Yksinkertaisempi sosiaaliturva vähentäisi tarvetta takaisinperinnälle

Yli puolet Kelan takaisinperinnän asiakkaista on alle 35-vuotiaita. Useimmiten takaisin peritään asumistukea ja työttömyysturvaetuuksia. Takaisinperinnän aiheuttaa usein nopea muutos elämäntilanteessa.

Vuoden 2014 lopussa Kelan tekemää etuuksien takaisinperintää oli kesken 109 881 henkilöllä. [1] Suurimmalla osalla (81 %) oli kesken pelkästään etuuksien takaisinperintää.

Lopuilta Kela peri samanaikaisesti myös valtiontakauksen perusteella lainanottajan puolesta maksamaansa opintolaina- eli takausvastuuvelkaa, elatusvelvollisuuden laiminlyönnistä johtuvaa elatusapuvelkaa tai kaikkia kolmea.

Takaisinperinnän aiheuttaa usein elämäntilanteen muuttuminen

Etuuksien takaisinperintä liittyy tilanteisiin, joissa etuutta on maksettu liikaa tai kokonaan aiheettomasti. Kelalla on lakiin perustuva velvollisuus periä liikaa maksetut etuudet takaisin.

Etuuksien takaisinperinnästä voidaan kuitenkin luopua tai sen määrää voidaan alentaa, jos se katsotaan kohtuulliseksi. Kohtuullisuutta harkitessaan Kela selvittää asiakkaan kokonaistilanteen. Takaisinperinnästä ei kuitenkaan luovuta silloin, kun liikamaksu on aiheutunut asiakkaan vilpillisestä toiminnasta. Nämä etuuksien väärinkäyttöön liittyvät tilanteet nousevat usein otsikoihin. Kesän 2017 aikana väärinkäytöstä on uutisoinut mm. Helsingin Sanomat(Avautuu uuteen välilehteen).

Kuten uutisestakin käy ilmi, todennetut väärinkäyttötapaukset muodostavat vain pienen osan kaikista takaisinperintätapauksista.

Yleisimpiä takaisinperittäviä etuuksia ovat yleinen asumistuki, työmarkkinatuki ja opintotuki. Kyseiset etuudet liittyvät usein vakiintumattomiin elämäntilanteisiin, joissa tuen ja tukimuotojen tarve saattaa vaihdella. Se voi aiheuttaa etuuksien liikamaksua, jos asiakas ei ilmoita muutoksista ajoissa.

Nuorten osuus etuuksien takaisinperinnän asiakkaista on huomattava

Noin kolmasosa kaikista Kelan etuudensaajista [2] vuonna 2014 oli alle 35-vuotiaita. Takaisinperintävelallisista heitä oli kuitenkin yli puolet (58 %).

Takaisinperintävelalliset olivat useimmiten naimattomia (56 %). Heidän joukossaan on yhtä paljon miehiä ja naisia. Takaisinperintävelallisista joka kolmas asui Uudellamaalla, kun taas Kelan etuudensaajista Uudellamaalla asui neljäsosa.

Useimmiten takaisinperittäväksi päätetty summa niillä, joilla oli kesken pelkästään etuuksien takaisinperintää [3], oli alle 1 000 euroa. Vain 5 prosentilla summa oli yli 5 000 euroa.

Lähes 40 prosenttia pelkästään takaisinperintävelallisista ei lyhentänyt perintävelkaansa Kelalle vuonna 2014. Pelkästään takaisinperintävelallisten vuoden 2014 bruttotulot [4] olivat keskimäärin 17 800 euroa (mediaani 15 400 €).

Kuvio. Sosiaaliturvaetuuksia saaneet takaisinperinnän asiakkaat ja Kelan etuudensaajat vuonna 2014.

 *Asumistuiksi on luettu yleinen ja eläkkeensaajan asumistuki; työttömyysturvaetuuksiksi työttömän peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja ansiosidonnainen päiväraha; perhe-etuuksiksi vanhempainpäiväraha, kotihoidontuet ja lapsilisä; opintoetuuksiksi opintoraha ja asumislisä; eläkkeisiin kansaneläke, takuueläke, työeläke ja rintamalisät; vammaistuiksi eläkkeensaajan hoitotuki, alle 16-vuotiaan vammaistuki, yli 16-vuotiaan vammaistuki ja ruokavaliokorvaus. Lisäksi sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan saamista tarkastellaan yhdessä.

Neljä kymmenestä vailla työtuloja

Kaikista takaisinperintävelallisista yli puolet sai asumistukia ja lähes puolet työttömyysturvaetuuksia. Näiden tukien saajien osuus on heidän joukossaan huomattavasti suurempi kuin kaikkien Kelan asiakkaiden joukossa.

Eläkettä tai vammaistukia he saivat selvästi harvemmin kuin Kelan asiakkaat yleensä.

Työtuloja ei ollut lainkaan 41 prosentilla takaisinperintävelallisista. Kaikista Kelan asiakkaista vailla työtuloja oli hieman suurempi osuus (46 %). Toisaalta niistä, joilla oli työtuloja, pienituloisten osuus oli suurempi takaisinperinnän asiakkaiden joukossa verrattuna kaikkiin Kelan etuuksia saaneisiin.

15 prosenttia takaisinperintävelallisista ei saanut mitään Kelan etuutta vuonna 2014, joten ainakin heillä kyse oli jo pidempään jatkuneesta takaisinperinnästä.

Yksinkertaisempi sosiaaliturva vastaisi paremmin muuttuviin elämäntilanteisiin

Kaiken kaikkiaan takaisinperintäasiakkaat ovat selvityksen perusteella selvästi muuta väestöä pienituloisempia, ja heidän toimeentulonsa on ainakin jossain määrin sosiaaliturvaetuuksien varassa.

Nopeasti muuttuvat elämäntilanteet erityisesti nuorilla muodostavat riskin etuuksien liikamaksulle ja sitä myöten takaisinperinnälle.

Yksinkertaisempi sosiaaliturvalainsäädäntö sekä työnteon ja etuuksien yhteensovittamisen helpottaminen säällisen elintason turvaamiseksi vähentäisi todennäköisesti myös takaisinperinnän asiakkaiden määrää. Samalla vältyttäisiin takaisinperinnästä aiheutuneilta kustannuksilta sekä hankalilta tilanteilta.

Tuija Korpela
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Selvitys Kelan perinnän asiakkaista julkaistaan elokuun aikana.

[1] Tämän kirjoituksen luvut perustuvat selvitykseen niistä Kelan perinnän asiakkaista, joilla oli vuoden 2014 lopussa kesken jotain perintää Kelassa. Luvuissa ovat mukana ne henkilöt, joille löytyi tarkastelussa vaadittavat taustatiedot.

[2] Mukana Kelan etuudet lukuun ottamatta lääkkeiden, sairauden hoitoon liittyvien matkojen, yksityisen hammashoidon tai yksityisen lääkärin palkkioihin ja yksityisen lääkärin määräämien tutkimusten tai hoidon kustannuksiin saatavia sairaanhoitokorvauksia.

[3] Pelkästään etuuksien takaisinperinnästä puhuttaessa tarkoitetaan sitä joukkoa, joilla oli kesken ainoastaan etuuksien takaisinperintää. Joukkoon eivät siis kuulu ne henkilöt, joilla oli kesken myös opintolainan takausvastuusaatavan tai elatusapuvelan perintää.

[4] Bruttotuloina on otettu huomioon kaikki veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verovapaat Kelan etuudet. Toimeentulotukea ei ole mukana tarkastelussa.