Nuotti-valmennuksen tuloksellista toimintamallia kannattaa kehittää, ei romuttaa

Nuotti-valmennuksesta on tullut lyhyessä ajassa palvelu, jossa opintojen ja työn ulkopuolella oleva tai elämänhallinnan kanssa vaikeuksiin joutunut nuori voi löytää suunnan elämälleen ilman raskasta byrokratiaa. Tutkimusten mukaan valmennus parantaa osallistujien työkykyä ja elämänlaatua. Nyt Nuotti-valmennukseen kaavaillaan leikkausta, joka muuttaisi sen keskeistä matalan kynnyksen ideaa.

Aikuiseksi ei ole yksinkertaista kasvaa tämän ajan Suomessa. Suurin osa nuorista saa kuitenkin mielekkääksi kokemallaan tavalla otteen elämästä. He löytävät oman alansa opintojen myötä tavan hankkia toimeentuloa. Perheen ja läheisten tuella on tässä suuri merkitys.

Liian moni kamppailee kuitenkin yksin ja kokee kasvavaa, ahdistavaa ja vaikeasti hahmotettavaakin puristusta eri suunnista kertyvien paineiden alla. Taustalla on usein tilanteita, joissa läheisten tuki on ollut riittämätön.

Opiskelu- ja työelämästä syrjään jäämisen taustalla on myös usein terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä pulmia. Pitkäänkin erilaisten palveluiden piirissä olleen nuoren kokemus on voinut olla, ettei kukaan pitkäjänteisesti syvenny hänen tuen tarpeisiinsa eikä konkreettisesti tue elämäntilanteeseen aidosti vaikuttavalla tavalla.

Nuorten Nuotti-palvelu on yksilöllistä ammatillista kuntoutusta

Kelan nuoren ammatillisen kuntoutuksen Nuotti-valmennus on palvelu nuorelle, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt. Sen tavoite on, että nuoren käsitys omista vahvuuksistaan ja voimavaroistaan vahvistuu ja hän kartuttaa elämänhallintaan ja työelämävalmiuksiin liittyviä taitojaan. Ensisijainen tavoite ei ole työllistyminen.

Nuotti-valmennukseen osallistui noin 9 000 nuorta vuonna 2022. Suosioon on vaikuttanut palveluun pääsyn matala kynnys. Nuotti-valmennuksen suosio aiheutti ruuhkautumista ja palveluun on pyritty ohjaamaan erityisesti niitä nuoria, jotka ovat työn ja opiskelun ulkopuolella eivätkä ole muiden palveluiden piirissä. Tämän myötä Nuotti-valmennuksen saajamäärä on pienentynyt. Valmennuksen toteuttamista ohjaava Kelan palvelukuvaus muuttui vuoden 2024 alussa vaikuttaen jossain määrin myös valmennukseen ohjautumiseen.

Valmennukseen hakemus on suullinen haastattelu, jossa Kelan etuuskäsittelijä keskustelee nuoren kanssa arvioiden hänen toimintakykyään. Lääkärinlausuntoa ei ole vaadittu. Tutkimus toi esille, että etuuskäsittelijät tunnistivat haastattelussa nuoren elämäntilanteeseen ja toimintakykyyn liittyviä haasteita. Kun toisessa tutkimuksessa analysoitiin aitoja haastattelutilanteita, havaittiin myös, että vaikka keskustelu oli lomakevetoinen, oli se kuitenkin asiakaslähtöinen.

”Turvallinen olo, asiat etenee, tämä ei ole turhaa”

Näin yksi nuori kuvasi kokemustaan NUOTTI-valmennuksesta Hämeen ammattikorkeakoulun vuosina 2021–2022 toteuttamassa tutkimuksessa.

Elämässään opintojen ja työn ulkopuolelle tai elämänhallinnan kanssa vaikeuksiin joutunut nuori saa tuekseen ammattitaitoisen NUOTTI-valmentajan. Kuulostellen ja nuoren yksilölliseen elämäntilanteeseen perehtyen valmentaja alkaa yhdessä nuoren kanssa asettaa tavoitteita valmennukselle. Nuorten ja valmentajien kuvauksissa tärkeäksi nousee mahdollisuus valmennusprosessin alussa purkaa yhdessä erityisesti koulutusta ja työllistymistä koskevia tavoitteita pienemmiksi osatavoitteiksi, jotka ovat olleet nuoren saavutettavissa.

Luottamuksellisen yhteistyösuhteen rakentamiseksi sama valmentaja työskentelee nuoren kanssa viiden kuukauden ajan siten, että tapaamisia on viikoittain. Myös tapaamisten välillä nuori voi ottaa tarvittaessa yhteyttä valmentajaansa. Keskeinen idea on asiakkaan ja ammattilaisen vuorovaikutuksessa ja tavoitteellisessa yhteistyössä. Onnistumisten ja valmentajalta saamansa palautteen kannustamana nuori on ollut valmis asettamaan itselleen uusia, vaativampia tavoitteita.

NUOTTI-valmennus tuotti merkittäviä hyötyjä nuorille

Tuoreen arvioinnin, johon osallistui lähes 1 600 nuorta, tulos oli, että valmennukseen osallistuminen lisäsi nuorten työkykyä ja paransi elämänlaatua.

Niiden vastaajien määrä, jotka kokivat työkykynsä heikoksi, puolittui valmennuksen aikana. Työkykynsä hyväksi kokeneiden määrä kolminkertaistui. Koetun työ- ja opiskelukyvyn muutos oli suurempi Nuotti-valmennuksessa kuin missään muussa arviointiin sisältyneessä kuntoutuspalvelussa.

Nuotti-valmennuksen aikana elämänlaatunsa huonoksi kokeneiden vastaajien määrä enemmän kuin puolittui. Seitsemän kymmenestä valmennukseen osallistuneista saavutti tai ylitti asettamansa kuntoutustavoitteet.

Päättyykö matalan kynnyksen Nuotti-valmennus

Vaikka Nuotti-valmennuksella on todettu useissa tutkimuksissa myönteisiä vaikutuksia, kohdistuu siihen leikkausuhkaa. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman Vahva ja välittävä Suomi  mukaan 16–29-vuotiaiden pääsy ammatilliseen kuntoutukseen edellyttäisi jatkossa sairaus- tai vammadiagnoosia. Tutkimustietoon perustuen on arvioitu, että myöntöedellytysten tiukentaminen ei todennäköisesti toisi säästöjä vaan lisäisi kustannuksia. Nuotti-valmennuksen toimintamallin tarkastelu onkin siis erityisen tärkeätä juuri nyt, kun monet muutokset parhaillaan kohdistuvat sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja työvoimapalveluihin.

Myönteistä muutosta nuorten elämään matalalla byrokratialla

Nuotti-valmennuksen toteutumista koskenut tutkimus toi esille, että nuoren suunta oman paikan löytämiseksi yhteiskunnassa on alkanut valmennuksen avulla löytyä ehkä hyvinkin pienin askelin, mutta kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Nuotti on esimerkki palvelusta, jossa yhteiskunnallisia resursseja ei käytetä byrokraattisesti monimutkaiseen ja lukuisia ammattilaisia työllistäviin prosesseihin. Valmennukseen on onnistuttu sisällyttämään sellaisia vahvan ja välittävän Suomen luottamusta vahvistavia rakenteita, joiden turvin nuori voi löytää paikkansa yhteiskunnassa.

Ei ole myöskään merkityksetöntä, että tutkimuksen keinoin on tunnistettu palvelukonsepti, joka on sekä inhimillinen nuorelle että yhteiskunnallisten resurssien käytön kannalta tarkoituksenmukainen. Laajempaa merkitystä suomalaisen yhteiskunnan kestävyydelle on sillä, jos ja kun toimivaksi todettua toimintamallia systemaattisesti hyödynnetään ja kehitetään edelleen.

Kirjoittajat

Riitta Seppänen-Järvelä
tutkimuspäällikkö, Kela

Raija Koskinen
lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu

Hanna Naakka
lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu

Paula Hakala
tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu