Vammaisten ihmisten kokemuksia Kelan ja kunnan sosiaalipalvelujen asiakkaana (HaraVa)
Tutkimuksessa tarkastellaan vammaisten ihmisten kokemuksia Kelan ja kunnan sosiaalipalvelujen asiakkaina. Erityisesti keskiössä on se, millaiseksi vammaiset ihmiset kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen. Tutkimus on osa Harkinta vammaissosiaalityössä (HaraVa) -tutkimushanketta, jota rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen valtioavustuksesta. Tarkempina tutkimuskysymyksinä ovat:
- Miten itsemääräämisoikeus käsitetään, mitä se tarkoittaa?
- Mihin asti itsemääräämisoikeus ulottuu? Millaisissa asioissa vammaiset ihmiset kokevat, että he voivat itse vaikuttaa ja päättää?
- Miten avussa ja hoivassa otetaan vastaan hyvät ja huonot valinnat?
- Miten harkinta näkyy itsemääräämisoikeuden toteutumisessa/toteutumattomuudessa?
Ensisijaisena aineistona käytetään vuonna 2022 kerättävää kyselyaineistoa, jonka lisäksi hyödynnetään jo olemassa olevia aineistoja, kuten Vammaisfoorumin vuonna 2018 keräämää kyselyaineistoa vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisesta. Kerättävän kyselyaineiston pohjaksi rekistereistä poimitaan otos (n=5000) jotain vammaistukea (16 vuotta täyttäneen hoitotuki ja eläkkeensaajan hoitotuki) ja vammaisuuden perusteella työkyvyttömyyseläkettä vuonna 2021 saaneista täysi-ikäisistä henkilöistä.
Kysely toteutetaan sähköisenä Questback-kyselynä, joten mukaan otokseen poimitaan vain ne henkilöt, joiden sähköpostiosoite on tiedossa. Kela anonymisoi aineiston ja toimittaa sen Kehitysvammaliiton käyttöön. Kyselylomakkeeseen on sisällytetty Kelan asiakastutkimukseen liittyviä kysymyksiä, jotka jäävät pelkästään Kelan käyttöön. Niin ikään lomakkeeseen sisällytetään tarvittavat taustakysymykset (kuten ikä, sukupuoli, vammaisuus, saadut etuisuudet, jne.), jolloin kyselyn tietoihin ei ole tarvetta yhdistää rekisteritietoja. Lomake sisältää sekä valmiit vastausvaihtoehdot sisältäviä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä.
Vammaiset ihmiset ovat muita enemmän riippuvaisia toisten ihmisten avusta ja tuesta sekä yhteiskunnan tuista ja palveluista ja monille palvelujen asiakkuus on elinikäistä. Tietoa vammaisten ihmisten asemasta on kuitenkin saatavilla hyvin sirpaleisesti. Pääsääntöisesti erilaisia elinolo- ja elämänlaatututkimuksia ynnä muita vastaavia tehdään erikseen eri vammaryhmien sisällä, jolloin ei ole mitään mahdollisuuksia vertailla eri vammaryhmiä tai vammaisia koko väestöön. Lisäksi koko väestöä koskevista tutkimuksista on yleensä mahdotonta identifioida vammaisia ihmisiä tai heidät saatetaan jättää kokonaan pois tutkimuksista. On siten erittäin tärkeää selvittää ja tuoda esille vammaisten ihmisten näkökulma vammaispalveluihin ja vammaissosiaalityöhön. Tutkimuksen tulokset tulevat olemaan myös vuonna 2023 toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden hyödynnettävissä.
Tutkijat
- Antti Teittinen, vastuututkija
- Aliisa Palanne
Hankkeen kesto
1.6.2022–31.12.2023. Hanke on päättynyt.
Hankkeen tuloksia
Päätulos oli, että sekä Kelan että kunnan/hyvinvointialueiden palveluita pidetään elintärkeinä ja niihin luotetaan, koska pääosin asiointikokemukset ovat myönteisiä. Mutta käytännön asiakastilanteissa, kuten hakuvaiheessa ja sen jälkeen asiakkaita kuullaan liian vähän. Ongelmiksi koetaan myös järjestelmien monimutkaisuus ja palveluiden käytännön toteutus, esimerkiksi kuljetuspalvelut ja avustajien saaminen, vaikka nämä palvelut olisikin myönnetty asiakkaalle.
