Aliravitsemuksesta virheravitsemukseen ja lihavuusepidemiaan

Tiesitkö, että englannin kielen sana malnutrition tarkoittaa virheravitsemusta, ei yksinomaan aliravitsemusta? Minä en ollut tullut asiaa ajatelleeksi ennen kuin satuin lukemaan tuoreesta Tieteessä tapahtuu -lehdestä professori Marja Mutasen ja kumppaneiden artikkelin(Avautuu uuteen välilehteen) ravitsemusinterventioista kehitysmaissa. Virheravitsemus terminä kattaa sekä ali- että yliravitsemuksen ja tarkoittaa myös sitä, että ravinnosta saadaan riittämätön määrä tarpeellisia ravintoaineita. Siinä missä aliravitsemus oli entisaikojen keskeinen väestöllinen ja terveydellinen haaste käytännössä joka puolella maailmaa, nykyajan ongelmaksi on noussut pikemminkin yliravitsemuksesta johtuva maailmanlaajuinen lihavuusepidemia. Maailman terveysjärjestö WHO kutsuu ilmiötä globesity:ksi (Avautuu uuteen välilehteen)(obesity=lihavuus). Toki myös aliravitsemus on edelleen vakava ongelma useissa kehitysmaissa.

Mediassa saa paljon tilaa erityisesti länsimaalaisten lihavuus – esimerkiksi amerikkalaisesta aikuisväestöstä jo yli kolmannes on OECD:n mukaan (Avautuu uuteen välilehteen)lihavia (lihaviksi määritellään henkilöt, joiden painoindeksi eli BMI on vähintään 30 kg/m2; ylipainoisuuden alaraja on 25 kg/m2). Suomalaisista lihavia on joka viides, ja lihavuuden on arvioitu aiheuttavan 330 miljoonan euron (Avautuu uuteen välilehteen)vuosittaiset kokonaiskustannukset Suomen terveydenhuollossa. Lihavuus on yhteydessä mm. aikuisiän diabeteksen puhkeamiseen, ja diabetes onkin 2000-luvulla noussut toiseksi yleisimmäksi lääkkeiden erityiskorvauksiin (Avautuu uuteen välilehteen)oikeuttavaksi sairaudeksi.

Lihavuusepidemia leviää

Lihavuusepidemia on kuitenkin levinnyt myös kehittyviin maihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja Pekka Puska alusti ajatuksia herättävästi elinolojen ja elintapojen muutokseen liittyvästä maailman terveystransitiosta eduskunnassa järjestetyssä terveyseroseminaarissa viime marraskuussa. Globalisaatio on tuonut kehittyviin maihin paljon myönteistä, kuten monenlaista tietotaitoa, teknologiaa, talouskasvua, näkökohtia ihmisoikeuksista jne. Globalisaation kääntöpuolia on kuitenkin monia – näistä yksi on se, että länsimaat ovat onnistuneet viemään kehittyviin maihin myös terveydelle haitalliset elintapansa. Elintason nousu ja tekniikan kehitys ovat vähentäneet näissäkin maissa ruumiillisen työn merkitystä, minkä seurauksena ihmisten liikkumattomuus kasvaa. Samaan aikaan ruoan saatavuus on parantunut, ja lisäksi uusilla alueilla jalansijan saaneet ylikansalliset ruoka- ja nautintoainebrändit tyrkyttävät tuotteitaan ostovoimaansa kasvattaneelle väestölle yhä aggressiivisemmin. Tällainen markkinointi ei sinänsä ole mikään kovin uusi ilmiö – moni muistaa jo vuosikymmenten takaa esimerkiksi äidinmaidonkorvikkeiden häikäilemättömän markkinoinnin vakavat seuraukset monissa kehitysmaissa.

Maailman terveystransitio

Siinä missä tartuntataudit, puutteellinen ravitsemus sekä synnytyskuolleisuus ja vastasyntyneiden kuolleisuus ovat perinteisesti aiheuttaneet valtaosan maailman kuolemista, näiden syiden merkitys on muun muassa elinolojen, hygieniatason ja terveyteen liittyvän tietotaidon parantuessa jatkuvasti pienentynyt. Krooniset elintasosairaudet aiheuttavat WHO:n arvioiden mukaan nykyään jo yli puolet kaikesta maailman kuolleisuudesta ja enää vajaa neljännes maailman kaikista kuolemista (Avautuu uuteen välilehteen)johtuu noista edellä listatuista perinteisistä syistä. Toki eri tekijöiden painoarvossa on edelleen valtavia eroja maanosien ja maiden välillä, ja esimerkiksi Afrikassa perinteisten syiden osuus kuolemista on edelleen noin 60 prosenttia, kun Euroopassa osuus on kuusi. Esimerkiksi HIV/AIDS:in ennakoidaan (Avautuu uuteen välilehteen)edelleen lisäävän merkitystään kuolinsyynä erityisesti köyhimmissä maissa.

Haasteet monien kehittyvien maiden kansanterveyden parantamisessa alkavat joka tapauksessa olla yhä lähempänä kehittyneiden maiden kohtaamia haasteita. Ei-tarttuvien tautien aiheuttamien terveysongelmien onkin arvioitu olevan nykyään varsin keskeinen kehitystä hidastava tekijä (Avautuu uuteen välilehteen)monessa maassa.

WHO:n nettisivuilla on muuten helppokäyttöinen sovellus(Avautuu uuteen välilehteen), jonka avulla voi itse tarkastella kartoilla, kuvioilla tai tilastotaulukoilla esimerkiksi lihavien tai alipainoisten osuuksia eri maiden väestöistä. Harmillisen monesta maasta tieto tosin toistaiseksi puuttuu.

Jenni Blomgren
Erikoistutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lähteet

International Diabetes Federation, World Heart Federation & International Union Against Cancer: Time to act: The Global Emergency of Non-Communicable Diseases. 2009.

Mathers CD, Loncar D: Projections of global mortality and burden of disease from 2002 to 2030. PLOS Medicine 2006; 3(11): 2011–2030.

Mutanen M, Saine L, Korhonen K. Äidit ja pienet lapset ravitsemusinterventioiden kohteena kehitysmaissa. Tieteessä tapahtuu 2014; 32(4): 3–9.

Männistö S, Laatikainen T, Vartiainen E. Suomalaisten lihavuus ennen ja nyt. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 4/2012.

OECD: Health at a glance 2013. OECD Indicators. Paris: OECD, 2013.

Partio T: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet 31.12.2013. Kelan tilastokatsaus 28.4.2014.

WHO: Global Database on Body Mass Index.

WHO: Projections of causes of death.