Kokeilulaki osittaisesta perustulosta lausunnoille

Perustulokokeilua koskeva lakiluonnos valmistui kesällä, ja se on lähtenyt nyt lausunnoille.

Lain kirjoittaminen oli vaativa tehtävä. Sinälleen yksinkertaiselta kuulostavan järjestelmän (perustulo) istuttaminen olemassa olevaan, suhteellisen monimutkaiseen institutionaaliseen sosiaalipoliittiseen ympäristöön on hankalaa. Vaikka kyseessä on pelkkä kokeilu, ihmisen elämään liittyvät erilaiset siirtymät ja sitä kautta erilaiset sosiaalipoliittiset statusmuutokset täytyi ottaa huomioon, mallittaa ja kirjoittaa lakiin.

Kiitos Kelan ja sosiaali- ja terveysministeriön osaavien juristien, kokeilulaki saatiin äärimmäisen tiukasta aikataulusta huolimatta valmiiksi.

Poikkeamat esiselvityksestä

Kelan johtama tutkimusryhmä teki perustulokokeilua varten esiselvityksen, joka kartoitti, miten kokeilu on mahdollista toteuttaa. Tutkimusryhmä luovutti esiraporttinsa ministeriölle maaliskuussa.

Eräiltä osin lakiluonnos poikkeaa perustuloselvityksen esiraportin esityksistä, mitä tulee itse malliin, koeasetelmaan ja kohdejoukkoon. Esiselvityksessä pohdittiin mahdollisuuksia kokeilla perustuloa muutamalla erisuuruisella etuus- ja verotasolla. Koeryhmä oli tarkoitus poimia satunnaistamalla pienituloisista kotitalouksista: työttömistä, työllisistä, itsensä työllistäjistä, mikroyrittäjistä, pätkä- ja silpputyöläisistä.

Niin ikään esitettiin, että kokeilu tehtäisiin sekä valtakunnallisena että paikallisena kokeiluna. Edellisessä saataisiin yleistettävää tietoa valtakunnan tasolla, ja jälkimmäisessä voitaisiin arvioida lähiyhteisössä tapahtuvia ulkois- ja verkostovaikutuksia.

Nyt lausunnoille lähtenyt malli on paljon vaatimattomampi: testataan osittaisen perustulon ratkaisua, jossa otos kohdennetaan Kelan työttömyysetuuksia saaviin, kohteena on yksilö eikä kotitalous, otoskoko jäänee 2 000–3 000 henkilöön, erityistapauksia on rajattu kokeilun ulkopuolelle jne.

Poikkeamien syyt

Suurimmat syyt esiraportissa esitetyistä malleista poikkeamiseen liittyvät perustuslaillisiin ja muihin lainsäädännöllisiin näkökulmiin, kokeilubudjetin kokoon ja tiukkaan aikatauluun.

On varsin todennäköistä, että etuuksiltaan eritasoisten perustulomallien kokeilu olisi tyrmätty perustuslakivaliokunnassa. Lisäksi kokeilulain kirjoittaminen olisi ollut hyvin hankalaa. Monipolvisen lain kirjoittaminen ja läpivieminen eduskunnassa ei olisi annetussa ajassa ollut mahdollista.

Kokeilubudjetin pienuus puolestaan asetti rajoitteet otoskoolle. Kohdejoukon – Kelan työttömyysturvaetuuksilla olevat – määrittely puolestaan liittyi sekä kokeilubudjettiin että aikatauluun. Kokeilussa voidaan nimittäin hallituksen päätöksen mukaan käyttää rahoituspohjana maksussa olevia etuuksia, ja satunnaistettu otos voidaan helposti poimia Kelan ajantasaisista rekistereistä.

Aikataulupaineet liittyivät sekä mallin suunnitteluun, kokeilulain kirjoittamiseen ja lain käsittelyprosessiin poliittisessa koneistossa että maksujärjestelmien toimeenpanoon.

Kaikkien näiden syiden vuoksi mutkia suoristettiin, jotta kokeilu voisi alkaa suunnitelman mukaisesti 1.1.2017. Varsinaisen laajemman perustulon selvityshanke antaa loppuraporttinsa marraskuun loppupuolella, ja mahdolliset jatkotoimet ja kokeilun laajentaminen muihin ryhmiin riippuvat hallituksen linjauksista.

Haasteellista aikataulutusta

Tutkimuskonsortio on monilta osilta työnsä tehnyt, ja lausunnolle lähtenyt lakiluonnos on ministeriöiden ja poliitikkojen käsissä. Kyseiset tahot myös vastaavat lakiprosessiin liittyvästä tiedotuksesta.

Mutta toki työ jatkuu Kelassakin. Tai tarkemmin ottaen nyt se vastaa alkaakin: perustulo täytyy istuttaa olemassa oleviin etuuksiin ja maksujärjestelmiin, tehdä etuusmääritykset, rakentaa maksatusalustaa, hoitaa otanta, järjestää etuuspäätökset ja -viestintä kokeiluun mukaan tuleville, kouluttaa etuuskäsittelijät.

Onpa sitten kyse lainsäädäntöprosessista tai lain täytäntöönpanosta, aikataulu on varsin haasteellinen. Ensimmäinen kysymys on, ennättääkö poliittinen koneisto saada perustulokokeilulain aikaan siten, että se saadaan voimaan ennen vuotta 2017. Toinen kriittinen kysymys on, ennätetäänkö laki panna toimeen vuoden 2017 alusta.

Toimeenpanon varmistamiseksi Kelassa on aloitettu edellä kuvattujen Kelalle lankeavien tehtävien valmistelu. Jos laki saadaan aikaan, niin eiköhän sen toimeenpanokin onnistune suunnitellussa aikataulussa.

Olli Kangas
tutkimusryhmän johtaja
yhteiskuntasuhteiden johtaja, Kela