Yhä useampi nuori päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle
Kahdenkymmenen vuoden aikana sairausperusteisia toimeentuloturvaetuuksia saaneiden nuorten osuus on tuplaantunut. Sosiaaliturvan uudistamistyössä tulee edistää pitkäaikaisesti sairaiden ja osatyökykyisten nuorten mahdollisuuksia osallistua opiskeluun, kuntoutukseen ja työelämään.
Olemme tutkineet ja seuranneet nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytössä tapahtunutta kehitystä 20 vuoden aikana. Sairausperusteiset toimeentuloturvaetuudet, ts. työkyvyttömyyseläkkeet, sairauspäivärahat ja kuntoutusrahat, ovat osittain korvanneet toisiaan erityisesti nuorilla.
Aiemmat tarkastelut ovat osoittaneet, että työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä vähentyi 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alun vuosina nuoren kuntoutusrahalain voimaan tulon jälkeen. Määrä alkoi kuitenkin uudelleen kasvaa vuodesta 2004 (ks. Koskenvuo ym. 2010; 2013(Avautuu uuteen välilehteen)).
Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet kasvaneet tasaisesti 2010-luvulla
Taulukossa 1 esitetään kehitys alle 25-vuotiaiden sairausperusteisia toimeentuloturvaetuuksia saaneiden osuuksissa vuodesta 1995 vuoteen 2016.
Taulukko 1. Sairausperusteisia toimeentuloturvaetuuksia saaneiden osuus 16–24-vuotiaasta väestöstä vuosina 1995–2016 (%).
Vuoteen 2008 asti kehitys nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä oli hyvin maltillista: työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus alle 25-vuotiaassa väestössä oli 0,94 % vuonna 1995 ja 0,97 % vuonna 2008.
2010-luvulla työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten osuudet ovat tasaisesti kasvaneet vuosi vuodelta. Vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkettä sai noin 1,3 % alle 25-vuotiaista. Myös sairauspäivärahan käyttö nuorilla on lisääntynyt 2000- ja 2010-luvuilla.
Yhä useampi nuori on samaan aikaan päässyt opiskelemaan Kelan tukemana
2000-luvun puolivälissä nuoren kuntoutusrahan saajien osuus pieneni hetkeksi, mutta alkoi vuodesta 2010 alkaen kasvaa. Kasvu liittyy selvästi mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin (ks. Kokkonen ja Koskenvuo 2015(Avautuu uuteen välilehteen)). Vuonna 2016 nuoren kuntoutusrahaa saneiden osuus alle 25-vuotiaassa väestössä oli 1,14 %.
Vuoden 2014 lakimuutos(Avautuu uuteen välilehteen) on helpottanut nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen (ks. Hinkka ja Koskenvuo 2016; Heino ja Seppänen-Järvelä 2017(Avautuu uuteen välilehteen)), mikä osaltaan vaikuttaa myös nuoren kuntoutusrahaa saaneiden osuuden kasvuun.
Yhä useampi osatyökykyinen nuori on päässyt opiskelemaan Kelan tukemana, mutta opiskelujen päättymisen jälkeen työelämään pääsy ei valitettavan usein nuoren pyrkimyksistä huolimatta onnistu. Seurantatutkimuksen mukaan yli puolet nuoren kuntoutusrahaa saaneista siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle viiden vuoden kuluessa (2005–2009). Suurella osalla eläkkeelle siirtyneistä työkyvyttömyyseläke oli alkanut jo samana tai seuraavana vuonna kuin nuoren kuntoutusrahan saaminen päättyi (ks. Koskenvuo ym. 2011).
Ammatillisen koulutuksen päättymisen jälkeistä työelämään siirtymistä ei tueta riittävästi, ja osatyökykyinen nuori joutuu hakemaan toimeentulon turvaa pysyvästä työkyvyttömyyseläkkeestä.
Vuonna 2011 julkaistu seurantatutkimus tulisikin toistaa, jotta saadaan selville, onko muutosta työelämään pääsyssä tapahtunut ja mikä merkitys esimerkiksi vuoden 2014 ammatillista kuntoutusta koskeneella lakimuutoksella on voinut olla nuorten työelämään pääsylle eläkkeen sijaan.
Kahdenkymmenen vuoden aikana sairausperusteisia toimeentuloturvaetuuksia saaneiden nuorten osuus tuplaantunut
Vuoden 2016 lopussa 3,2 % alle 25 -vuotiaista nuorista sai jotain sairausperusteista toimeentuloturvaetuutta. Vastaava osuus vuonna 2005 oli 2,1 % ja vuonna 1995 1,5 %.
Voidaan olettaa, että yksittäisiin etuuksiin kohdentuneilla lakimuutoksilla on ollut heijastusvaikutuksia muiden sairausperusteisten etuuksien käyttöön. Etuuksien tasot myös poikkeavat toisistaan, millä saattaa olla merkitystä eri etuuksien käytölle. Lakimuutosten ohella työllisyystilanne ja nuoriin kohdentuvat palvelut tulee ottaa huomioon kehitystä tarkasteltaessa.
Erilaiset keinot ehkäistä nuorten työelämästä syrjäytymistä herättävät tällä hetkellä paljon keskustelua. Sosiaaliturvan uudistamistyössä tulee pitää huolta siitä, että osatyökykyisten nuorten mahdollisuuksia opiskeluun, kuntoutuspalveluihin ja työelämään pääsyyn vahvistetaan.
Kirjoittaja
Karoliina Koskenvuo
tutkimustiimin päällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Lue lisää
Heino P, Seppänen-Järvelä R. Auttoiko lakimuutos nuoria pääsemään Kelan ammatilliseen kuntoutukseen?(Avautuu uuteen välilehteen) Kelan Tutkimusblogi 21.9.2017.
Hinkka K, Koskenvuo K. Kelan vastuulla oleva ammatillinen kuntoutus. Julkaisussa: Kohti koordinoitua yhteistoimintaa. Ammatillisen kuntoutuksen työnjako. Helsinki: Työterveyslaitos, 2016, 14-24.
Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. (Avautuu uuteen välilehteen)Sosiaalivakuutus 1/2015, 29.
Koskenvuo K., Hytti H, Autti-Rämö I. Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käyttö ajalla 1995–2008. Kuntoutus 2/2010, 34-43.
Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 3/2011, 22-30.
Koskenvuo K, Autti-Rämö I. Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys. Nettityöpapereita 50. Helsinki, Kelan tutkimusosasto, 2013.
