Ylivelkaantuminen voi viedä terveyden

Ylivelkaantuminen ennustaa vahvasti työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä.

1990-luvun laman jälkeen ylivelkaantuminen oli vakava ongelma Suomessa. Samanaikainen työttömyyden kasvu, konkurssit, asuntojen hintojen romahdus, korkotason nousu ja takausvastuiden laukeaminen johtivat siihen, että monet eivät kyenneet maksamaan velkojaan. Vuoden 1994 lopussa jopa 457 000 suomalaista oli ulosottovelallisina.

Tutkimushankkeessa Lamakausien sosiaaliset seuraukset selvitimme ylivelkaantumisen yhteyksiä myöhempään krooniseen sairastavuuteen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen 15 vuoden seurannassa. Käyttämämme ainutlaatuinen rekisteriaineisto sisälsi viimeistään 1990-luvun laman aikana ylivelkaantuneita henkilöitä sekä heille väestörekisteristä poimittuja verrokkeja.

Tutkimuksessa ylivelkaantuneet olivat olleet maksukyvyttöminä vähintään 15 vuoden ajan. He pääsivät veloistaan ja niihin liittyvistä maksuhäiriömerkinnöistä vasta vuonna 2010, kun lait velkojen lopullisesta vanhenemisesta ja vanhentuneiden velkojen maksuhäiriömerkinnöistä olivat tulleet voimaan. Tutkimushanketta rahoitti Suomen Akatemia.

Ylivelkaantuminen selvässä yhteydessä kroonisiin sairauksiin ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen

Saamamme tulokset olivat selviä: ylivelkaantuneisuus ennusti vahvasti kroonisten sairauksien alkamista ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Lääkkeiden erityiskorvausoikeuksia tarkasteltaessa ylivelkaantuneisuus kasvatti erityisesti diabeteksen ja psykoosien riskiä. Työkyvyttömyyseläkkeissä esiin nousivat erityisesti hermoston sairaudet ja mielenterveyssyyt – etenkin muut mielenterveyden häiriöt kuin masennus.

Mielenkiintoinen tulos oli se, että naisilla ylivelkaantumisen yhteys sairastavuuteen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen oli vahvempi kuin miehillä.

Kyse yhteyksistä, ei kausaalisuhteista

Tulosten perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, että ylivelkaantumisella ja terveydentilan heikkenemisellä olisi suora syy–seuraussuhde.

Ylivelkaantumisen ja terveyden yhteys vaikuttaa todennäköisesti molempiin suuntiin: ylivelkaantumisesta on voinut seurata terveysongelmia, mutta toisaalta juuri terveysongelmat ovat voineet osaltaan johtaa ylivelkaantumiseen.

Pyrimme analyyseissamme kuitenkin mahdollisuuksien mukaan vakioimaan aiemman terveydentilan. Lisäksi seurannan alussa tutkittavat rajattiin henkilöihin, joilla ei vielä ollut mitään lääkkeiden erityiskorvauksien perusteella mitattua kroonista sairautta tai jotka eivät olleet työkyvyttömyyseläkkeellä.

Suomalaisista noin kahdeksalla prosentilla maksuhäiriömerkintä

Ylivelkaongelma ei ole kadonnut Suomesta, vaikka vakavasti velkaantuneita on nykyään selvästi vähemmän kuin 1990-luvun laman jälkeen.

Ulosottovelallisia henkilöitä oli Tilastokeskuksen(Avautuu uuteen välilehteen) mukaan vuoden 2015 lopussa hieman yli 200 000. Maksuhäiriöisiä on kuitenkin yhä enemmän. Syyskuun 2016 lopussa Suomen Asiakastieto Oy:n maksuhäiriörekisterissä oli jo 374 200 henkilöä(Avautuu uuteen välilehteen). Määrä kasvoi lähes kahdella tuhannella kesäkuussa saavutetusta edellisestä 1990-luvun laman jälkeisestä ennätyslukemasta.

Nykyään ylivelkaantuminen johtuu enemmän hallitsemattomasta kulutuskäyttäytymisestä kuin olosuhteiden uhriksi joutumisesta.

Mitä pitäisi tehdä?

Viimeaikaiset muutokset lainsäädännössä – muun muassa asuntolainakatto ja kulutusluottojen kuten pikavippien ottamiseen liittyvä sääntely – ovat tähdänneet velkaantumisongelman hillitsemiseen. Ylivelkaantumisen ennalta ehkäisy luotonannon sääntelyn keinoin onkin tärkeää.

Jo ylivelkaantuneiden velkaongelmissa painopisteen tulee kuitenkin olla tulevaisuudennäkymistä huolehtimisessa. Ylivelkaantuneisuus aiheuttaa pienituloisuuden kautta usein materiaalista puutetta, joka yhdessä häpeän, ahdistuksen ja sosiaalisten verkostojen supistumisen kanssa voi aiheuttaa monenlaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia, kuten hankkeessamme laadittu systemaattinen kirjallisuuskatsaus myös osoitti.

Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa elämää monin tavoin. Se voi olla este esimerkiksi asunnon vuokraamiselle, työpaikan saamiselle ja erilaisten vakuutus- ja liittymäsopimusten tekemiselle.

Ulosoton alaisina elävillä puolestaan on heikot kannusteet palkkatyön tekemiseen. Ylivelkaantuneiden korkeassa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskissä ei välttämättä ole kyse vain terveysongelmien realisoitumisesta – siinä voi olla kyse myös kunniallisesta ulospääsystä työelämästä tilanteessa, jossa kannusteet ja mahdollisuudet työtulojen hankkimiseen ovat heikot.

Myös sosiaali- ja terveyspalvelusektorilla on oltava valmiudet ylivelkaantumisesta aiheutuvien ongelmien käsittelyyn.

Jenni Blomgren
VTT, tutkimustiimin päällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @JenniBlomgren

Heikki Hiilamo
VTT, FT, sosiaalipolitiikan professori, Helsingin yliopisto
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Twitter: @hiilamo

Ylivelka-hankkeen julkaisut:

Blomgren Jenni, Maunula Nico, Hiilamo Heikki (2014): Sairastuttaako velka? 15 vuoden seurantatutkimus pitkäaikaisesti ylivelkaantuneista(Avautuu uuteen välilehteen). Yhteiskuntapolitiikka 2014; 79 (3):245–263.

Blomgren Jenni, Maunula Nico, Hiilamo Heikki (2016): Over-indebtedness and chronic disease: a linked register-based study of Finnish men and women during 1995–2010(Avautuu uuteen välilehteen). International Journal of Public Health 2016;61(5):535–544.

Blomgren Jenni, Maunula Nico, Hiilamo Heikki (2016): Do debts lead to disability pension? Evidence from a 15-year follow-up of 54,000 Finnish men and women(Avautuu uuteen välilehteen). Journal of European Social Policy , online first. DOI: 10.1177/0958928716676548.

Turunen Elina, Hiilamo Heikki (2014): Health effects of indebtedness: a systematic review(Avautuu uuteen välilehteen). BMC Public Health 2014;14:489. DOI: 10.1186/1471-2458-14-489