Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

NUOTTI-valmennuksen toteutumisen tutkimus

Julkaistu 1.4.2021Päivitetty 29.1.2024

NUOTTI-valmennus on nuorille tarkoitettua matalan kynnyksen ammatillista kuntoutusta. NUOTTI-valmennuksen toimivuutta tutkitaan moninäkökulmaisessa tutkimusosiossa asiakkaan, kuntoutuksen palveluntuottajan ja kuntoutukseen ohjaavan tahon näkökulmista. Tutkimus tuottaa tietoa, jolla Kela kehittää NUOTTI-valmennusta, jotta valmennus vastaisi yhä paremmin asiakkaiden tarpeisiin.

Tutkimuksessa selvitetään, miten

  •     NUOTTI-valmennukseen ohjautuminen ja hakeminen on toteutunut,
  •     NUOTTI-valmennuksen tapaamiset, yhteydenpito ja verkostotyö ovat toteutuneet
  •     NUOTTI-valmennus on vaikuttanut asiakkaan elämäntilanteeseen.

Tutkimuksen toteuttaa Hämeen ammattikorkeakoulu.

Tutkimushankkeessa tarkastellaan myös kuntoutuksessa käytettäviä uusia ohjauksen ja päätöksenteon tapoja. Erityisesti syvennytään kuntoutuksen suulliseen hakemiseen ja hakemiseen ilman diagnoosia. Kelan tutkimus toteuttaa osatutkimuksen, joka tuottaa tietoa NUOTTI-valmennuksen hakuprosessista Kelan ratkaisutyön näkökulmasta. 

Vuorovaikutus NUOTTI-valmennuksen suullisen hakuprosessin haastattelussa

VUORONUOTTI-tutkimuksessa tutkitaan NUOTTI-valmennuksen suullisen hakuprosessin haastattelussa tapahtuvaa vuorovaikutusta. Tavoitteena on tuottaa tietoa sekä hakijan toimintakyvyn arvioinnista että hakijan kuntoutumisen edellytysten rakentumisesta NUOTTI-valmennusta edeltävässä arviointihaastattelussa. Aineistona ovat aidot etuuskäsittelijöiden ja hakijoiden väliset nauhoitetut arviointihaastattelut. Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää Kelan etuuskäsittelijöille kohdennetun koulutusmateriaalin tuottamisessa.

VUORONUOTTI-tutkimus tehdään Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kuntoutusinstituutissa.

Tutkijat

Hankkeen kesto

1.4.2021–31.12.2024

Yhteistyötahot

Hankkeen tuloksia


Kelan tutkimusosio
Tutkimuksessa selvitettiin uudenlaisten myöntökriteereiden ja käsittelyprosessin toteutumista Kelan ratkaisutyön näkökulmasta. Tutkimusaineistona käytettiin etuuskäsittelijöille osoitettua kyselyä (n = 61) ja haastatteluja (n = 6). Tutkimuksen toteutti Kelan tutkimusyksikkö. Diagnoositon myöntökriteeri tavoittaa nuoria, jotka muuten jäisivät mahdollisesti ilman palveluita. Lakimuutoksen tarkoitus oli tehdä Kelan ammatillista kuntoutusta saavutettavammaksi nuorille, jotka ovat työelämän tai opiskelujen ulkopuolella ja joilla on esteitä päästä terveydenhuoltoon (HE 133/2018). Tässä mielessä NUOTTI-valmennuksen matala kynnys toteutui hyvin. Asiakkaiden tilanteet ovat kuitenkin moninaisia, ja osa tarvitsee valmennuksen rinnalle tai sen sijaan muita palveluita. Päätöksenteon haasteet koskivatkin tilanteita, joissa toimintakyky on alentunut huomattavasti ja etuuskäsittelijät arvioivat, onko NUOTTI-valmennus yksinään riittävä ja toisaalta, jos NUOTTI-valmennusta ei myönnetä, saavatko nuoret tukea muualta. Kuntoutusraha nähtiin sekä hyödyllisenä että haitallisena. Se turvasi toimeentuloa ja mahdollistaa kuntoutumiseen keskittymisen, mutta toisaalta valmennuksen ajalta maksettava etuus voi rajoittaa siirtymistä esimerkiksi toisiin kuntoutuspalveluihin, joissa maksetaan kuntoutusrahaa vain kuntoutuspäiviltä.

Julkaisut

Vertaisarvioidut

Ukkola, Ismo & Seppänen-Järvelä, Riitta. (2023). Nuorten toimintakyvyn arviointi ja päätöksenteon vaatima harkinta Kelan NUOTTI-valmennuksessa: Tutkimus diagnoosittoman ja suullisen hakemisen toteutumisesta ratkaisutyössä (Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 164). Kela. (helda.helsinki.fi)

Vertaisarvioimattomat

Koivisto, J.-M., Välimaa, O., Hakala, P., Koskinen, R., & Naakka, H. (2023). NUOTTI-valmennuksella kouluun ja työhön: Monimenetelmällinen tutkimus NUOTTI-valmennukseen ohjautumisesta ja valmennuksen toteutumisesta ja vaikutuksista. Kela. 

Blogikirjoituksia

Tiitinen, S., Ukkola, I., & Seppänen-Järvelä, R. Miten toimintakyvyn arviointi voi olla yhtä aikaa asiakaslähtöistä ja lomakevetoista? Kelan tutkimusblogi.