Biologisten lääkkeiden hintakilpailu säästää kymmeniä miljoonia

Lääkevaihto laajeni kaikkiin biologisiin lääkkeisiin lukuun ottamatta insuliineja vuoden 2025 alusta. Vaikka lääkevaihdon toteutuminen vaihtelee suuresti eri biologisten lääkkeiden välillä, biologisten lääkkeiden hintakilpailua edistävät toimet näyttävät toimineen ja alentavan näiden lääkkeiden korvauskustannuksia merkittävästi. Vuonna 2025 biologisten lääkkeiden hintakilpailua edistävillä toimilla tullaan säästämään arviolta 41 miljoonaa euroa lääkekorvausmenoja.

Biologisten lääkkeiden lääkevaihdon toinen vaihe käynnistyi Suomessa tammikuussa 2025, kun lääkevaihto laajeni kaikkiin biologisiin lääkkeisiin paitsi insuliineihin. Biologisia lääkkeitä käytetään muun muassa syövän, diabeteksen, reuman, tulehduksellisten suolistosairauksien ja psoriaasin hoitoon. Huhtikuussa 2025 myös glargininsuliini tuli lääkevaihdon piiriin.

Vuonna 2026 lääkevaihto laajenee vielä pitkävaikutteisiin insuliineihin. Lääkevaihdon ulkopuolelle jäävät lyhytvaikutteiset insuliinit ja alle 18-vuotiaat.

Biologiset lääkkeet ovat usein kalliita, ja niiden lääkevaihdolta on toivottu mittavia säästöjä. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme biologisten lääkkeiden lääkevaihdon toteutumista ja vaikutuksia hintoihin tammi–syyskuussa vuonna 2025.

Arviolta 41 miljoonan euron säästö vuonna 2025

Hallituksen esityksessä 314/2022 arvioitiin, että biologisten lääkkeiden hintakilpailua edistävät toimet alentaisivat vuotuisia lääkekorvausmenoja noin 20 miljoonaa euroa vuodesta 2024 alkaen. Näitä toimia ovat muun muassa lääkemäärämiskäytäntöjen ohjaus ja valvonta sekä viitehintajärjestelmä.

Ennakkoarviomme mukaan niiden biologisten lääkkeiden lääkekorvausmenot, joille löytyy biosimilaari, tulevat olemaan vuonna 2025 noin 41 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2022. Tammi–syyskuussa toteutuneet menot olivat 27 miljoonaa euroa pienemmät.

Vertailukohdaksi on valittu vuosi 2022, koska silloin biologisten lääkkeiden hintakilpailua edistävät toimet eivät olleet vielä käytössä. Samojen biologisten lääkkeiden toteutuneet korvausmenot vuonna 2024 olivat noin 9 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2022.

Saavutettu säästö on kuitenkin riippuvainen useista eri tekijöistä ja hintakilpailun käynnistymisestä. Se voi vaihdella vuosittain riippuen muun muassa siitä, mille valmisteille tulee markkinoille biosimilaareja, markkinoilla olevien biosimilaarien määrästä, lääkkeiden määräämiskäytännöistä ja eri sairauksien hoitokäytännöistä. Tarkastelluista lääkeaineista löytyy myös niitä, joiden korvausmenot ovat kasvaneet viimeisimpien vuosien aikana.

Pelkällä apteekissa tapahtuneilla lääkevaihdoilla on saavutettu vajaa 600 000 euron säästöt tammi–syyskuussa 2025. Tämä säästö on laskettu reseptillä määrätyn lääkkeen ja apteekista toimitetun lääkkeen kustannuksien erotuksena. Jos vaihto olisi tehty aina viitehintaryhmän edullisimpaan valmisteeseen, olisi säästöpotentiaali ollut noin 20 000 euroa suurempi.

Lääkevaihdossa merkittävää vaihtelua lääkeaineiden välillä

Vuoden 2025 lääkevaihdon ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana sairausvakuutuksesta korvattavia biologisia lääkkeitä, joille on biosimilaari ja viitehintaryhmä, ostettiin apteekeista reilu 160 000 kertaa. Yhdessä seitsemästä (14 %) ostokerrasta lääke vaihdettiin apteekissa. Jos lääke jätettiin vaihtamatta, syy oli tavallisimmin se, että määrätty lääke oli jo hinnaltaan enintään viitehintainen.

Biologisten lääkkeiden vaihdoista reilu puolet (52 %) tehtiin määrättyä lääkettä halvempaan valmisteeseen, neljäsosa (25 %) samanhintaiseen ja vajaa neljäsosa (23 %) kalliimpaan valmisteeseen, joka oli yleensä kuitenkin enintään viitehintainen.

Yleisimpiä lääkevaihdot olivat epoetiinilla (52 %) ja filgrastiimilla (48 %). Harvinaisimpia lääkevaihdot olivat glarginsuliinilla (1 %), enoksapariinilla (7 %) ja etanerseptiinilla (9 %).

Lääkevaihtokieltoja oli yhdessä kahdestakymmenestä (5 %) lääketoimituksesta.

Yleisin syy lääkevaihtokiellolle oli asiakkaan oikeus käyttää samaa biologista valmistetta kuuden kuukauden ajan (32 % vaihtokielloista). Lisäksi lääkevaihtokielloista reilu neljännes oli asiakkaan tekemiä vaihtokieltoja (27 %), viidennes lääkärin tekemiä (20 %) ja viidennes saatavuushäiriöstä johtuvia vaihtokieltoja (20 %).

