Maahanmuutto lisännyt suosiotaan tutkimusaiheena

Kansainvälisestä liikkuvuudesta on tullut paljon puhuttu ja tunteita herättävä ilmiö viimeisen puolentoista vuoden sisällä. Maahanmuutto on kasvattanut paljon suosiotaan myös tutkimusaiheena. Se on myös yksi Suomen Akatemian rahoittaman.

Marraskuun alussa hankkeen tutkijat Tukholman yliopistosta järjestivät maahanmuuttotyöpajan(Avautuu uuteen välilehteen), jossa joukko pohjoismaisia ja eteläeurooppalaisia väestötieteilijöitä ja sosiologeja esitteli tuoreita tutkimustuloksiaan.

Kotoutuminen maahanmuuttotutkimuksen keskiössä

Kaikki työpajassa käsitellyt seitsemän tutkimusta koskivat tavalla tai toisella maahanmuuttajien integraatiota kohdemaahan.

Kaksi tutkimusta käsitteli muuttokohteen olosuhteiden vaikutusta kotoutumiseen. Tutkimukset tarkastelivat samasta lähtömaasta olevia ryhmiä eri maissa. Nämä ns. single origin – multiple destinations -tutkimukset (SO-MD) pyrkivät vakioimaan lähtömaihin liittyvät erilaisuudet katsomalla yhtä kansalaisryhmää eri kohteissa.

Vakiointi ei kuitenkaan koskaan ole täydellistä; muuttokohteen valinta ei ole koskaan satunnaista, vaan ryhmät eri maissa ovat aina jollain tavalla valikoituneita. Tutkimuksissa tämä pyritään yleensä ottamaan huomioon vakioimalla valikoituneisuustekijöitä, esimerkiksi koulutus.

Tästä esimerkkinä oli Nazareno Parichellan(Avautuu uuteen välilehteen) tutkimus, joka käsitteli eteläitalialaisia maahanmuuttajia Pohjois-Italiassa ja Etelä-Saksassa. Molemmissa kohteissa muuttajat jumittuivat pienipalkkaisiin töihin, mutta eri syistä: Pohjois-Italiassa he jäivät epävirallisille työmarkkinoille, kun taas Saksassa he eivät monesti täyttäneet muodollisia kansallisia koulutusvaatimuksia.

Maahanmuuton syy vaikuttaa kotoutumiseen

Lisäksi pari tutkimusta keskittyi tutkimaan maahanmuuton syyn merkitystä kotoutumisessa. Maahanmuuton syyllä tarkoitetaan tässä virallista maahanmuuton perustetta, jota kautta henkilö on tullut maahan: esimerkiksi työn tai opiskelun vuoksi, perhesyistä, turvapaikanhakijana tai kiintiöpakolaisena.

Maahanmuuttopolitiikka tarjoaa ne kanavat, joita pitkin erityyppiset maahanmuuttajat valikoituvat maahan, ja sillä on potentiaalisesti suurikin merkitys integraatiossa.

Elena Ambrosettin ym. tutkimuksessa tarkasteltiin maahanmuuton syyn merkitystä maahanmuuttajien työllistymisessä Ruotsissa ja Ranskassa. Tutkimuksen mukaan suurin osa eri syistä tulleiden työllisyyseroista pystytään selittämään havaituilla ominaisuuksilla, kuten koulutustaustalla. Ainoastaan työperäisten ja pakolaistaustaisten maahanmuuttajien väliset työllisyyserot säilyivät taustatekijöiden vakioimisen jälkeen.

Samantyyppiseen tulokseen päätyi itseni esittelemä tutkimus, jossa analysoitiin pakolaistaustan (turvapaikanhakija, kiintiöpakolainen, perheenyhdistäminen) merkitystä Suomeen muutettaessa.

Alustavat tulokset kertovat, että muuttokanavalla ja valikoitumisella oli jonkin verran vaikutusta työllisyyteen maahanmuuttajamiehillä, mutta erot kaventuvat nopeasti umpeen maassaoloajan kuluessa.

Rekisteröimätön maastamuutto ongelma väestötilastojen näkökulmasta

Lisäksi kolme tutkimusta keskittyi tarkastelemaan maastamuuttoa tai edestakaista muuttoliikennettä. Rosa Weber(Avautuu uuteen välilehteen) esitteli tutkimustaan edestakaisesta muutosta kahden EU-maan välillä, ja nimenomaan suomalaisten muutosta Suomen ja Ruotsin välillä. Alustavien tulosten mukaan muuttajat olivat aina valikoituneita muuttosuunnan mukaan: paluumuuttajat olivat mm. paremmin koulutettuja kuin jääjät, riippumatta siitä kuinka mones muutto on kyseessä.

Andrea Monti(Avautuu uuteen välilehteen) puolestaan tarkastelee maahanmuuttajien poismuuttoa myös väestötilastojen näkökulmasta. Hän painotti maahanmuuton syytä poismuutossa: työperäiset maahanmuuttajat muuttavat pois useimmin, kun taas pakolaistaustaisista vain harva.

Koska poismuuttoa ei aina ilmoiteta viranomaisille, väestörekistereihin tulee jonkin verran vääristymiä. Yhtenä sivutuotteenaan tutkimus kehittääkin tutkijoille mallia, jonka avulla he voisivat poistaa todennäköisesti maastamuuttaneet henkilöt rekisteriaineistosta.

TITA-hanke tutkii eriarvoisuutta

TITA-tutkimushanke tutkii taloudellista ja sosiaalista sekä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää eriarvoisuutta. Hanke selvittää eriarvoisuutta laukaisevia tekijöitä ja sen seurauksia.

TITAssa ovat mukana Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tukholman yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, THL ja Kela. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Kirjoittaja

Jussi Tervola
Tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää

utu.fi/tita(Avautuu uuteen välilehteen)
TITA Facebookissa(Avautuu uuteen välilehteen)
TITA Twitterissä(Avautuu uuteen välilehteen)
TITA SlideSharessa(Avautuu uuteen välilehteen)