Valinnanvapautta käytännössä: yksityissektorin asiakkaaksi eläkkeelle siirtymisen myötä

Parhaillaan käydään kiivasta keskustelua uuteen sote-järjestelmään rakennettavasta valinnanvapausmallista. Tulevaisuuteen kaavaillaan mahdollisuutta valita perustason terveyspalveluiden tuottaja julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta omavastuun pysyessä asiakkaalle samana.

Nykyjärjestelmässä valinta eri sektoreiden välillä on käytännössä mahdollista niille, jotka käyvät töissä ja/tai joilla on riittävästi maksukykyä. Työssäkäyvillä on tukenaan ilmainen ja nopea työterveyshuolto; paksua lompakkoa kantavat voivat huoletta käyttää lisäksi yksityispalveluita. Vain julkisten palveluiden voi sanoa olevan yhtäläisesti kaikkien väestöryhmien käytössä.

Koska pääsy työterveyshuoltoon on sidottu työsuhteeseen, eläkkeelle siirtyminen merkitsee tilannetta, jossa työterveyshuoltoon tottunut on valinnan edessä: hakeako tarvitsemansa terveyspalvelut julkiselta vai yksityiseltä sektorilta?

Tuoreessa tutkimuksessani(Avautuu uuteen välilehteen) selvitin, miten vanhuuseläkkeelle siirtyminen vaikuttaa yksityissektorin lääkäripalveluiden käytön todennäköisyyteen ja lääkärissäkäyntien määrään. Valtaosalle työssäkäyvistä on järjestetty työterveyshuollon osana vähintään yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Yksi tutkimushypoteesini oli, että tämän palvelun menettäminen näkyisi erityisesti yksityissektorin yleislääkärikäyntien lisääntymisenä eläkkeelle siirtyvillä.

Eläkkeelle siirtyminen lisäsi erityisesti yksityissektorin yleislääkärikäyntejä

Tutkimuksen tulosten mukaan eläkkeelle siirtyminen todella lisäsi yksityislääkäripalveluiden käyttöä.

Verrattuna eläkettä edeltävään aikaan eläkkeelle siirtymisen yhteydessä kasvoivat sekä yhdenkin yksityislääkärillä käynnin todennäköisyys että lääkärikäyntien vuosittainen lukumäärä.Näin oli, vaikka ikääntymisen, kroonisten sairauksien ja muiden taustatekijöiden vaikutus oli huomioitu.

Tutkimus perustui Kelan rekisteriaineistoon, joka sisälsi pääasiassa Kelan korvausrekisterin tietoja 30 %:n satunnaisotokselle 62–75-vuotiaasta väestöstä vuosina 2006–2011. Samoja henkilöitä seurattiin eläkkeelle siirtymiseen saakka.

Vaikka myös yksityissektorin erikoislääkärikäynnit yleistyivät, erityisen paljon eläkkeelle siirtyminen lisäsi yksityissektorin yleislääkäripalveluiden käyttöä. Tulkinta on hypoteesin mukainen: koska eläkkeelle siirryttäessä menetetään työterveyshuollon sairaanhoito, vastaavaa yleistason hoitoa on sen jälkeen haettava jostain muualta.

Tutkimukseni tulosten mukaan nimenomaan tutkitun väestön hyvätuloisempi puolikas lisäsi tässä vaiheessa yksityissektorin käyttöän. Jos on tottunut työterveyshuollon takaamaan nopeaan hoitoon pääsyyn, itse maksamalla – ja vielä toistaiseksi Kela-korvausten tukemana – voi eläkkeellä ollessaan ostaa yhtä nopeasti saatavaa hoitoa yksityissektorilta.

Tutkitun väestön pienituloisemmalla puolikkaalla yksityispalveluiden käyttö ei sen sijaan muuttunut. Pienituloisimmat todennäköisesti siirtyivät julkisen sektorin asiakkaiksi. Julkisen sektorin käynneistä ei kuitenkaan ollut tietoa käytössä olleessa aineistossa.

Miksi miehillä yksityissektorin käyttö kasvoi enemmän kuin naisilla?

Yksi tutkimuksen kiinnostava tulos oli se, että miehillä yksityissektorin käyttö kasvoi eläkkeelle siirryttäessä enemmän kuin naisilla.

Tämä saattaa johtua ainakin kahdesta seikasta. Yksi mahdollinen selittävä tekijä on se, että yleisimmillä miesten ammattialoilla (jalostus- ja rakennusala) työterveyshuolto ostetaan keskimääräistä useammin yksityissektorin toimijoilta, kun taas yleisimmillä naisten ammattialoilla (mm. julkinen hallinto ja kunnan sosiaali- ja terveystoimi) työterveyshuolto järjestetään useammin kunnan terveyskeskuksen kautta.

Siten miehet ovat jo työelämässä ollessaan tottuneet yksityissektorin tuottamiin työterveyshuoltopalveluihin ja kenties jatkavat eläkkeelle siirryttyään saman palveluntuottajan yksityisasiakkaana. Naiset sen sijaan saattavat useammin jatkaa työterveyshuollon järjestäneen terveyskeskuksen asiakkaina.

Toinen selittävä tekijä sukupuolten väliselle erolle voi olla se, että jo ennen eläkettä naiset käyttävät yksityispalveluita selvästi miehiä enemmän. Miehillä on tässä palvelunkäytössä siten enemmän kasvunvaraa kuin naisilla.

Yksityislääkäripalvelut tulevaisuudessa?

Yksityisten sairaanhoitopalveluiden käytön tutkimus onnistuu Kelassa kattavien sairausvakuutuskorvausrekistereiden avulla. Yksityislääkärikäynneistä maksettavan Kela-korvauksen kautta tieto lääkärikäynnistä tulee suoraan Kelan rekistereihin.

Jos Kela-korvaukset sote-uudistuksen yhteydessä lakkautetaan, vastaavaa tietovarantoa yksityislääkärikäynneistä ei enää ole käytettävissä. Toivottavasti myöhemminkin pystytään kuitenkin seuraamaan sitä, kuinka suuri osa väestöstä jää käyttämään täysin yksityisiä terveyspalveluita ennalta määritellyn palvelulupauksen mukaisen sote-palveluntuotannon ulkopuolella.

Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että työterveyshuolto jäisi sote-uudistuksen yhteydessä toistaiseksi ennalleen. Ei ole selvää, pystyvätkö tulevat sote-palveluntuottajat takaamaan yhtä nopean hoitoon pääsyn kuin työterveyshuolto.

Jatkossakin lienee siten tilausta omalla rahalla ostettaville yksityisille terveyspalveluille. Terveyspalveluiden saatavuuden ja käytön eriarvoisuutta ei kaavailtu sote-uudistus pysty tältä osin ratkaisemaan.

Kirjoittaja

Jenni Blomgren
Tutkimustiimin päällikkö
Kelaetunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätietoa

Kirjoitus perustuu tutkimukseen:

Blomgren Jenni: Transition to retirement and use of private health care: evidence from a universal public health system. International Journal of Health Services (2016 ahead of print), DOI:10.1177/0020731416637828.