Hintakilpailun aktivoituminen näkyy osalla lääkeaineista

Kustannuksiltaan suurin lääkevaihdon piirissä olevista biologisista lääkeaineista on tarkastelujaksolla adalimumabi, jota käytetään esimerkiksi reuman ja psoriaasin hoitoon. Sen kokonaiskustannukset potilaille ja yhteiskunnalle olivat tammi–syyskuussa 2025 yhteensä 14,3 miljoonaa euroa. Siitä 10,5 miljoonaa euroa oli Kelan maksamia lääkekorvauksia.

Adalimumabilla lääkevaihtoja tehtiin neljänneksessä ostokerroista. Adalimumabin aktiivista lääkevaihtoa voi selittää esimerkiksi markkinoilla olevien valmisteiden korkea määrä ja siten aktiivinen hintakilpailu. Adalimumabin viitehinnat ovat laskeneet kaikissa viitehintaryhmissä lääkevaihdon alettua.

Lääkkeistä käytetyimmällä eli glargininsuliinilla vain yhdessä sadasta (1 %) ostosta lääke vaihdettiin. Glargininsuliina käytetään diabeteksen hoidossa. Vähäistä lääkevaihtojen osuutta voi selittää esimerkiksi se, ettei valmisteiden välillä ole hintaeroa ja sen viitehinnat eivät ole muuttuneet lääkevaihdon alettua. Lisäksi glargininsuliinin käyttö on siirtynyt enenevissä määrin sen vahvempaan versioon (300 IU/ml), joka ei kuulu lääkevaihdon piiriin.

Perinteisten kemiallisten lääkkeiden kohdalla lääkevaihtoa ja viitehintajärjestelmää on sovellettu pidempään. Tästä tiedetään, että hintakilpailun aktiivisuudessa on usein merkittävää vaihtelua lääkeaineiden välillä. Jopa saman lääkeaineen eri vaihtoryhmien välillä on eroja kilpailussa.

Adalimumabin korvauskustannukset puolittuivat

Hintakilpailun vaikutukset näkyvät merkittävästi esimerkiksi adalimumabin korvauskustannuksien kehityksessä. Adalimumabi on yksi niistä lääkkeistä, joista Kela on maksanut viime vuosina eniten lääkekorvauksia, ja se tuli viitehintajärjestelmän piiriin vuoden 2025 alusta.

Adalimumabin korvauskustannukset ovat vuosineljännestasolla lähes puolittuneet vuoden 2024 vastaavista ajanjaksoista, vaikka käyttäjämäärät ovat kasvaneet edellisvuodesta. Tammi–syyskuussa 2025 sekä adalimumabin kokonaiskustannukset että korvaukset olivat noin 10,5 miljoonaa euroa pienemmät kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana.

Kelan datasovellus avaa näkymän biologisten lääkkeiden käyttöön ja kustannuksiin

Jatkossa ajankohtaisia tietoja biologisista lääkkeistä voi myös helposti tarkastella Kelan avoimesti käytettävästä biologisten lääkkeiden tilannekuva -datasovelluksesta.

Sovellus tarjoaa tietoa biologisten lääkkeiden käytöstä, kustannuksista ja sairausvakuutuksesta maksetuista korvauksista. Lisäksi sovellus tarjoaa tietoa biologisten lääkkeiden lääkevaihdon toteutumisesta ja vaikutuksista.

Sovelluksesta on saatavilla tietoja kaikista biologisista lääkkeistä ja niistä biologisista lääkkeistä, joille on saatavilla yksi tai useampi biosimilaari. Lisäksi tietoja on saatavilla vaikuttavan aineen, käyttöaiheen sekä erityiskorvausoikeuksien tasolla. Tiedot esitetään koko maan tasolla tai hyvinvointialueittain.

Säästö-odotukset näyttävät toteutuvan

Biologisten lääkkeiden hintakilpailua edistäviltä toimilta odotetut säästöt näyttävät tarkasteluiden perusteella toteutuvan. Tänä vuonna säästöjä on tulossa laskelmiemme mukaan jopa kaksinkertainen määrä aiempiin arvioihin nähden, kun tarkastelemme niiden biologisten lääkkeiden korvausmenoja, joille on saatavilla biosimilaari.

Lääkekorvausmenojen säästöä arvioitaessa on kuitenkin huomioitava se, että arvioon vaikuttaa moni tekijä, kuten vuosittainen markkinatilanne ja se, mitä lääkeaineita tarkasteluun sisällytetään.

Vaikka lääkevaihdon toteutumisessa on eroa lääkeaineittain ja apteekkivaihdon säästö on vielä marginaalinen, se yhdessä lääkemääräämiskäytäntöjen ohjauksen ja valvonnan kanssa näyttää aktivoineen hintakilpailun. Osalla suurimyyntisistä lääkeaineista, kuten adalimumabilla, on saavutettu jo merkittävää hintojen laskua ja korvausmenojen pienentymistä.

On selvää, että biologisten lääkkeiden lääkevaihtoa ja aktiivista hintakilpailua tarvitaan lääkekorvausmenojen hillitsemiseksi.

Kirjoittajat

Klaudia Kaustiala
tutkija, Kela
klaudia.kaustiala@kela.fi

Pekka Heino
erikoistutkija, Kela
pekka.heino@kela.fi

Hanna Koskinen
tutkimuksen ryhmäpäällikkö, Kela
hanna.koskinen@kela.fi

Satu Kuusisto
tutkija, Kela
satu.kuusisto@kela.fi