Visioiden kestävään hyvinvointiin
”Visiot ovat poliittisen prosessin tärkein askel”. Näin julisti edesmennyt Donella Meadows(Avautuu uuteen välilehteen), yksi Rooman klubin(Avautuu uuteen välilehteen) kuuluisan ”Limits to Growth” -raportin kirjoittajista. Samoin taidetaan tuumata tulevaisuusorganisaatio Sitrassa, sillä viime vuoden lopulla se julkaisi työpaperin nimeltä ”Visio Suomelle: Kohti kestävää hyvinvointia(Avautuu uuteen välilehteen)”. Tämän vuoden puolella organisaatio otti seuraavan askeleen: visiota konkretisoitiin ehdotuksella strategisesta hallitusohjelmasta(Avautuu uuteen välilehteen), jonka tavoitteena on kestävä hyvinvointi.
Kun visiona on kestävä hyvinvointi, on hyvä tietää, mitä silloin tarkoitetaan. Sitran johtava asiantuntija Timo Hämäläinen onkin kaivannut ja hahmotellut kokonaisvaltaista hyvinvointikäsitystä, joka voisi muodostaa kestävän yhteiskunnan kovan ytimen, ks. Sitran julkaisu(Avautuu uuteen välilehteen). Peukutan tätä: olemme omassa tutkimushankkeessamme samalla asialla. Kestävän hyvinvoinnin merkityksiä etsii myös Tuuli Hirvilammi väitöskirjassaan ”Kestävän hyvinvoinnin jäljillä − Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen”, joka ilmestyy tänä keväänä tutkimusosaston julkaisuna. Pysykää kanavilla!
Kestävä hyvinvointi merkitsee sitä, että elämme hyvää ja merkityksellistä elämää maapallon kantokyvyn rajoissa. Tästä Sitran visiosta ei voi olla kuin samaa mieltä, samoin kuin siitä, että vision toteutuminen edellyttää perusteellisia muutoksia elämäntavassamme, yhteiskunnan rakenteissa ja hallinnon toimintamalleissa.
Strategisen hallitusohjelman julkistamistilaisuudessa puhuneen yliasiamies Mikko Kososen mukaan muutokseen on aina tarvittu uutta ideaa yhteiskunnan suunnasta: pelkästään vanhan korjaaminen ei riitä, ks. uutinen(Avautuu uuteen välilehteen). Tarvitaan toisin sanoen täysremonttia. Se saattaa tarkoittaa, että vanhaa joudutaan purkamaan (ei kuitenkaan hienoja rakennuksia!). John Ehrenfeld(Avautuu uuteen välilehteen) on kirjassaan ”Sustainability by Design” esittänyt, että kestämättömän kehityksen juurisyy on vallitsevien normien mukaan toimiminen. Kansalaiset: nyt joukolla normeja rikkomaan!
Pelkästään kestävyyden päämäärän vakavasti ottaminen – puhumattakaan sen saavuttamisesta – edellyttää yleisesti omaksuttujen ajattelutapojen tarkistamista, ravistamista ja päivittämistä. Sitran visiossa vaaditaan vaurauden nykyistä laajempaa ymmärtämistä ja näkemystä luonnonvaroista ylläpidettävänä pääomana eikä kulutettavina resursseina. Lisäksi visio peräänkuuluttaa vakavaa pohdintaa siitä, miten hyvinvointia voidaan tuottaa ilman talouskasvua. Paljon on tapahtunut valtakunnassa, sillä vielä vaikkapa kymmenen vuotta sitten tällaiset ajatukset olivat kerettiläisiä.
Millainen vision sitten tulee olla? Tuore ja kysymyksiä herättävä, linjasi (Avautuu uuteen välilehteen)Mikko Kosonen. Visio viitoittaa innostavan suunnan, jota etsimme yhdessä. Siksi vision ei Kososen mielestä tarvitse olla kirkas, vaan sumeudessa on sen voima. Tavoitan ajatuksen, mutta sanoisin, että sumeudella on rajansa. Donella Meadows korosti, että visiot syntyvät sydämessä ja sielussa ja että ne kumpuavat omastatunnostamme ja sisäisestä moraalitajustamme. Ne eivät siis synny rationaalisesti, mutta järjen tulee silti ohjata niitä. Visiota tulee arvioida sen perusteella, kuinka kirkkaat sen arvot ovat. Meadowsin neuvo on: pidä visiosta ja sen päämäärästä kiinni, mutta ole joustava kulkiessasi sitä toimeenpanevalla polulla, sillä maasto on yllätyksiä täynnä. Näihin yllätyksiin saamme totisesti ilmastonmuutoksen oloissa varautua.
Donella Meadows koki visioinnin puuttuvan lähes täysin poliittisesta keskustelusta ja koko kulttuuristamme. Toivotaan, että se tekee komean paluun.
Tuula Helne
johtava tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi
Lisäkirjallisuutta:
”Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla(Avautuu uuteen välilehteen)”
