Opintotukijärjestelmät vertailussa: miten eri maissa tuetaan opiskelijoita?
Opintojen tukeminen vaihtelee merkittävästi eri maissa. Vertasimme Pohjoismaiden, Viron, Ison-Britannian ja Alankomaiden opintotukijärjestelmiä. Erilaiset tukirakenteet ja niihin tehdyt muutokset voivat lisätä tai vähentää opiskelijoiden keskinäistä taloudellista eriarvoisuutta tai vaikuttaa valmistumisen nopeuteen.
Maiden opintotukijärjestelmät eroavat merkittävästi toisistaan, mikä näkyy esimerkiksi siinä, tarjotaanko opiskelijoille opintorahaa vai tukeudutaanko pääasiassa opintolainaan. Opintotuen saamisen ehdoissa on myös muita keskeisiä eroja, kuten vaikuttavatko opiskelijoiden tulot tai lapsuuden perheessä asuminen tuen määrään, ja onko opintotuen saaminen sidottu opintojen etenemiseen tai kokoaikaisuuteen.
Tässä kirjoituksessa vertailemme tiiviisti Pohjoismaiden, Viron, Alankomaien ja Ison-Britannian opintotukijärjestelmiä. Tarkastelemme, millaisia vaikutuksia niillä on opiskelijoiden taloudelliseen hyvinvointiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Kirjoitus pohjaa tuoreeseen nuorten sosiaaliturvan toimivuutta tarkastelleen hankkeen tuloksiin, jonka loppuraportista löytyy yksityiskohtaisemmat kuvaukset.
Korkeakouluopiskelijat: opintorahaa, opintolainaa vai molempia?
Keskeisin ero vertailumaiden opintoetuuksien välillä on siinä, voiko korkeakouluopiskelija saada opintorahaa vai perustuuko opiskelijoiden tuki opintolainaan. Tämä vaihtelee jopa Pohjoismaiden välillä: Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa opiskelija voi saada opintorahaa, kun taas Norjassa ja Islannissa opintojen rahoitus nojaa opintolainaan.
Alankomaissa kokeiltiin vuosina 2015–2023 puhtaasti lainaan perustuvaa opintotukijärjestelmää, mutta uudistuksesta luovuttiin, ja Alankomaissa palattiin opintorahaa ja -lainaa tarjoavaan järjestelmään. Alankomaiden opintorahassa on kuitenkin mukana lainaelementtejä, sillä opintoraha on maksettava takaisin, jos valmistuminen viivästyy merkittävästi.
Myös Virossa korkeakouluopiskelijan on mahdollista saada opintorahaa ja- lainaa, mutta opintoraha on tarveharkintainen etuus ja suunnattu pienituloisista perheistä tuleville opiskelijoille.
Kaikissa vertailussa mukana olleissa maissa korkeakouluopiskelijalla on mahdollisuus opintolainaan.
Norjassa ja Islannissa osa opintolainasta voidaan kuitenkin muuttaa stipendiksi, jos opinnot suoritetaan määräajassa. Tämä osuus oli vuonna 2023 Norjassa 40 prosenttia ja Islannissa 30 prosenttia nostetusta opintolainasta. Myös Suomessa korkeakouluopiskelija voi saada niin sanottua opintolainahyvitystä, jos hän suorittaa tutkinnon määräajassa. Tällöin Kela maksaa 40 prosenttia siitä opintolainan määrästä, joka ylittää 2500 euroa.
Toisin on esimerkiksi Isossa-Britanniassa, jossa opiskelijat rahoittavat opintonsa pelkästään opintolainalla. Viimeaikaisten muutosten vuoksi opiskelijat rahoittavat opintojaan kahdella erillisellä lainalla: yksi lukukausimaksuihin ja toinen elämisen kustannuksiin. Nämä opintolainat on maksettava takaisin, kun opintojen jälkeiset tulot ylittävät tietyn tulorajan, eikä niitä voi muuttaa stipendiksi tai muuksi tueksi."
Opintorahan ehdot ovat moninaisia ja vaihtelevat opintoasteen mukaan
Opintorahan ehdot vaihtelevat maittain ja myös sen mukaan, opiskeleeko toisella asteella vai korkea-asteella. Esimerkiksi Islannissa ja Alankomaissa ei ole varsinaista kaikille toisen asteen opiskelijoille suunnattua opintorahajärjestelmää. Alankomaissa opiskelija voi kuitenkin saada tarveharkintaista opintorahaa, jos vanhempien tulot ovat matalat. Myös Virossa ja Isossa-Britanniassa toisen asteen opiskelijoiden opintoraha on tarveharkintainen.
Opiskelijan itsenäinen asuminen vaikuttaa opintorahan saamisen useimmissa vertailumaissa. Esimerkiksi Suomessa ja Tanskassa opintoraha on molemmilla opintoasteilla korkeampi, jos opiskelija asuu itsenäisesti, kun taas Norjassa vanhempien luona asuminen usein estää toisen asteen opiskelijalla opintorahan saamisen. Ruotsissa toisen asteen opiskelijan itsenäinen asuminen huomioidaan erikseen haettavassa asumistuessa.
Opiskelijoiden tuki on osa sosiaaliturvan kokonaisuutta – erityisen vahva yhteys on asumisen tukiin
Opintoetuudet eivät ole irrallaan muusta sosiaaliturvasta. Opiskelijoiden toimeentulo liittyy vahvasti erityisesti asumisen tukemiseen.
Suomalaisten nuorten tärkeimpiä sosiaaliturvaetuuksia ovat yleinen asumistuki ja opintotuki. Vuonna 2023 vajaa 31 prosenttia (276 800) 16–29-vuotiaista sai yleistä asumistukea, jonka kokonaiskustannukset ikäryhmälle olivat noin 815 miljoonaa euroa. Opintotukea puolestaan sai noin 30 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä (271 600), yhteensä noin 432 miljoonaa euroa.
Opiskelijoilla on mahdollisuus saada asumistukea Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Islannissa ja Alankomaissa. Sen sijaan Virossa ja Iso-Britanniassa ei ole tarjolla asumistukea, ja Norjassa opiskelijoiden asumista tuetaan vain poikkeustapauksissa. Niissä vertailumaissa, joissa opiskelijalle myönnetään asumistukea, tuki määräytyy ruokakunnan, yleensä täysi-ikäisten jäsenten tulojen perusteella. Suomi on ainoa maa, jossa varallisuus ei toistaiseksi vaikuta tuen saamiseen.
Suomessa opiskelijoiden siirtyminen syksyllä 2017 yleisen asumistuen piiriin kasvatti entisestään nuorten tuensaajien määrää ja samalla lisäsi opiskelijoiden yksinasumista.
Hallitus päätti vuoden 2024 kehysriihessä, että opiskelijat siirretään yleiseltä asumistuelta takaisin opistotuen asumislisän piiriin syksyllä 2025. Tämä muutos tulee olemaan opiskelijoiden toimeentulon näkökulmasta merkittävä.
Lisääkö vai tasaako lainapainotteisuus opiskelijoiden välistä taloudellista eriarvoisuutta?
Opintolainojen vaikutukset eriarvoisuuteen ovat herättäneet huolta. Opintolaina mahdollistaa korkeakouluopinnot lapsuuden perheen tulotasosta riippumatta ja vähentää tarvetta turvata taloudellinen toimeentulo työskentelemällä opintojen ohella.
Toisaalta osassa tutkimuksista on nostettu esiin huoli siitä, voiko opintotuen lainapainotteisuus nousta esteeksi korkeakouluopintoihin hakeutumiselle heikommasta sosioekonomisesta taustasta tuleville opiskelijoille. Osalta opiskelijoilta saattaa puuttua taloudellinen tukiverkosto, joka voi lieventää velkaantumiseen liittyvää riskiä ja epävarmuutta tulevaisuuden työllistymisestä ja lainanmaksukyvystä.
Tutkimusten mukaan opintolainaan myönteisemmin suhtautuvat, sosioekonomiselta taustalaan korkeammassa asemassa olevat nuoret hakeutuvat korkeakouluopintoihin useammin kuin lainan ottamiseen kriittisemmin suhtautuvat, matalammasta sosioekonomisesta asemasta tulevat nuoret. Englantiin sijoittuvan tutkimuksen mukaan matalamman sosioekonomisen taustan omaavat opiskelijat suhtautuvat lainan ottamiseen kriittisemmin, vaikka heidän asenteensa ovatkin lähentyneet keskituloisista perheistä tulevien nuorten asenteita.
Suomeen keskittyneen tarkastelun perusteella opintolainaa käyttävät hieman useammin pienituloisista perheistä tulevat opiskelijat, mutta toisaalta raportissa ei havaittu näyttöä siitä, että opintorahapainotteinen järjestelmä edistäisi mahdollisuuksien tasa-arvoa. Huomionarvoista on, että opintotuen pohjoismaihin keskittyneen vertailun mukaan yleinen asumistuki ja opintolainahyvitys parantavat Suomen opiskelijoiden toimeentuloa, mikä korostaa sosiaaliturvakokonaisuuden huomioimisen merkitystä esimerkiksi opintotuen kokonaisuudistuksessa.
Lisäksi Tanskassa, jossa opiskelijat voivat saada opintorahaa ja -lainaa, on tutkittu opintoetuuksien korotusten vaikutuksia opintojen keskeytysriskiin. Korotukset pienensivät keskeytysriskiä eniten niillä opiskelijoilla, jotka tulivat heikommasta sosioekonomisesta taustasta. Opintoetuuksien korotukset myös nopeuttivat opiskelijoiden valmistumista.
Kelassa toteutetun tuoreen nuorten sosiaaliturvan toimivuutta tarkastelevan raportin mukaan opintotuen lainapainotteisuus on lisääntynyt, mikä saattaa luoda haasteita heikommasta sosioekonomisesta taustasta tuleville opiskelijoille erityisesti, jos hallituksen kehysriihen suunnitelmat opiskelijoiden siirtymisestä yleiseltä asumistuelta opintotuen asumislisälle toteutuvat.
Päivitys 16.12.2024 klo 11: Kirjoituksessa sanottiin alun perin, että Isossa-Britanniassa lainat on maksettava takaisin kokonaisuudessaan ilman mahdollisuutta vähennyksiin. Kuvausta Ison-Britannian lainajärjestelmästä on täsmennetty siten, että opintolainat on maksettava takaisin, kun tulot ylittävät tietyn rajan, eikä niitä voi muuttaa stipendiksi tai muuksi tueksi.
Kirjoittajat
Ella Sihvonen
erikoistutkija, Kela
ella.sihvonen@kela.fi
Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, Kela
hennamari.mikkola@kela.fi
Kaisa Hynynen
tutkija, Tampereen yliopisto
kaisa.hynynen@tuni.fi
Lisätietoa ja lähteitä
Arendt, J (2013) The effect of public financial aid on dropout from and completion of university education: evidence from a student grant reform. Empirical Economics 44, 1545–1562.
Boatman, A, Callander, C, Evans, B (2022) Comparing high school students' attitudes towards borrowing for higher education in England and the United States: Who are the most loan averse? European Journal of Education 57(2), 199 –217.
Callender, C, Mason, G (2017) Does Student Loan Debt Deter Higher Education Participation? New Evidence from England. The Annals of the American Academy of Political and Social Science 671(1), 20–48.
Hordósy, R, Clark, T (2018) Student budgets and widening participation: Comparative experiences of finance in low and higher income undergraduates at a northern red brick university. Social Policy & Administration 53(5), 761–775.
Jauhiainen, S, Sihvonen, E, Räsänen, T, Veilahti, A, Mikkola, H-M (2019) Asumista tukemassa: Yleinen asumistuki tuensaajien ja vuokranantajien näkökulmista ja eurooppalaisessa vertailussa. Kela.
Kylliäinen, O, Lyytikäinen, T, Toikka, M, Tuomala J (2024) Vuoden 2017 asumistukiuudistuksen vaikutukset opiskelijoiden asumiseen ja opintoihin. VATT.
Lahtinen, I (2023) Puheenvuoro: Asumistuki ja opintolainahyvitys parantavat Suomen opiskelijoiden toimeentuloturvaa pohjoismaisessa vertailussa. Kelan tietotarjotin, 12.10.2023.
Sihvonen, E, Hynynen, K, Pappila, J (2024) Nuorten sosiaaliturva: kirjallisuuskatsaus ja kansainvälinen vertailu. Teoksessa Mikkola, H-M, Sihvonen, E ja Korpela T (toim.) Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:40, 15–50.
Uusitalo, R (2016) Opintotuen uudistaminen: Selvitysmiehen raportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:7.
Valtiovarainministeriö (2024) Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2025–2028. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2024:9.
Ylönen, V, Korpela, K, Keskinen, S, Pösö, R, Rautesalo, T, Sarparanta, T, Tanski, N, Tepponen, M, Valle, M, Wegelius, A (2024) Nuorten sosiaaliturvan kehitys 2000- luvulla. Teoksessa Mikkola, H-M, Sihvonen, E ja Korpela T (toim.) Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:40, 51–95.
