Työkyvyttömyyden alue-erot kasvavat – sairastavuudessa puolestaan valtakunnallista kasvua diabeteksessa ja uniapneassa
Uudenmaan väestön työkyvyttömyys vähenee samalla, kun työkyvyttömyys muualla maassa pääosin lisääntyy, kertovat Kansallisen terveysindeksin uusimmat tulokset. Sairastavuus puolestaan kehittyy eri sairausryhmissä eri tavoin. Esimerkiksi sepelvaltimotauti vähenee koko maassa, kun taas diabetes ja uniapnea lisääntyvät kaikkialla. Mielenterveys huolestuttaa edelleen.
Suomalaisten työkyvyttömyystilanne eriytyy alueellisesti: Uudellamaalla työkyvyttömyys on entisestään hieman vähentynyt, kun muualla maassa se on pääosin pysynyt ennallaan tai lisääntynyt. Työkyvyttömyyden kehityksestä kertoo Kansallisen terveysindeksin työkyvyttömyysindeksi, joka mittaa myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä, pidempiä sairauspäivärahakausia sekä ammatillisen kuntoutuksen myöntäviä päätöksiä.
Sairauspäivärahakausissa erot Uudenmaan ja muun Suomen välillä ovat kasvaneet vuosina 2017–2024. Niillä alueilla, joilla sairauspäivärahakausia oli aiemminkin enemmän kuin Suomessa keskimäärin, on kausien määrä entisestään lisääntynyt. Vastavuoroisesti vähäisempien sairauspäivärahakausien alueilla kaudet ovat entisestään vähentyneet suhteessa koko maahan.
Työkyvyttömyyseläkkeissä alue-erot ovat pysyneet melko tasaisina. Ammatillisessa kuntoutuksessa puolestaan erot ovat kaventuneet.
Mielenterveys herättää edelleen huolta
Alueiden välillä on huomattavan suuret erot eri sairausryhmien aiheuttaman kuormituksen kehityksessä vuosina 2017–2024. Sairastavuuden kehityksestä kertovat Kansallisen terveysindeksin sairastavuusindeksit.
Sairausryhmittäin tarkasteltuna suurimmat alue-erot näkyvät alkoholisairauksissa ja mielenterveyden häiriöissä. Alueellisia eroja on sairastavuuden lisäksi palvelujen käytössä ja saatavuudessa.
Mielenterveysindeksi on pienentynyt koko maassa keskimäärin ja lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Indeksi mittaa psykoosin vuoksi myönnettyjä lääkkeiden erityiskorvausoikeuksia, mielenterveyssyihin perustuvia työkyvyttömyyseläkkeitä sekä itsemurhayrityksiä ja itsemurhakuolleisuutta.
Mielenterveyssyihin perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet kaikilla alueilla. Tämän taustalla voi olla se, että entistä suurempi osa näistä hakemuksista hylätään. Psykoosilääkkeiden erityiskorvausoikeuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Itsemurhakuolleisuus väheni pitkään, mutta lasku on pysähtynyt viime vuosina.
Samalla muilla mielenterveyden mittareilla kehitys on huolestuttava. Suomalaisten psyykkinen kuormittuneisuus on kasvanut etenkin nuorilla työikäisillä, itsemurha-ajatukset ovat lisääntyneet ja masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt etenkin nuorilla naisilla.
– Suomalaisten mielenterveys herättää edelleen huolta. Edelleen olisi syytä parantaa hoitoon pääsyä varhaisessa vaiheessa ja ehkäistä mielenterveysongelmien pitkittymistä, jottei menetetä kokonaisia työuria, sanoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.
Sydän- ja verisuonisairauksien väheneminen jatkuu – mutta etelässä lasku on pysähtynyt
Sepelvaltimotaudissa ja aivoverisuonitaudeissa sairastuvuus on vähentynyt jyrkästi monilla sellaisilla alueilla, joilla niiden sairastuvuus oli korkeaa vuonna 2017 sepelvaltimotauti- ja aivoverisuonitauti-indeksien perusteella. Näitä ovat muun muassa Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Päijät-Häme.
Sydän- ja verisuonisairauksien väheneminen näyttää kuitenkin pysähtyneen eteläisessä Suomessa, jossa sairastavuus oli valmiiksi matalampaa. Tämä viittaa siihen, että myös uusia toimia tarvitaan.
– Sairauksien ennaltaehkäisy on yhä tehokkain tapa tukea terveyttä. Luotettavaa tietoa terveellisistä elintavoista on saatavilla, mutta rinnalle tarvitaan yhteiskunnallisia kannustimia terveellisille valinnoille, kuten terveysperusteinen verotus, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Suvi Parikka.
Diabetes ja uniapnea lisääntyvät kaikkialla
Diabetes ja krooniset keuhkosairaudet lisääntyvät voimakkaasti kaikilla hyvinvointialueilla. Keuhkosairauksien lisääntymistä selittää uniapneadiagnoosien yleistyminen, joka puolestaan johtuu erityisesti lihavuuden lisääntymisestä työikäisessä väestössä. Lihavuus liittyy olennaisesti myös diabeteksen yleisyyteen.
Lihavuus ja liikkumattomuus ovat yhteydessä myös moniin muihin sairauksiin, ja ne voivat lisätä pidemmällä aikavälillä muun muassa mielenterveysongelmia, tuki- ja liikuntaelinten sairauksia ja verenkiertoelinten sairauksia.
– Lihavuus ja sen liitännäissairaudet ovat selvästi kasvussa olevia kansanterveysongelmia. Jos lihavuuden yleistymistä ei onnistuta ehkäisemään, se lisää tulevaisuudessa sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä, arvioi Kati Sarnola.
Kansallinen terveysindeksi tukee alueellista päätöksentekoa
Kansallinen terveysindeksi kokoaa sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä kuvaavat tiedot kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa alueiden luotettavan vertailun keskenään. Indeksit tukevat hyvinvointialueiden päätöksentekoa ja auttavat tunnistamaan alueellisia tarpeita entistä tarkemmin.
Indeksikokonaisuudessa alueiden väestön sairastavuuden tai työkyvyttömyyden yleisyyttä verrataan maan keskiarvoon siten, että koko maan taso on 100. Sitä suuremmat luvut tarkoittavat suurempaa ja matalammat luvut pienempää sairastavuutta tai työkyvyttömyyttä.
Lisätietoa
Suvi Parikka
tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
puh. 029 524 7959
suvi.parikka@thl.fi
Kati Sarnola
erikoistutkija, dosentti, Kela
puh. 020 635 7885
kati.sarnola@kela.fi
Julkaisu ja aineistot:
