Muutos III -hanke: Arviointitutkimus Kelan kuntoutuksessa tapahtuneista muutoksista ja uudistuksista | Kelan tietotarjotinKelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Tietotarjotin

Sisältötyyppitutkimushanke

Muutos III -hanke: Arviointitutkimus Kelan kuntoutuksessa tapahtuneista muutoksista ja uudistuksista

Julkaistu 8.7.2025Päivitetty 9.3.2026

Muutos III on koordinaatiohanke, joka muodostuu viidestä tutkimuksesta: LAKU-perhekuntoutuksen tutkimuksen toteuttavat Lapin ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, KIILA-kuntoutuksen tutkimuksen toteuttaa Kuntoutussäätiö ja Taito-kuntoutuksen tutkimuksen toteuttajana on Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kuntoutusinstituutti. Etäkuntoutuksen toimivuus- sekä Omakuntoutus Kelan järjestämissä kuntoutuspalveluissa –tutkimukset toteuttaa Kelan tutkimus. 

Hankkeen tutkimukset ovat luonteeltaan moninäkökulmaisia ja monimenetelmällisiä implementaatio- eli toimeenpanotutkimuksia. Niissä selvitetään, miten kuntoutuspalvelut toteutuvat ja miten eri toimijat kokevat palvelun hyödyt ja vaikutukset. Hankkeessa tutkitaan uusia, viime vuosina kehitettyjä kuntoutuksen palvelumuotoja ja kuntoutuspalveluita, joiden sisällössä tai rakenteessa on tapahtunut muutos. Erityisesti tuotetaan tietoa siitä, kuinka uudenlaiset kuntoutuspalvelut toimivat vakiintuneina kuntoutuspalveluina. 

Tutkijat

Hankkeen kesto

1.4.2021–31.12.2024. Hanke on päättynyt.

Hankkeen tuloksia

Hanke tuotti soveltamiskelpoista tietoa siitä, mikä on kuntoutuspalvelujen nykytilanne ja miten niitä pitäisi kehittää. Tuotettua tietoa on hyödynnetty Kelan järjestämien kuntoutuspalveluiden kehittämisessä ja näin on vahvistettu kuntoutuksen näyttöön perustuvuutta.

Osatutkimukset

LAKU-perhekuntoutuksen tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ammattilaisten käsityksiä ja kokemuksia LAKU-perhekuntoutuksesta, siinä toteutuneesta yhteistyöstä ja sen toteutumisesta yhteistoiminnassa perheiden kanssa. Monimenetelmällisen ja moninäkökulmaisen tutkimuksen aineisto koostui kyselyistä ja teemahaastatteluista kuntoutuksen palveluntuottajille sekä lähettäville tahoille ja opettajille.

Tutkimuksen tulokset tuovat esille, että neuropsykiatrista asiantuntemusta vaativien palveluiden saatavuudessa koetaan  olevan haasteita ja matalan kynnyksen palveluita varhaiseen tukeen pidetään riittämättöminä. LAKU-perhekuntoutus koetaan hyvänä muita palveluita täydentävänä tai jopa korvaavana palveluna, jonka etuna on  koko perheen mukaan ottaminen ja kuntoutuksen pitkä kesto. Tulokset peräänkuuluttavat palvelukuvaukseen lisää perheen yksilölliset tarpeet huomioivaa joustoa. Huomioitavaa on opettajien kokemus ulkopuolisiksi jäämisestä lapsen kuntoutumisen tukijoina. Yhteistoiminnan toteutumista vaikeuttajiksi tunnistettiin tiedon puute ja organisaatioiden erilaiset toimintatavat. Ammattilaiset kokevat perhekuntoutuksen vaikuttaneen myönteisesti lapsen ja perheen toimintaan. Kehittämistarpeina tutkimus tuo esille lasten ja perheiden palveluiden selkeyttämisen vastaamaan elämänvaiheiden erilaisiin haasteisiin sekä hyvinvointipalveluiden ja opetustoimen välisen yhteistoiminnan.

LAKU-perhekuntoutuksen tutkimuksen toteutti Lapin ammattikorkeakoulu (Anu Kippola-Pääkkönen, vastuututkija ja Tiina Lautamo) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk (Annastiina Vesterinen).

Julkaisut

Kiila-kuntoutouksen tutkimuksessa selvitettiin, miten ammatillisen Kiila-kuntoutuksen toimintamallin toimivuutta ja kehittämistarpeita. Kohderyhminä olivat 1) Kiila-kuntoutuksen palveluntuottajat, 2) Kiila-kuntoutusta hakevat ja siihen osallistuvat työterveyshuollot, 3) Kiila-kuntoutukseen osallistuneiden kuntoutujien työpaikkojen edustajat sekä 4) Kiila-kuntoutusta hakeneet liitot ja yhdistykset. Tutkimus oli asetelmaltaan ja metodeiltaan monimenetelmällinen ja moninäkökulmainen. Aineistoa kerättiin kyselyillä ja haastatteluilla.

Arviointitutkimuksen tulosten valossa Kiila-kuntoutus on kaiken kaikkiaan toimiva ammatillisen kuntoutuksen palvelu. Tutkimuksen perusteella kaikki Kiila-kuntoutuksen eri muodot, eli työpaikka- tai ammattialakohtainen kurssipalvelu ja yksilökuntoutuspalvelu, ovat tarpeellisia. Ne mahdollistavat kuntoutusmallin joustavan toteuttamisen eri tilanteissa ja eri kuntoutujille soveltuvalla tavalla. Tutkimuksessa suositellaan yhteistyön kehittämistä eri toimijoiden kesken sekä eri toimijoiden sitouttamista Kiila-kuntoutuksen prosessiin alusta alkaen. Yhteistyössä on mukana työnantaja (lähiesihenkilö) ja työterveyshuolto. Sillä varmistetaan hyvä tiedonkulku sekä asiakkaan tarpeenmukaisten muutosten toteutuminen, kuntoutumisen tuki ja seuranta.

Kiila-kuntoutuksen tutkimuksen toteutti Kuntoutussäätiö (Mika Ala-Kauhaluoma, vastuututkija, Piia Pietilä, Jouni  Puumalainen, Tuuli Vilhunen ja Oskari Huolman).

Julkaisut

Taito-kuntoutuksen tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa käytäntöön sovellettavissa olevaa tietoa kuntoutuksen toteutumisesta sekä kehittämistarpeista. Tutkimuksessa lähestyttiin tavoitetta kolmesta näkökulmasta: 1) asiakkaiden kokemusten ja näkemysten, 2) ammattilaisten kokemusten ja näkemysten ja 3) kuntoutuksen vuorovaikutuskäytäntöjen. Moninäkökulmaisessa tutkimuksessa käytettiin aineistona kyselyitä, haastatteluita sekä Taito-kuntoutuksen yksilö- ja ryhmäkäyntien tallentamista ja havainnointia.

Tulosten mukaan Taito-kuntoutus näyttäytyy pääpiirteissään toimivana ja pidettynä ammatillisen kuntoutuksen palveluna. Taito-kuntoutuksen asiakaskunta on hyvin moninainen ja useimmilla asiakkailla on monia tuen tarpeita. Taito-kuntoutus voi vastata monenlaisten asiakkaiden tuen tarpeisiin ja siitä on asiakkaille hyötyä, vaikkakin hyödyt voivat liittyä eritasoisesti ammatillisella polulla etenemiseen. Kuitenkin tulokset osoittavat myös, että moninainen asiakaskunta haastaa toteutusta. Taito-kuntoutuksessa haasteet tulevat näkyviin vahvimmin ryhmäjaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kuntoutusprosessin aikataulutuksessa. Nykyisissä palvelun järjestämistavoissa on hyödyntämätöntä potentiaalia erityisesti moniammatillisuuden ja ryhmämuotoisuuden osalta.

Taito-kuntoutuksen tutkimuksen toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kuntoutusinstituutti (Sanni Tiitinen, vastuututkija, Outi Alakärppä, Mari Kantanen, Kaisa Malinen, Johanna Moilanen).

Julkaisut ja käsikirjoitukset

Etäkuntoutuksen toimivuus -tutkimuksessa selvitettiin kasvokkaista kuntoutusta ja etäkuntoutusta yhdistävien Kelan kuntoutuspalveluiden toimeenpanoa, toteutusta ja interventioiden sisältöjä. Tutkittavia palveluita olivat viisi kuntoutuspalvelua, joita toteutettiin 1.6.2021 alkaen uudistettujen  palvelukuvausten mukaisesti: Omaishoitajien kuntoutuskurssi, Nuorten ITU -kuntoutuskurssi, Tyypin 1 diabetesta sairastavan aikuisen sopeutumisvalmennuskurssi, Tyypin 1 diabetesta sairastavan nuoren sopeutumisvalmennuskurssi sekä Metabolista oireyhtymää (MBO) ja Tyypin 2 diabetesta sairastavan sopeutumisvalmennuskurssi. Tutkimuksessa tietoa kerättiin asiakkailta ja palveluntuottajilta sähköisillä kyselyillä kuntoutuksen eri vaiheissa.

Tutkimuksen tärkeänä havaintona on eri toimijoiden kokemus siitä, että kuntoutus etäyhteydellä mahdollisti osallistumisen arjen keskeltä erilaisissa elämäntilanteissa. Toisaalta kuntoutuksen yhdistäminen arkeen ei aina onnistunut esim. riittävän suuren ja rauhallisen tilan puutteen vuoksi. Etäkuntoutuksen vahvuudeksi tunnistettiin mahdollisuus yksilölliseen kohtaamiseen ja tukeen. Sen sijaan etäryhmätoiminnan sekä vertaistuen mahdollistaminen nousivat kehittämiskohteiksi. Ammattilaisten osaamisen osalta tulokset korostivat teknisen osaamisen ohella verkkovuorovaikutus ja -ohjaustaitojen hallintaa. 

Tutkimuksen keskeisenä antina on se, että se kokosi yhteen tietoa etäkuntoutuksesta viidessä eri kuntoutusmuodossa, jotka kohdentuvat erilaisille kohderyhmille.

Etäkuntoutuksen toimivuus -tutkimuksen toteutti Kelan tutkimus (Tuija Partanen, vastuututkija, Hennariikka Heinijoki, Mia Kilkki, Maarit Karhula). Etäkuntoutus toimivuus -tutkimuksessa tehtiin yhteistyötä Kelan Etäkuntoutuksen vaikuttavuus -tutkimuksen kanssa (erikoistutkija Saija Karinkanta ja tutkija Johanna  Nuojua).

Julkaisut ja käsikirjoitukset

Omakuntoutus Kelan järjestämissä kuntoutuspalveluissa -tutkimuksessa selvitettiin, millaisia vaikutuksia omakuntoutusinterventioilla on havaittu, mitä omakuntoutuksella tarkoitetaan Kelan kuntoutuksessa ja miten omakuntoutuksen toimeenpanoa eli implementaatiota voidaan edistää. Tutkimuksessa toteutettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus omakuntoutuksen vaikutuksista sekä asiantuntijahaastatteluja omakuntoutuksen toteutumisesta ja implementaation edellytyksistä.

Kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijahaastattelujen perusteella laadittiin opas, jossa kuvataan omakuntoutuksen piirteitä ja toteutustapoja Kelan kuntoutuksessa sekä omakuntoutuksen käyttöönottoa mahdollistavia toimenpiteitä. Oppaan julkistamisseminaarissa 17.12.2024 kuvattiin sen keskeinen sisältö. Seminaari on nauhoitettu ja nauhoitteet toimivat koulutusmateriaalina myös jatkossa.

Omakuntoutus Kelan järjestämissä kuntoutuspalveluissa -tutkimuksen toteutti ajalla 1.1.2023–31.12.2024 Kelan tutkimus (Maarit Karhula, vastuututkija, Anna-Marie Paavonen, Hennariikka Heinijoki).

Julkaisut ja käsikirjoitukset

 

Muutos III-hankkeessa on kertynyt asiantuntijuutta koskien erityisesti implementaatiotutkimusta ja kuntoutuksen ydinelementtien tutkimusta ja tämän pohjalta on tuotettu julkaisuja.

Lisää tutkimushankkeita

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin
Siirry sivun alkuun