Sosiaalibarometri 2023: Kelan ja hyvinvointialueiden yhteistyö, digitalisaatio ja sosiaaliturvan taso
Kelan esihenkilöillä ja toimihenkilöillä oli sekä yhteneviä että eriäviä mielipiteitä Sosiaalibarometrissä 2023. Kaikki vastaukset pyrkivät kuitenkin ennakoimaan, miten asiakkaiden kohtaamiset sekä asiakkaiden etuudet ja palvelut toimisivat nykyistä paremmin.
Tarkastelemme tässä kirjoituksessa vuoden 2023 Sosiaalibarometrin Kelan palveluihin ja sosiaaliturvaan liittyviä keskeisimpiä tuloksia. Pääteemoja olivat Kelan ja hyvinvointialueiden yhteistyö, digitalisaatio ja sosiaaliturvan tason riittävyys. Kelan tutkijoiden rooli Sosiaalibarometrissa on tarjota asiantuntijanäkemyksiä ja tietoa sosiaali- ja terveysturvan ja etuusjärjestelmän tilasta.
Sosiaalibarometri kartoittaa sosiaaliturvan ja soten tilaa
Sosiaalibarometri on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n toistuva tutkimus, joka kartoittaa hyvinvoinnin, palvelujen ja palvelujärjestelmän tilaa ja tulevaisuuden ennakointeja. Kyselyllä koottava monipuolinen sisältö käsittelee sosiaali- ja terveydenhuoltoa, työvoimapolitiikkaa ja etuusjärjestelmää.
Vuoden 2023 Sosiaalibarometrin vastaukset koottiin Kelan vastaajien ohella TE-palveluista ja sosiaali- ja terveydenhuollosta(Avautuu uuteen välilehteen). Raportti on julkaistu kolmessa osassa, joista yksi käsittelee Kelan palveluita ja sosiaaliturvaa. Kaksi muuta osaa käsittelevät työllisyyttä ja hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluita.
Kelasta tutkimuksen kyselyyn vastasivat asiakkuus- ja etuuspalvelujen tulosyksiköiden johtajat, yksikön päälliköt, keskuksen päälliköt ja ryhmäpäälliköt sekä satunnaisotos ratkaisu- ja palveluasiantuntijoista. Heidän vastauksensa auttavat muodostamaan kattavan kuvan sosiaali- ja terveyspalvelujen tilasta Suomessa. Vastaukset kerättiin maaliskuussa 2023.
Kelan ja hyvinvointialueiden yhteistyö on alkanut esihenkilöiden mielestä hyvin, toimihenkilöt epävarmempia
Kelan ja hyvinvointialueiden yhteistyö on tärkeää, jotta sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat mahdollisimman saumattomia ja toimivia. Kelan esihenkilöiltä ja toimihenkilöiltä kysyttiin, miten yhteistyö Kelan ja hyvinvointialueiden välillä heidän mielestään on alkanut.
Esihenkilöistä yli puolet (54 %) oli sitä mieltä, että yhteistyö on alkanut hyvin tai melko hyvin, kun taas toimihenkilöistä vain reilu neljännes (28 %) arvioi näin. Ero vastaajaryhmien välillä on tilastollisesti merkitsevä. Tulkitsemme tämän eron johtuvan siitä, että esihenkilöt ja toimihenkilöt tarkastelevat asiaa eri näkökulmista. Esihenkilöt tarkastelevat asiaa todennäköisesti enemmän hallinnollisena kysymyksenä ja toimihenkilöt käytännön asiakastyön kannalta. Esihenkilöistä 6 prosenttia ja toimihenkilöistä 11 prosenttia koki yhteistyön alkaneen huonosti tai melko huonosti.
Koska hyvinvointialueiden toiminta oli kyselyhetkellä vielä alussa, osa toimihenkilöistä (42 %) ja esihenkilöistä (19 %) ei osannut arvioida, miten yhteistyö on lähtenyt sujumaan.
Kun kysyttiin yhteistyön kehittämistarpeista, esihenkilöt painottivat tiedon kulkua molempiin suuntiin sekä yhteisen asiakkaan palvelutarpeiden ymmärrystä. Toimihenkilöt taas korostivat sitä, että Kelan ja hyvinvointialueiden palvelutoimintaa pitäisi kehittää ”yhden luukun” periaatteella, jolloin yhteistyö auttaisi asiakasta saamaan tarvitsemansa palvelut helposti ja joustavasti samasta paikasta. Myös yhteensopivat tietojärjestelmät ja sujuva tiedonkulku nostettiin esiin.
Vaasan yliopisto toteuttaa yhteistyössä Kelan kanssa tutkimushankkeen, jonka tarkoituksena on selvittää Kelan palveluiden käyttäjien tarpeita. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti Kelan ja hyvinvointialueiden yhteistyöhön. Keskeisessä roolissa ovat palveluammattilaiset, jotka välittävät tietoa sekä organisaatiolta asiakkaalle että asiakkaalta organisaatiolle. Näin saadaan asiakkaiden näkemykset kuuluviin palveluiden kehittämisessä ilman, että asiakkaan tarvitsee aktiivisesti vastata esimerkiksi palautekyselyihin. Organisaation on kuitenkin pystyttävä myös ottamaan tietoa vastaan ja hyödyntämään sitä kehittämisessä.
Vastaajat: digipalvelut tavoittavat monia asiakasryhmiä hyvin, mutta ei eläkeläisiä, kuntoutujia ja vammaistuen saajia
Kelan asiakas voi hoitaa verkkopalvelussa useimmat Kelaa koskevat asiansa, kuten etuuksien hakemisen ja omien tietojen tarkistamisen. Digitaaliset palvelut asiakkaille ovat Kelassa keskeisenä kehittämisen kohteena, ja myös Kelan ulkopuolelta on ollut kiinnostusta tutkia Kelan digitaalisia palveluita.
Tutkimuksessa on kiinnostavasti 2020-luvulla huomattu, että Kela kehittää jatkuvasti digitaalisia palveluitaan vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin entistä paremmin, mutta kokonaisvaltaisen muutoksen sijaan kehittäminen tarkoittaa hitaita ja vähittäisiä muutoksia Kelan toimintojen eri osa-alueilla. Syinä tähän ovat muun muassa ison julkisen sektorin organisaation hallittavuuteen liittyvät kysymykset sekä toimintaa ohjaava lainsäädäntö.
Digitaalisten palveluiden kohdalla keskeistä on se, miten hyvin ne tavoittavat eri asiakasryhmät. Tätä asiaa kysyttiin myös Sosiaalibarometrissä Kelan esihenkilöiltä ja toimihenkilöiltä.
Vastaajat olivat pääasiassa sitä mieltä, että Kelan digitaalisilla palveluilla tavoitetaan hyvin tai melko hyvin eri asiakasryhmät. He arvioivat digitaalisten palveluiden tavoittavan hyvin tai melko hyvin etenkin opiskelijat (91–96 %), lapsiperheet (86–93 %), asumistuen saajat (81–85 %) ja asevelvolliset (73–90 %). Suurimman osan mielestä myös työttömät (76–82 %), toimeentulotuen (72–73 %) ja sairausetuuksien (66–83 %) saajat sekä yrittäjät (59–69 %) tavoitetaan digitaalisilla palveluilla hyvin tai melko hyvin.
Sen sijaan etenkin eläkeläisten, kuntoutuksen asiakkaiden ja vammaistuen saajien tavoittamisessa olisi parantamisen varaa. Toimihenkilöistä vain reilu viidennes (23 %) oli sitä mieltä, että digipalvelut tavoittavat eläkeläiset hyvin tai melko hyvin, kun taas esihenkilöistä lähes kaksinkertainen määrä (41 %) koki näin. Esihenkilöistä siis selvästi toimihenkilöitä suurempi osa oli sitä mieltä, että eläkeläiset tavoitetaan hyvin digipalveluilla.
Esihenkilöiden näkemystä voidaan pitää yllättävänä, kun kuitenkin Digitaitoraportin mukaan puolella 65–74 vuotiaista ja 75-vuotiailla tai vanhemmilla lähes 80 prosentilla ei ole ollenkaan digitaitoja. Vastaavasti kuntoutuksen asiakkaiden kohdalla 41–45 prosenttia arvioi näin, ja vammaistuen saajien osalta 30–44 prosenttia.
Sosiaaliturvan taso: useampi korottaisi kuin laskisi summia, mutta etuuksien välillä suuria eroja
Sosiaaliturvan tavoitteena on perustuslain mukaan taata jokaiselle välttämätön toimeentulo esimerkiksi työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön perusturvan riittävyyden arviointiraportin mukaan suurin osa perusturvaetuuksista ei yllä kattamaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää kulutustasoa. Myös Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on huomauttanut Suomen sosiaaliturvan vähimmäisetuuksien olevan riittämättömällä tasolla.
Kelan esihenkilöiltä kysyttiin mielipiteitä eri etuuksien tason korottamisesta tai laskemisesta. Eniten kannatettiin omaishoidontuen (71 %), opintotuen (63 %), vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan (53 %) ja takuueläkkeen (51 %) nostamista. Näiden etuuksien laskemista kannatti hyvin harva vastaaja.
Toisaalta vastaajat pitäisivät mieluiten ennallaan sairauspäivärahan (79 %), työeläkkeen (69 %), elatustuen (69 %), lapsilisän (67 %), ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan (65 %) ja toimeentulotuen (65 %).
Sosiaaliturvaetuuksien laskemista puollettiin selvästi vähemmän kuin nostamista tai ennallaan pitämistä. Etuuden tason laskemista kannatettiin eniten asumistuen (30 %), ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan (22 %) ja työmarkkinatuen (17 %) kohdalla.
Toimeentulotukea korottaisi hieman yli viidennes vastaajista, ja valtaosa pitäisi sen tason ennallaan. Esihenkilöitä pyydettiin myös erikseen arvioimaan, onko perustoimeentulotuen taso riittävä sitä tarvitseville asiakkaille. Joka toisen mielestä perustoimeentulotuki on riittävällä tasolla. Vajaa viidennes oli sitä mieltä, että taso on riittämätön asiakkaiden näkökulmasta.
Esihenkilöiden mukaan toimeentulotuen osa-alueista pitäisi kehittää erityisesti perustoimeentulotuen ehtoja ja toimeenpanoa. Avovastausten perusteella he kehittäisivät perustoimeentulotuen ehtoja muun muassa osallistamalla asiakasta enemmän, kiinnittämällä huomion tuen viimesijaisuuteen ja kestoon sekä kehittämällä muuta sosiaaliturvaa. Perustoimeentulotuen toimeenpanon käytäntöjä he parantaisivat esimerkiksi yksinkertaistamalla ohjeistusta, löyhentämällä tuen ehtoja ja lisäämällä tuen myöntäjän harkintavaltaa.
Toimeentulotuen perusosan alentamista käytetään keinona aktivoida asiakasta, ja se voidaan tehdä, jos asiakas esimerkiksi kieltäytyy ilmoittautumasta työttömäksi työnhakijaksi TE-palveluihin, ottamasta vastaan tarjottua työtä tai osallistumasta sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointiin.
Kelan esihenkilöiltä kysyttiin näkemystä toimeentulotuen perusosan alentamisen tehokkuudesta työllistymisen näkökulmasta. Puolet esihenkilöistä arvioi, että perusosan alentaminen on työllistymisen näkökulmasta tehotonta, ja viidesosa piti sitä tehokkaana. Avovastauksissa he perustelivat, ettei perusosan alentamisella ole myönteistä vaikutusta asiakkaan tilanteeseen, ja siihen liittyvä byrokratia aiheuttaa työntekijöille vain lisätyötä.
Lopuksi
Kelan esihenkilöiden ja toimihenkilöiden vastaukset Sosiaalibarometrissä 2023 kertovat ajankohtaisista kysymyksistä Kelan palveluihin ja sosiaaliturvaan liittyen. Käsitellyt pääteemat Kelan ja hyvinvointialueiden yhteistyö, digitalisaatio ja sosiaaliturvan taso ovat keskeisiä teemoja Kelan toiminnassa, mutta myös laajemmin koko yhteiskunnan tasolla.
Kaikkien näiden teemojen keskiössä on Kelassa asiakas, jonka palveluiden ja etuuksien saavutettavuudesta, saatavuudesta ja riittävyydestä on huolehdittava koko ajan. Siksi myös Kelan ja Vaasan yliopiston yhteinen tutkimushanke Kelan ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä pyrkii selvittämään asiakkaiden tarpeita ja heidän rooliaan aktiivisina osallistujina palvelunkäyttäjinä. Laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa Sosiaalibarometrin tulokset kertovat myös sosiaaliturvauudistuksen tarpeesta. Sosiaaliturvakomitea työskenteleekin näiden kysymysten äärellä, ja Kela on mukana tässä työssä.
Digitalisaatio ja digipalvelut ovat myös koko ajan yhä laajempi ja ehkä monimutkaistuvakin ilmiö ja palvelukanava, johon sisältyy paljon mahdollisuuksia, uhkia ja kehitettävää sekä Kelan että asiakkaiden kannalta. Kelan esihenkilöiden ja toimihenkilöiden vastaukset Sosiaalibarometrissä ovat toivottavasti tukena päätöksenteolle ja toimeenpanolle näissä ajankohtaisissa kysymyksissä.
Sosiaalibarometri 2023 on luettavissa SOSTEn sivuilta.
Kirjoittajat
Antti Teittinen
tutkimuspäällikkö, Kela
antti.teittinen@kela.fi
Aliisa Palanne
tutkija, Kela
aliisa.palanne@kela.fi
Lähteet
DVV. 2023. ”Digi ensin, mutta ei yksin.” Digitaitoraportti 2023. Digi- ja väestötietovirasto. Saatavilla: Digitaitoraportti 2023 (dvv.fi)
Hänninen, Jiri. 2020. ”Digitaalisen eriarvoisuuden torjumisen näkökulma osana Kelan palveluasiantuntijoiden työtä.” Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto.
Maijala, Salla. 2023. ”Onko palvelun käyttäjän todellisiin tarpeisiin kohdistuva palvelupolku mahdollinen?” Kelan tutkimusblogi.
Palomäki, Riikka & Esa Hyyryläinen. 2022. ”Digitaalisen transformaation organisaatiokulttuurinen perusta: tarkastelussa Kela.” Hallinnon Tutkimus, 41(2), 149–165.
Suomen perustuslaki 1999/731. Annettu Helsingissä 11.6.1999. Viitattu 9.1.2024. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731.
THL. 2023. ”Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2019–2023.” Perusturvan riittävyyden IV arviointiryhmä. Raportti 3/2023. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Valtioneuvosto. 2023. ”Sosiaalisten oikeuksien komitealta ratkaisu Suomen sosiaaliturvan tasosta.” Tiedote. Viitattu 9.1.2024.
Virtanen, Petri & Jalonen, Harri & Maijala, Salla & Kurkela, Kaisa. 2023. ”Sote-uudistus on mahdollisuus kehittää parempia sote-palveluita – Kelan ja Vaasan yliopiston yhteistyöhankkeessa selvitetään palveluiden käyttäjien tarpeita”. Kelan tutkimusblogi.
