Vaikea lapsuus näkyy psyykenlääkkeiden käyttönä aikuisena
Noin 800 000 suomalaista käyttää vuosittain jotain psyykenlääkettä. Vaikeiden elämäntapahtumien ja kuormittavien olosuhteiden haitallisesta vaikutuksesta mielenterveyteen on enenevässä määrin tutkimusnäyttöä. Lapsuuden aikaisten vaikeiden kokemusten on myös osoitettu olevan yhteydessä itse raportoituun alentuneeseen mielenterveyteen.
Ensimmäistä kertaa on nyt osoitettu laajaan suomalaiseen väestökyselyyn ja lääkerekisteritietoihin perustuvassa seurantatutkimuksessa lapsuuden ajan kuormittavien kokemusten lisäävän huomattavasti psyykenlääkkeiden käyttöä aikuisiässä. Tutkimus on toteutettu Kelan tutkimusosaston ja Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osaston yhteistyötutkimuksena ja julkaistu kansainvälisessä Journal of Epidemiology & Community Health(Avautuu uuteen välilehteen) -tiedelehdessä.
Tutkimus työikäisten suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on ollut käynnissä vuodesta 1998 alkaen ja tutkimukseen osallistuneiden kyselytietoja on yhdistetty Kelan tietoihin lääkeostoista. Noin neljännes yli 24 000 tutkimukseen osallistuneesta oli käyttänyt jotain psyykenlääkettä yhdeksän vuoden seurannan aikana. Psyykenlääkkeinä tarkasteltiin erikseen masennuslääkkeitä, ahdistuslääkkeitä, antipsykoottisia ja mielialaa tasaavia lääkkeitä, unilääkkeitä ja rauhoittavia lääkkeitä.
Lapsuuden perheessä koettu jatkuva pelko kolminkertaisti riskin käyttää runsaasti masennus- ja ahdistuslääkkeitä ja myös kaksinkertaisti riskin käyttää psykoosi-, mieliala- ja unilääkkeitä. Myös muut kuormittavat olosuhteet ja tapahtumat, kuten alkoholiongelmat, vakavat ristiriidat ja pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet lapsuuden perheessä lisäsivät riskiä psyykenlääkkeiden käyttöön, vaikka useita muita lääkkeiden käyttöön mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä otettiin huomioon. Vanhempien avioerolla lapsuuden aikana oli tutkituista tapahtumista heikoin yhteys lääkkeiden käyttöön aikuisuudessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös suhdetta vanhempiin lapsuudessa ja tämän suhteen merkitystä aikuisiän riskille käyttää psyykenlääkkeitä. Riski käyttää psyykenlääkkeitä aikuisena nousi yli viisinkertaiseksi, jos suhde äitiin oli ollut lapsena huono ja kuormittavia tapahtumia oli kasautunut lapsuuteen useampia. Hyvä suhde äitiin taas näytti suojelevan kuormittavien lapsuuden kokemusten haitallisilta vaikutuksilta.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat lapsuuden ajan olosuhteiden ja ympäristötekijöiden merkitystä aikuisiän mielenterveydelle. Tukemalla perheitä voidaan merkittävästi ehkäistä mielenterveysongelmien kehittymistä ja myös vähentää kustannuksia, joita syntyy vakavien mielenterveysongelmien hoidosta ja kuntoutuksesta.
Karoliina Koskenvuo
erikoistutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi
Julkaisu: Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotropic drugs in adulthood: a population-based cohort study of 24 284 Finns. J Epidemiol Community Health 2015;69:354-360. doi:10.1136/jech-2014-204732
