Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle vuonna 2023

Julkaistu 19.1.2024Päivitetty 4.3.2024

Sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä saaneiden määrä kasvoi vuonna 2023 ennätyslukemiin: yli sataantuhanteen henkilöön. Kasvu johtuu erityisesti ahdistuneisuushäiriöistä. Sairauspäivärahaa saaneiden kokonaismäärä vähentyi.

Kuvio: sairauspäiväraha saaneiden lukumäärä yleisimmissä sairauspääryhmissä vuosina 2010–2023. Kuvasta näkee, että mielenterveysongelmat veivät yli 100 000 suomalaista sairauspäivärahalle.

Mielenterveyden häiriöistä on tullut selvästi suurin syy suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille. Kasvu on ollut voimakasta vuoden 2016 jälkeen, ja se jatkui edelleen vuonna 2023.

Kela korvaa sairauspäivärahalla työikäisten suhteellisen pitkiä, vähintään kymmenen arkipäivää kestäviä sairauspoissaoloja.

Sairauspäivärahaa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi saaneiden henkilöiden määrä kasvoi jo yli sataantuhanteen henkilöön vuonna 2023. Saajien määrä kasvoi 3 prosenttia eli vajaa 3 000 henkilöä edellisestä vuodesta.

– Mielenterveysongelmien yleistyminen sairauspoissaolojen syynä kuvastaa muutosta työssä ja yhteiskunnassa. Jos kehityksen suuntaa halutaan muuttaa, on tärkeä puuttua muun muassa työoloihin ja sellaisiin yhteiskuntarakenteisiin, jotka lisäävät ihmisten henkistä kuormitusta, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.

Erityisesti ahdistuneisuushäiriöt yleistyivät – ”huolestuttava kehityssuunta”

Kasvu sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella saaneiden määrässä liittyi erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin, joissa on ollut kasvua jo pitkään. Ahdistuneisuushäiriöiden diagnoosiryhmässä kasvua oli 7 prosenttia, ja lähes 50 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa ahdistuneisuushäiriöiden perusteella vuonna 2023.

Kuvio: sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden vuoksi saaneiden lukumäärä diagnoosiryhmittäin vuosina 2010–2023. Kuvasta näkee, että pitkät sairauspoissaolot ahdistuneisuuden vuoksi lisääntyvät voimakkaasti.

Sairauspäivärahaa masennushäiriöiden perusteella saaneiden määrä sen sijaan ei ole enää viime vuosina kasvanut.

– Erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden jatkuva kasvu sairauspoissaoloissa on huolestuttava kehityssuunta. Ahdistuneisuushäiriöiden kasvu on ollut kaikkein voimakkainta alle 35-vuotiailla, sanoo Blomgren.

Sairauspäivärahan saajien kokonaismäärä väheni, taustalla koronakehitys

Sairauspäivärahaa saaneiden kokonaismäärä väheni vuonna 2023. Vuoden aikana sairauspäivärahaa sai yhteensä noin 305 000 henkilöä. Saajia oli noin 3 prosenttia eli lähes 10 000 vähemmän kuin edellisvuonna.

Lasku sairauspäivärahan saajien kokonaismäärässä johtui vuonna 2023 pääosin koronatilanteen muutoksista. Sairauspäivärahaa koronadiagnoosin perusteella saaneiden määrä väheni jyrkästi edellisvuoden noin 18 000:sta noin 4 000:een.

– Korona on ollut merkittävin syy sairauspäivärahan saajamäärän muutoksiin viime vuosina. Koronavirusdiagnoosi kävi tilapäisesti sairauspäivärahan kannalta suurimpien sairausryhmien joukossa, mutta viime vuonna se ei näkynyt merkittävästi, kertoo Blomgren.

Sairauspäivärahaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella saaneiden määrä väheni edelleen hieman.

Lisätietoa

Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
jenni.blomgren@kela.fi
puh. 020 634 1893

Tietopaketti: sairauspoissaolot

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin