Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Toimeentulotuen saajat käyttävät muuta väestöä yleisemmin julkisia terveyspalveluita

Jenni Blomgren, Tuija Korpela, Hanna Rättö
Julkaistu 1.12.2023Päivitetty 1.12.2023

Tutkimuksemme mukaan toimeentulotuen saajat käyttivät muuta väestöä yleisemmin erilaisia julkisia terveyspalveluita mutta harvemmin yksityisiä ja työterveyspalveluita. Kaikkiaan eri tahojen järjestämiä avoterveyspalveluita käytti toimeentulotuen saajista suunnilleen yhtä suuri osuus kuin muusta väestöstä.

Toimeentulotuen saajien terveydentilan tiedetään tutkimusten mukaan olevan muuta väestöä heikompi. Niinpä heillä on keskimääräistä enemmän myös terveyspalveluiden tarvetta. Aiempi tutkimustieto siitä, miten toimeentulotuen saajat käyttävät erilaisia terveyspalveluita muuhun väestöön verrattuna, on kuitenkin melko hajanaista. Lisäksi työterveyshuollon palvelujen käyttö on voitu tutkimuksissa ottaa huomioon suhteellisen harvoin, mikä on haaste erityisesti työikäisen väestön avoterveydenhuollon palvelujen tarkastelussa.

Tuoreessa tutkimuksessamme tarkastelimme systemaattisesti eri sektoreiden järjestämien terveyspalveluiden käyttöä perustoimeentulotukea saaneilla verrattuna muuhun väestöön. Aineistona käytimme Oulun asukkaista koottua rekisteriaineistoa vuodelta 2018. Vertasimme vuoden 2018 aikana perustoimeentulotukea saaneita 18 vuotta täyttäneitä henkilöitä vastaavan ikäisiin verrokkihenkilöihin, jotka eivät olleet saaneet perustoimeentulotukea. Myös terveyspalveluiden käyttöä tarkasteltiin vuonna 2018.

Toimeentulotuen saajat käyttävät verrokkeja useammin julkisia terveyspalveluita

Selvästi suurempi osuus perustoimeentulotukea saaneista kuin verrokeista käytti vuoden 2018 aikana erilaisia julkisia terveyspalveluita. Molemmissa ryhmissä yleisimpiä olivat käynnit julkisessa avosairaanhoidossa eli käytännössä terveysaseman järjestämällä lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Suurimmat erot toimeentulotukea saaneiden ja verrokkien välillä näkyvät julkisissa mielenterveys- ja päihdepalveluissa, joita oli käyttänyt lähes kolmannes toimeentulotukea saaneista mutta vain 5 % verrokeista.

Sen sijaan perustoimeentulotukea saaneet olivat käyttäneet selvästi harvemmin työterveyshuoltoa tai  sairausvakuutuksesta korvattuja yksityisiä sairaanhoitopalveluita kuin verrokit.

Kuvio: eri terveyspalveluita vuoden 2018 aikana käyttäneiden osuudet (%) oululaisista 18 vuotta täyttäneistä perustoimeentulotuen saajista ja ei-perustoimeentulotukea saaneista verrokeista. Kuvasta näkee, että perustoimeentulotuen saajat käyttävät muuta väestöä yleisemmin julkisia terveyspalveluita ja harvemmin yksityisiä palveluita tai työterveyspalveluita.
 

Julkisten ja yksityisten terveyspalveluiden sekä työterveyspalveluiden käytön erilainen jakautuminen heijastelee sitä, että suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän eri sektorit ovat osin eriytyneet palvelemaan eri väestöryhmiä.

Toimeentulotukea saaneiden ja verrokkien väliset erot palvelujen käytössä olivat kuitenkin pienet, kun verrattiin millä tahansa avoterveydenhuollon sektorilla käyneiden osuuksia. Aiemminkin on havaittu, että vaikka terveydenhuollon eri sektoreiden järjestämien palveluiden käyttö jakautuu sosioekonomisesti epätasaisesti, eri sektorit täydentävät varsin hyvin toinen toisiaan eri väestöryhmien palveluiden tuottajina.

Erot sosiodemografisissa taustatekijöissä selittävät osan toimeentulotukea saaneiden ja verrokkien välisistä eroista

Tarkastelimme tutkimuksessa myös perustoimeentulotukea saaneiden suhteellista todennäköisyyttä käyttää erilaisia terveyspalveluita verrattuna verrokkeihin, kun vakioimme näiden kahden ryhmän väliset erot sosiodemografisissa taustatekijöissä. Taustatekijöinä huomioimme sukupuolen, iän, siviilisäädyn, vuositulot, koulutuksen sekä ammattiin perustuvan sosioekonomisen aseman.

Useimpia palveluita tarkasteltaessa taustatekijät selittivät osan toimeentulotukea saaneiden ja verrokkien välisistä eroista. Taustatekijöiden vakiointi huomioi muun muassa sen, että perustoimeentulotukea saaneet olivat verrokkeja harvemmin ansiotyössä ja heillä oli pienemmät tulot. Siksi heillä oli verrokkeja harvemmin esimerkiksi pääsy työterveyshuoltoon ja heikommat mahdollisuudet maksaa yksityisen sairaanhoidon korkeita omavastuuosuuksia.

Kuvio: eri terveyspalveluiden käyttämisen vakioimattomat ja vakioidut vetosuhteet oululaisilla 18 vuotta täyttäneillä perustoimeentulotuen saajilla verrattuna ei-perustoimeentulotukea saaneisiin verrokkeihin vuonna 2018. Kuvasta näkee, että toimeentulotuen saajat käyttävät muuta väestöä enemmän julkisia terveyspalveluita ja vähemmän yksityisiä terveyspalveluita ja työterveyspalveluita.
Kun taustatekijöiden erot huomioitiin ja eri sektoreiden järjestämät palvelut laskettiin yhteen, toimeentulotuen saajilla oli verrokkeja suurempi todennäköisyys käyttää avoterveyspalveluita sekä suun terveydenhuollon palveluita.

Täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea hakeneet käyttävät eniten terveyspalveluita

Lopuksi vertasimme pelkkää perustoimeentulotukea saaneita henkilöitä niihin perustoimeentulotuen saajiin, jotka olivat lisäksi hakeneet kunnalta täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Tämä tarkastelu koski ainoastaan yhden hengen kotitalouksissa asuneita perustoimeentulotuen saajia.

Tulokset olivat selvät: täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea hakeneet käyttivät pelkkää perustoimeentulotukea saaneita todennäköisemmin lähes kaikkia tarkasteltuja julkisia terveyspalveluita vuoden 2018 aikana. Poikkeuksen tekivät julkiset avoterveydenhuollon palvelut, joita täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea hakeneet käyttivät pelkkää perustoimeentulotukea saaneita harvemmin.

Täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea hakeneet käyttivät myös työterveyshuollon palveluita ja yksityisiä terveyspalveluita harvemmin kuin ainoastaan perustoimeentulotukea saaneet.

Täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen tarve perustoimeentulotuen lisänä kertoo keskimääräistä toimeentulotuen saajaa hauraammasta asemasta, joka on usein yhteydessä myös henkilön terveysongelmiin. Nämä terveysongelmat puolestaan näkyvät vielä keskimääräistä perustoimeentulotuen saajaa suurempana terveyspalveluiden tarpeena ja käyttönä.

Toimeentulotuen saajia ohjattava tarvittaessa terveyspalveluihin

Tutkimusten perusteella tiedetään, että toimeentulotukea saavien terveydentila on heikompi ja palveluiden tarve suurempi kuin väestössä keskimäärin. Toimeentulotuen saajien verrokkeja yleisempi terveyspalveluiden käyttö on tästä näkökulmasta katsottuna oikeansuuntainen tulos: suuremmassa palveluiden tarpeessa olevat ovat käyttäneet terveyspalveluita muita yleisemmin.

Nykyjärjestelmässä perustoimeentulotuen järjestämisvastuu on Kelalla, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen järjestämisvastuu puolestaan hyvinvointialueiden sosiaalitoimella. Nämä tahot tekevätkin jo yhteistyötä toimeentulotukea hakevien asiakkaiden palvelemisessa ja ohjaamisessa.

Toimeentulotuen toimeenpanoa kehitettäessä olisi entistä paremmin integroitava asiakkaan palvelupolkuun myös terveyspalvelut sekä huolehdittava tarpeellisiin terveyspalveluihin ohjaamisesta jo varhaisessa vaiheessa. Kelan ja hyvinvointialueiden tiivis yhteistyö on tärkeää, jotta pystytään huomioimaan erilaiset elämäntilanteet ja palvelutarpeet sekä auttamaan asiakasta hänen tilannettaan parhaiten tukevalla tavalla.

Toisessa kirjoituksessa kerromme saman tutkimushankkeen tuloksista koskien terveysperusteisten etuuksien käyttöä toimeentulotukea saavilla.

Kirjoittajat

Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela

Tuija Korpela
tutkija, Kela

Hanna Rättö
erikoistutkija, Kela

Lisätietoa

Blomgren Jenni, Korpela Tuija, Rättö, Hanna (2023): Toimeentulotuen saajien terveysperusteisten etuuksien ja terveyspalveluiden käyttö: rekisteritarkastelu Helsingistä ja Oulusta. Työpapereita 182. Helsinki: Kela.

Blomgren Jenni, Korpela Tuija, Rättö, Hanna (2023): Toimeentulotuen asiakkaat saavat terveysperusteisia etuuksia yleisemmin kuin muu väestö. Kelan tutkimusblogi 1.12.2023.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin