Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Toimeentulotuen asiakkaat saavat terveysperusteisia etuuksia yleisemmin kuin muu väestö

Tuija Korpela, Jenni Blomgren, Hanna Rättö
Julkaistu 1.12.2023Päivitetty 11.12.2023

Perustoimeentoimeentulotuen saajilla on tutkimuksemme mukaan muuta väestöä suurempi todennäköisyys saada useimpia Kelan maksamia terveysperusteisia etuuksia. Perustoimeentulotuen siirtäminen kunnilta Kelan hoidettavaksi vahvisti toimeentulotuen asiakkuuden ja terveysperusteisten etuuksien saamisen välistä yhteyttä.

Toimeentulotuen saajilla on tutkimusten mukaan keskimäärin muuta väestöä heikompi terveydentila. Niinpä on oletettavaa, että heillä on myös muita suurempi todennäköisyys saada terveysperusteisia etuuksia ja suurempi tarve terveyspalveluille. Toisaalta muiden etuuksien (esimerkiksi vähimmäismääräisen sairauspäivärahan) pienuus voi johtaa toimeentulotuen tarpeeseen.

Tutkimustietoa aiheesta on kuitenkin vain vähän. Selvitimme tuoreessa tutkimuksessamme terveysperusteisten etuuksien saamista ja terveyspalveluiden käyttöä perustoimeentulotukea saaneilla 18 vuotta täyttäneillä henkilöillä.  Vertasimme näitä henkilöitä saman ikäisiin verrokkeihin, jotka eivät saaneet toimeentulotukea. Hyödynsimme analyyseissa helsinkiläisiä perustoimeentulotuen saajia ja verrokkeja koskevaa rekisteriaineistoa vuosilta 2016 ja 2018 sekä vastaavaa aineistoa oululaisista vuodelta 2018.

Tässä kirjoituksessa nostamme joitakin tutkimuksen keskeisiä tuloksia koskien Kelan terveysperusteisten etuuksien saamista. Erillisessä kirjoituksessa tarkastelemme terveyspalveluiden käyttöä. Toimeentulotuen saajilla tarkoitamme tässä kirjoituksessa Kelasta perustoimeentulotukea saaneita henkilöitä.

Toimeentulotukea saavilla on suurempi todennäköisyys saada useimpia terveysperusteisia etuuksia

Seuraavassa esitämme toimeentulotukea saaneiden ja verrokkien välisiä suhteellisia eroja. Tiedot terveysperusteisia etuuksia saaneiden tarkoista osuuksista löytyvät tutkimuksen tuloksia raportoivasta työpaperista.

Sekä helsinkiläisillä että oululaisilla toimeentulotuen saajilla oli vuoden 2018 aikana verrokkeja suurempi todennäköisyys ostaa sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä sekä saada Kelan maksamia lääkekorvauksia, matkakorvauksia, sairauspäivärahoja tai kuntoutusrahoja, kun erot toimeentulotuen saajien ja verrokkien sukupuolessa, iässä, siviilisäädyssä ja vuosituloissa oli otettu huomioon.

Kuvio: eri etuuksien saamisen vakioidut vetosuhteet helsinkiläisillä ja oululaisilla 18 vuotta täyttäneillä perustoimeentulotuen saajilla verrattuna ei-perustoimeentulotukea saaneisiin verrokkeihin vuonna 2018. Kuvasta näkee, että toimeentulotuen saajilla on muita suurempi todennäköisyys saada useimpia terveysperusteisia etuuksia.
 

Lääkeostoja ja lääke- ja matkakorvauksia koskevia tuloksia selittänee etupäässä se, että toimeentulotuen saajat sairastavat keskimäärin enemmän kuin muu väestö. Heillä on siis myös enemmän tarvetta lääkkeille ja sairaanhoitoon liittyville matkoille.

Lisäksi toimeentulotuen saaminen helpottaa kalliidenkin lääkkeiden ostamista, sillä toimeentulotuen saajille voidaan korvata täysimääräisesti tarpeelliset terveydenhoitomenot, kuten sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden omavastuuosuudet sekä muutoinkin useimmat tarpeellisiksi katsotut reseptilääkkeet. Pienituloisilla on tutkimusten mukaan usein vaikeuksia kattaa lääkemenojaan. Tarpeellisten lääkekulujen korvaamisen vuoksi toimeentulotuen saajat saattavat ostaa lääkkeitä enemmän kuin mihin heillä pienten tulojensa vuoksi ilman toimeentulotukea olisi mahdollisuutta.

Myös sairauspäivärahojen ja kuntoutusrahojen osalta tulos liittyy toimeentulotuen saajien verrokkeja heikompaan terveyteen. Toisaalta se liittyy myös siihen, että toimeentulotukea hakevat ohjataan hakemaan heidän yksilölliseen elämäntilanteeseensa soveltuvia ensisijaisia perusturvaetuuksia. Etenkin vähimmäismääräisten perusturvaetuuksien taso on puolestaan todettu niin pieneksi, että niitä saavilla syntyy usein oikeus toimeentulotukeen.

Toimeentulotuen saajilla on pienempi todennäköisyys saada Kelan työkyvyttömyyseläkkeitä

Kelan maksamaa työkyvyttömyyseläkettä ja vammaisetuuksia toimeentulotuen asiakkaat saivat sen sijaan vähemmän todennäköisesti kuin verrokit, kun ryhmien erot taustatekijöissä oli vakioitu. Vammaisetuuksien osalta toimeentulotuen saajien ja verrokkien väliset erot olivat kuitenkin pieniä. Kelan työkyvyttömyyseläkkeeseen kuuluu tässä sekä kuntoutustuki että toistaiseksi voimassa oleva työkyvyttömyyseläke.

Kelan maksamien työkyvyttömyyseläkkeiden osalta tulos selittyy pitkälti sillä, että eläkkeensaajien tulot ovat yleensä sen verran korkeat, että oikeutta perustoimeentulotukeen ei synny. Tässä tutkimme vain Kelan kansaneläkkeenä maksaman työkyvyttömyyseläkkeen saamista. Kuitenkin moni Kelan kansaneläkkeen saaja saa sen lisäksi myös työeläkkeenä maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä, minkä lisäksi takuueläke nostaa myös pelkkää Kelan työkyvyttömyyseläkettä saavien tuloja niin, että oikeutta perustoimeentulotukeen ei muodostu.

Perustoimeentulotuen siirto Kelan hoidettavaksi vahvisti toimeentulotuen ja terveysperusteisten etuuksien saamisen välistä yhteyttä

Vastuu perustoimeentulotuen järjestämisestä siirrettiin kunnilta Kelalle vuonna 2017. Tätä muutosta kutsutaan usein perustoimeentulotuen Kela-siirroksi. Selvitimme helsinkiläisiä koskevalla aineistolla, muuttuiko toimeentulotuen ja terveysperusteisten etuuksien saamisen välinen yhteys Kela-siirron myötä.

Tulosten mukaan tämä yhteys pääsääntöisesti vahvistui, kun verrataan aikaa ennen ja jälkeen Kela-siirron. Toisin sanoen toimeentulotuen saaminen oli voimakkaammin yhteydessä terveysperusteisten etuuksien saamiseen Kela-siirron jälkeisenä vuotena 2018 kuin sitä edeltävänä vuotena 2016. Tämä tulos koski samansuuntaisesti lääkeostoja ja lääkekorvauksia, matkakorvauksia, sairauspäivärahoja sekä kuntoutusrahoja.

Lääkkeiden osalta tulosta voi selittää muun muassa se, että Kela-siirron yhteydessä otettiin kattavasti käyttöön lääkkeiden sähköinen maksusitoumus. Toimeentulotuen Kela-siirron jälkeen lääkkeiden ostaminen on siten ollut toimeentulotuen saajille aikaisempaa helpompaa. Sairauspäivärahojen ja kuntoutusrahojen saamista koskevia tuloksia puolestaan selittänee se, että Kelassa on pystytty kuntia helpommin tarkistamaan toimeentulotuen hakijan oikeus muihin, ensisijaisiin etuuksiin ja ohjaamaan niiden hakemiseen.

Toisaalta Kela-siirto heikensi toimeentulotukiasiakkuuden yhteyttä Kelan maksamien työkyvyttömyyseläkkeiden saamiseen. Tätä tulosta voi osin selittää se, että kunnat ovat aikaisemmin saattaneet myöntää laskennallisesta tulojen ylijäämästä huolimatta kansaneläkkeen saajille toimeentulotukea korkeisiin terveysmenoihin. Perustoimeentulotuen siirryttyä Kelaan eläkkeensaajien hakemuksia on saatettu käsitellä tiukemmin ja yhdenvertaisin kriteerein.

Tulokset heijastelevat toimeentulotuen saajien muita heikompaa terveydentilaa

Matala sosioekonominen asema ja erityisesti pienet tulot ovat tutkimusten mukaan yhteydessä heikompaan terveydentilaan. Toimeentulotuen saajat kuuluvat pienituloisimpien ja huono-osaisimpien väestöryhmien joukkoon. Siten on ymmärrettävää, että toimeentulotuen saajilla on muita suurempi todennäköisyys olla myös terveysperusteisten etuuksien saajia.

Havaittu yhteys johtuu osin siitä, että heikko terveydentila on johtanut pienituloisuuteen ja toimeentulotuen tarpeeseen. Toisaalta yhteys johtuu myös siitä, että toimeentulotuen hakijoita ohjataan ensisijaisten etuuksien piiriin. Emme tässä tutkimuksessa kuitenkaan selvittäneet sitä, edelsikö heikko terveydentila ja terveysperusteisten etuuksien saaminen toimeentulotuen saamista vai johtiko toimeentulotuen saaminen terveysperusteisten etuuksien käyttöön.

Tutkimuksemme osoitti, että toimeentulotuen ja terveysperusteisten etuuksien saamisen välinen kytkös vahvistui, kun perustoimeentulotuen järjestäminen siirrettiin kunnilta Kelan vastuulle. Siirron yhtenä tavoitteena oli järjestelmän tehostuminen, kun perustoimeentulotukea voi hakea samasta paikasta kuin useimpia muita sosiaaliturvaetuuksia. Perustoimeentulotuen Kela-siirron tavoitteiden voi siten arvioida tältä osin toteutuneen.

Toimeentulotuen asiakkaiden elämäntilanteen kokonaisuus on tärkeää hahmottaa, jotta asiakkaita voidaan tukea kokonaisvaltaisesti ja heidät voidaan ohjata myös tarvittavien palveluiden piiriin. Toisessa kirjoituksessa käsittelemme tarkemmin toimeentulotuen saamisen yhteyttä terveyspalveluiden käyttöön.

Kirjoittajat

Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela

Tuija Korpela
tutkija, Kela

Hanna Rättö
erikoistutkija, Kela

Lue lisää

Blomgren Jenni, Korpela Tuija, Rättö, Hanna (2023): Toimeentulotuen saajien terveysperusteisten etuuksien ja terveyspalveluiden käyttö: rekisteritarkastelu Helsingistä ja Oulusta. Helsinki: Kela.

Blomgren Jenni, Korpela Tuija, Rättö, Hanna (2023): Toimeentulotuen saajat käyttävät muuta väestöä yleisemmin julkisia terveyspalveluita. Kelan tutkimusblogi 1.12.2023.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin