lisätä hintakilpailua niissä palveluissa, joissa hintakattoa ei ole.
Pääasiassa valinnanvapauskokeilun lääkäripalvelut tuotetaan muiden yksityisvastaanottojen lisäksi. Joukosta löytyy kuitenkin myös muutama valinnanvapauskokeiluun erikoistunut yritys, joiden asiakkaat saivat sairaanhoitovakuutuksen korvausta vain valinnanvapauskokeilun palveluista.
Yritysten kiinnostus viittaa toimivaan korvausmalliin ja toimeenpanoon
Yritysten aktiivinen valinnanvapauskokeiluun lähteminen kertoo markkinoille tulon näkökulmasta kohtuullisen toimivasta korvausmallista ja kokeilun onnistuneesta toimeenpanosta.
Toisaalta yrityksiä on voinut kannustaa mukaan myös lääkäripalveluyritysten muiden liiketoiminta-alueiden heikompi menestys. Hyvinvointialueet ovat säästöpaineissa vähentäneet ostopalvelujaan, ja heikko talous- ja työllisyyskehitys lienee vähentänyt sekä työterveyshuollon sairaanhoidon kysyntää että yksityisasiakkaiden yksityissektorin palvelujen kysyntää.
Yksityissektorin kysyntää toisaalta hieman lisäävät ajokorttia varten tehtävät lääkärintodistukset, jotka siirrettiin yksityissektorille 1.4.2025. Kela-korvausta näistä lausunnoista ei makseta.
Koko terveysmarkkinan mittakaavassa valinnanvapauskokeilu on kuitenkin vielä hyvin pienimuotoista. Kokeilun liikevaihto jäi 2025 vuonna toteutuneissa käynneissä 8,1 miljoonaan euroon, josta Kelan korvaukset kattoivat 5,5 miljoonaa euroa. Koko yksityinen terveysmarkkina oli vuonna 2023 7,3 miljardin euron kokoluokkaa.
Yksityiset palvelut kattoivat kokeilun myötä kuudenneksen ikäihmisten lääkärikäynneistä
Valinnanvapauskokeilun osuus kaikista 65 vuotta täyttäneiden avosairaanhoidon lääkärikäynneistä oli 8,3 % syys-joulukuussa 2025. Lähivastaanotoissa kokeilun merkitys korostui entisestään: valinnanvapauskokeilussa 97,5 % käynneistä oli lähivastaanottoja, kun julkisessa avoterveydenhuollossa vastaava osuus oli 71 %. Joka yhdeksäs (10,9 %) läsnävastaanotto toteutui valinnanvapauskokeilussa.
Yhteensä Kelan korvaamat yksityiset lääkäripalvelut kattoivat avosairaanhoidon lääkärien vastaanotoista kuudenneksen (16,2 %) ja läsnävastaanotoista viidenneksen (20,0 %).
Palvelujen tarjonta on keskittynyt kaupunkeihin ja väkirikkaisiin hyvinvointialueihin
Yksityisten terveyspalveluiden tarjonta on keskittynyt suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin, missä potentiaalista kysyntää on runsaasti. Lisäksi lääkäreitä, myös yksityissektorilla työskenteleviä, on eniten siellä, missä heitä koulutetaan: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa.
Ei siis ole ihme, että valinnanvapauskokeilun tarjonta on alkuvaiheessa painottunut väkirikkaille hyvinvointialueille. Valinnanvapauskokeilua tarjonneiden lääkäreiden määrä suhteessa paikalliseen 65 vuotta täyttäneeseen väestöön on myös sitä suurempi, mitä suuremmat ovat potentiaalisten asiakkaiden tulot – ja kulutusmahdollisuudet.
Myös kokeilua käyttäneiden väestöosuudet vaihtelevat huomattavasti hyvinvointialueiden välillä. Suhteessa yli 65-vuotiaaseen väestöön valinnanvapauskokeilun palvelukäyttö oli yleisintä Keski-Uudellamaalla, jossa 11,7 % on käyttänyt palveluja, kun tarkastellaan maaliskuun loppuun mennessä korvattuja käyntejä. Vähiten käyttöä oli Keski-Pohjanmaalla (1,4 %).
Valinnanvapauskokeilussa esiintyy palveluiden tuontia ja vientiä
Valinnanvapauskokeilussa asiakas voi käyttää palveluja myös oman hyvinvointialueen ulkopuolella joko matkustamalla tai käyttämällä etäpalveluja. Etenkin Helsingissä ja Varsinais-Suomessa palveluja tuotetaan enemmän kuin paikalliset asukkaat niitä käyttävät.
Helsingissä ero selittyy sillä, että pääkaupunkiseudulla tuotetaan ylivoimaisesti eniten kokeilun etäpalveluja, kun puolestaan Varsinais-Suomeen matkustetaan palvelujen perässä. Keski-Suomen ja Länsi-Uudenmaan asukkaat puolestaan matkustavat suhteellisen usein kotihyvinvointialueen ulkopuolelle. Taustalla voi olla esimerkiksi parempi kokeilun palvelujen saatavuus oman hyvinvointialueen ulkopuolella.
Valinnanvapauskokeilun käyttäjältä vaaditaan uskallusta
Vaikka valinnanvapauskokeilun kulkua on osin osattu ennakoida, ensimmäisten kuukausien aikana on tapahtunut myös yllätyksiä:
- Palveluiden kysyntä ei ole ollut kokeilussa lähellekään niin suurta kuin hallituksen esityksessä arvioitiin.
- Perinteisen linjan yksityisten yleislääkäripalvelujen käyttö on kokeilun seurauksena vähentynyt ikäihmisillä vain vähän.
- Valinnanvapauskokeilun käyttäjien tulojakauma ei eroa juurikaan muiden yksityisten yleislääkäripalvelujen käyttäjistä, vaikka omavastuu on huomattavasti matalampi.
Yllätyksiä selittänee se, että terveyspalvelujen käyttötottumukset eivät muutu nopeasti. Tieto ei välttämättä myöskään ole saavuttanut ikääntyneitä kattavasti. Jos kokeilu olisi toteutettu ja viestitty yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa tai tutussa julkisessa toimipisteessä, kysyntä olisi saattanut olla suurempaa.
Uusi korvausmalli on voinut herättää epävarmuutta niin kokeilun sisällön kuin siihen liittyvien kustannusten suhteen. Tosin tutkimusten perusteella tiedetään, että terveyspalvelujen kysynnän hintajousto on matala, joten terveyspalvelun tarvitsija harvoin lisää palvelujen käyttöä pelkän hinnan perusteella.
Kokeilun käyttö vaatii etenkin yksityisten terveyspalvelujen käyttöön tottumattomalta uskallusta kokeilla jotain uutta ja vaivan näköä itselleen sopivan palveluntarjoajan löytämiseksi.
Etäpalvelut ovat jääneet kokeilussa sivurooliin
Terveydenhuollon digiloikka syntyi koronakriisin myötä ja sitä on pidetty yhtenä merkittävimmistä muutoksista terveydenhuollossa viime vuosina. Vanhuusasianvaltuutetun arvion perusteella Suomessa on kuitenkin noin 300 000 ikääntynyttä kokonaan vailla digitaitoja, ja kaksi kolmesta yli 65-vuotiaasta tarvitsee apua asioidessaan sähköisesti.
Tästä huolimatta myös ikääntyneet hyödyntävät terveydenhuollon etäpalveluja huomattavassa määrin. Julkisen perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa 65-vuotta täyttäneiden lääkärikäynneistä 29 % toteutui etäyhteyksin loppuvuonna 2025. Myös sellaisissa yksityisissä yleislääkäripalveluissa, jotka eivät sisältyneet valinnanvapauskokeiluun, 65 vuotta täyttäneet valitsivat etäpalvelun noin 15 %:ssa käynneistä.
Näiden lukujen valossa digipalvelujen hyödyntäminen tai käytön oppiminen eivät ole merkittävimpiä syitä valinnanvapauskokeilun etäpalvelujen vähäiselle käytölle. Etäpalveluja olisi kokeilussa myös tarjolla: yli puolet (55 %) valinnanvapauskokeilun yrityksistä tuotti vuonna 2025 myös etäpalveluja.
Digipalvelut voisivat tasata alueellisia eroja, jos etävastaanoton omavastuu olisi pienempi
Todennäköisempi syy etäpalvelujen vähäiseen hyödyntämiseen liittyykin kokeilun korvausmalliin. Etävastaanoton omavastuu on kokeilussa yhtä suuri kuin lähivastaanotolla, joten se ei erityisemmin kannusta asiakasta digipalvelun valintaan. Lisäksi yksityisellä sektorilla eniten käytetty etäpalvelun muoto – chat-vastaanotto – ei lukeudu valinnanvapauskokeilussa korvattaviin palveluihin.
Kokeilun jatkuessa digipalveluita voitaisiin hyödyntää enemmän. Etäpalvelun pienemmällä omavastuulla voitaisiin lisätä käyttöä, mikä voisi paikata etenkin harvan asutuksen alueilla vähäisemmäksi jäänyttä lähipalvelujen tarjontaa. Etävastaanotto ei sovellu kaikkien vaivojen hoitoon, mutta sillä saattaisi olla paikkansa esimerkiksi hoidon jatkuvuutta tukevilla kontrollikäynneillä.
Samalla ikäihmisten heikommat valmiudet digitaalisten palvelujen käyttöön on kuitenkin huomioitava, ja kokeilun alueellisten erojen tasaamiseksi on etsittävä myös muita ratkaisuja. Kela korvaa jo nyt matkan valinnanvapauskokeiluun tarvittaessa. Alueiden välistä eroa tarjonnassa tasaavat myös liikkuvat palvelut.
Tietoa valinnanvapauskokeilusta on tarjolla yhä enemmän
Edellytys palvelunkäytölle on joka tapauksessa tieto koko kokeilusta ja siihen lukeutuvista palveluista sekä tuottajista, joiden palveluiden äärelle voi hakeutua. Lisäksi tarvitaan rohkeutta.
Toivomme, että tieto kokeilusta ja sen palveluiden saatavuudesta auttaa ikäihmisiä hakeutumaan valinnanvapauskokeilun palveluiden äärelle.
Kirjoittajat
Riina Hiltunen
erikoistutkija, Kela
riina.hiltunen@kela.fi
Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, Kela
hennamari.mikkola@kela.fi
Lisätietoa
- Datasovellus: Valinnanvapauskokeilun tuottajat
- Tietopaketti: 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun seuranta
- Valinnanvapauskokeilusta puoli vuotta (Kela ja THL) -tutkimusseminaarin esitysdiat (PDF)
- Valinnanvapauskokeiluun kuuluvat tutkimukset (kela.fi)
- Valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille (kela.fi)
