Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Terveyspalveluiden käyttö vähenee työttömäksi jääneillä

Hanna Rinne, Jenni Blomgren
Julkaistu 23.8.2023Päivitetty 23.8.2023

Työpaikan menetyksen jälkeen ihmiset käyttävät merkittävästi vähemmän avoterveyspalveluita, koska työterveyshuollon käyttö vähenee. Muut terveyspalvelut eivät paikkaa työterveyshuollon jättämää aukkoa.

Selvitimme PLOS ONE -lehdessä julkaistussa tutkimuksessamme avoterveyspalveluiden käyttöä eri sektoreilla 12 kuukautta ennen ja jälkeen työttömäksi jäämisen. Tutkimme työttömiä, jotka olivat työllisiä vähintään kolmen kuukauden ajan ennen työttömäksi jäämistä. Vertasimme työttömäksi jääneitä kaltaistettuihin verrokkeihin, jotka eivät jääneet työttömäksi.

Työttömäksi jäämisen vaikutuksesta terveyspalveluiden käyttöön ei juuri ole aiempaa tutkimusta. Tiedetään kuitenkin, että työttömät ovat keskimäärin sairaampia kuin työlliset. Sen perusteella työttömäksi jäämisen voisi olettaa lisäävän terveyspalveluiden käyttöä. Tarpeen lisäksi terveyspalveluiden käyttöön vaikuttaa kuitenkin myös muun muassa palveluiden saatavuus.

Työllisillä on useimmiten mahdollisuus käyttää työterveyshuoltoa, kun taas työttömät tukeutuvat pääosin julkisiin terveyspalveluihin. Pitkään saman työnantajan palveluksessa olleilla irtisanotuilla työttömillä on kuitenkin tietyin ehdoin mahdollisuus edelleen käyttää työterveyshuollon palveluita kuuden kuukauden ajan työttömäksi jäämisen jälkeen. Työterveyshuollossa terveyspalveluiden saatavuus on yleensä parempaa kuin julkisessa terveydenhuollossa.

Avopalveluiden käyttö vähentyi heti työttömyyden alettua

Tutkimuksemme mukaan avoterveyspalveluiden käyttö vähentyi huomattavasti heti työttömyyden alettua.

Työttömäksi jääneillä käyntien määrä juuri työttömyyden alettua oli jopa puolet pienempi kuin työssä jatkaneiden verrokkien. Kuukausien kuluessa ero pieneni.

Kuvaaja: kuukausittaisten käyntien määrä avoterveyspalveluissa työttömäksi jääneillä ja kaltaistetuilla verrokeilla 12 kuukautta ennen ja jälkeen työttömyyden alkamisen. Kuvasta näkee, että työttömäksi jääneillä avoterveyspalveluiden käyntimäärä väheni.
 

Työttömäksi jääneiden terveyspalveluiden käyttö väheni siksi, että työterveyshuollon käyttö väheni merkittävästi. Sen sijaan julkisten tai yksityisten terveyspalveluiden käytössä ei tapahtunut mitään muutosta, eli työterveyden palveluita ei korvattu muiden sektoreiden palveluilla.

Kuvaaja: kuukausittaisten käyntien määrä eri avoterveyspalveluissa työttömäksi jääneillä ja kaltaistetuilla verrokeilla 12 kuukautta ennen ja jälkeen työttömyyden alkamisen. Kuvasta näkee, että työttömäksi jääminen vaikutti vain työterveyshuollon palveluiden käyttöön.
 

Tarkastelimme terveyspalveluiden käyttöä erikseen myös työttömyyden keston mukaan. Terveyspalveluiden käyttö yleistyi taas, kun työttömyys päättyi.

Työttömien terveyspalveluiden saatavuutta on parannettava

Palveluiden saatavuusongelmat lienevät suurin syy sille, että työttömäksi jääneillä väheni terveyspalveluiden käyttö. Työttömien terveyspalvelut, mukaan lukien työttömien terveystarkastukset, ovat hyvinvointialueiden vastuulla. Työterveyshuoltoon pääsee helposti ja ilman asiakasmaksuja. Julkisiin terveyspalveluihin pääsy on usein hankalampaa. Sinne voi olla jonoja ja käynnistä peritään usein maksu.

Työllisten terveyspalveluiden käyttöä saattaa toisaalta lisätä terveystarkastuksissa käynti ja tarve hankkia sairauspoissaolotodistus työnantajaa varten.

Työttömillä tiedetään kuitenkin olevan myös terveyspalveluiden alikäyttöä. Alikäyttö tarkoittaa sitä, että palveluita käytetään vähemmän kuin niille olisi tarvetta.

Terveyspalveluiden alikäytöllä voi olla vakavia seurauksia. Työterveyshuollossa hoidetaan myös pitkäaikaissairauksia, ja kun oikeus työterveyshuoltoon katkeaa, katkeaa myös hoitosuhde. Jos julkisiin terveyspalveluihin ei pääse, voi moni sairaus jäädä hoitamatta. Terveyspalveluiden alikäytön vuoksi myöskään kaikkia sairauksia ei välttämättä tunnisteta ajoissa. Tämä voi aiheuttaa terveydelle vakavia seurauksia.

Työttömillä terveyspalveluiden alikäyttö paitsi heikentää terveyttä, myös vaikeuttaa työkyvyttömyyden tunnistamista.

Kaikille tulee yhtäläisesti taata tarkoituksenmukaisten terveyspalveluiden saatavuus. Terveyspalveluiden saamisen tulisi perustua palveluiden tarpeeseen. Hyvinvointialueiden tarjoamia julkisia palveluita tulisi vahvistaa siten, että työttömät ja muut työmarkkinoiden ulkopuolella olevat saisivat tarvittavia terveyspalveluita yhtä nopeasti kuin työterveyshuollon piirissä olevat työlliset.

Näin tutkimus tehtiin

Käytimme tutkimuksessa yksilötason rekisteriaineistoa kaikista Oulussa asuvista, jotka jäivät työttömiksi vuonna 2017 (N=1 999). Vertasimme heitä propensiteettipistemäärään perustuvan kaltaistuksen avulla valittuihin verrokkeihin (N=1 999).

Avoterveyspalveluiden käyttöä tarkastelimme kuukauden mittaisissa jaksoissa 12 kuukautta ennen ja jälkeen työttömäksi jäämisen, verrokeilla vastaavalta ajalta. Kaltaistamisessa käytimme useita sosioekonomisia tekijöitä sekä tietoja sairauspoissaolo- ja työllisyyshistoriasta.

Erotus erotuksissa -menetelmällä (difference-in-differences) vertasimme työttömäksi jääneiden avoterveyspalveluiden käytön yleisyyttä kaltaistettuihin verrokkeihin.

Kirjoittajat

Hanna Rinne
erikoistutkija, Kela
hanna.rinne@kela.fi
X: @Hanna_Rinne

Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
jenni.blomgren@kela.fi
X: @JenniBlomgren

Alkuperäinen artikkeli

Rinne, H., Blomgren, J. (2023). Use of outpatient healthcare services before and after the onset of unemployment: A register-based propensity score matched study from Finland. PLoS ONE, 18(8):e0288423.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin