Kotihoidon tuen kannatus edelleen vahvaa – asenteet leikkaamista kohtaan kuitenkin lieventyneet

Perhevapaajärjestelmää on yritetty uudistaa useaan otteeseen muutaman viime vuoden aikana. Uusin yritys käynnistettiin heti Rinteen hallituksen aloittaessa työnsä viime vuoden keväällä. Parhaillaan suunnittelutyö jatkuu ministeriössä Marinin hallituksen määrittelemissä raameissa. Perhevapaiden uudistamista pohtiva työryhmä julkisti suunnitelmansa pari viikkoa sitten (STM 5.2.2020(Avautuu uuteen välilehteen)).

Aiempi uudistusyritys Sipilän hallituskaudella kaatui liian tiukkoihin reunaehtoihin; tavoitteena tuolloin oli kustannusneutraali uudistus. Vaikka uudessa hallitusohjelmassa ei vaadita uudistuksen toteuttamista kustannusneutraalisti, perhevapaatyöryhmälle annetut reunaehdot ovat edelleen tiukat. Toistaiseksi tavoitteena on hallitusohjelman mukaan uudistus, joka ei koske kotihoidon tukea.

Helsingin Sanomat uutisoi kuitenkin 16.1.2020(Avautuu uuteen välilehteen), että hallituksen työllisyyttä parantaviin toimiin olisi yhtenä vaihtoehtona kirjattu myös kotihoidon tuen leikkaaminen. Kysymys kotihoidontuesta päätynee siis jollain aikavälillä myös perhevapaita pohtivan ministeriön työryhmän käsiteltäväksi.

Tuoretta tietoa äitien ja isien mielipiteistä

Kelan tutkimus toteutti marras-joulukuussa 2019 jo kymmenettä kertaa Äitiyspakkaus- ja perhevapaakyselyn äitiysavustusta saaneille vanhemmille. Ensi kertaa kyselyn historiassa kysely suunnattiin äitien lisäksi myös pienten lasten isille.

Otoskoko sekä äitien että isien kyselyssä oli 3 000 vanhempaa. Äitikyselyn vastausaste oli 41 % ja isien kyselyn 26 %. Kyselyn vastausaste on nykyistä keskitasoa, mutta huomion arvoista on, että kyselyyn ovat vastanneet ahkerasti myös ne isät, joiden tavoittaminen on aiemmissa kyselytutkimuksissa ollut usein haasteellista: vastauksia saatiin nuorilta ja matalammin koulutetuilta isiltä ilahduttavan runsaasti.

Äitiyspakkaus- ja perhevapaakyselyssä tiedusteltiin vanhempien mielipiteitä perhevapaiden uudistamista koskevista ehdotuksista. Kotihoidon tuesta esitettiin useita eri väittämiä, joissa vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa erilaisiin leikkausehdotuksiin. Vertaamme tämän tuoreen kyselyn tuloksia kaksi vuotta sitten äideille tehdyn vastaavan kyselyn tuloksiin.

Kotihoidon tuella vankka kannatus – mutta aiempaa useampi valmis leikkaamaan vapaiden kestoa

Kartoitimme äitien ja isien mielipiteitä kotihoidon tuen poistamiseen väittämällä ”Nykyisen kotihoidon tuen voisi poistaa, jos vanhempainvapaa kestäisi siihen asti, kunnes lapsi on 1,5-vuotias”.

Kotihoidon tuen poistamisen kannalla on äideistä 37 % ja isistä 38 % (täysin tai osittain samaa mieltä olevien osuus). Isien joukossa on enemmän, vajaa neljännes, niitä vastaajia, jotka eivät ota kantaa väitteeseen. Väittämän kanssa eri mieltä (täysin tai osittain eri mieltä) oli äideistä noin puolet ja isistä noin 40 %.

Merkille pantavaa on melko lyhyessä ajassa, kahdessa vuodessa, tapahtunut muutos äitien mielipiteissä. Vuonna 2017 Äitiyspakkaus- ja perhevapaakyselyssä väitettä kannattavien äitien [1] osuus oli muutamaa %-yksikköä pienempi, mutta erimielisten osuus selvästi suurempi (55 %) kuin vuonna 2019.

Näyttää siis siltä, että äidit ovat tulleet ”vähemmän kielteisiksi” kotihoidon tuen poistamista kohtaan – sillä edellytyksellä, että vanhempainvapaa ulottuisi lapsen 1,5-vuotispäivään.

Lisäksi selvästi useampi vanhempi (äideistä 44 % ja isistä 47 %) olisi kyselyn tulosten mukaan valmis luopumaan kotihoidon tuesta kokonaan, jos vanhempainvapaa ulottuisi siihen asti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

 

Vaikka asenteet kotihoidon tuen leikkaamista kohtaan ovat hieman lieventyneet parissa vuodessa, on kotihoidon tuen kannatus kuitenkin siinä mielessä vankka, että harva vanhempi kannattaa sen poistamista kokonaan. Väitettä ”Kotihoidon tuesta tulisi luopua kokonaan” kannatti äideistä 2 % ja isistäkin vain 5 %. Väitteen kanssa joko täysin tai osittain eri mieltä oli äideistä 89 % ja isistä 82 %.

Vertailu vuonna 2013 toteutettuun Kelan ja THL:n Perhevapaat 2013 -väestökyselyyn (ks. tarkemmin Juutilainen ym. 2016) kuitenkin osoittaa, että myös tämän väittämän suhteen äitien mielipiteissä on tapahtunut muutosta, ja tuen lakkauttamisen vastustus hieman vähentynyt. Vuonna 2013 äideistä vankka enemmistö, 94 %, oli tämän väittämän kanssa täysin tai osittain eri mieltä.

 

Kotihoidon tuen lakkauttamisesta kysyttiin myös esittämällä sen vaihtoehdoksi maksuttoman kunnallisen varhaiskasvatuksen tarjoamista. Tässä ajallisen muutoksen suunta on yllättäen vastakkainen edellisen kanssa: suurempi osa äideistä vastusti ehdotusta nyt, vuonna 2019, kuin vuonna 2017.

 

Verrattain lyhyt vanhempainvapaa selittää kotihoidon tuen suosiota

Kotihoidon tuella on edelleen vahva kannatus suomalaisten vanhempien keskuudessa. Hyvin harva on valmis luopumaan järjestelmästä kokonaan. Tuoreen, vuoden 2019 lopussa kerätyn kyselyn tietojen valossa näyttää kuitenkin siltä, että aikaisempaa useampi olisi valmis leikkaamaan tuen kestoa tai poistamaan sen kokonaan, jos vanhempainvapaan kestoa samalla selvästi pidennettäisiin nykyisestä.

Tällä hetkellä kotihoidon tukea voi saada siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Lähes 40 % kyselyyn vastanneista äideistä ja isistä olisi kuitenkin valmis siihen, että kotihoidon tuki poistettaisiin, jos vanhempainvapaa ulottuisi siihen saakka, kunnes lapsi on 1,5-vuotias.

Kotihoidon tuen suuri suosio suomalaisvanhempien keskuudessa johtunee osaksi siitä, että vanhempainvapaa päättyy siinä vaiheessa, kun lapsi on noin 10 kuukauden ikäinen. Vanhempainvapaan ajalta maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa. Vaikka pitkien kotihoidon tuen jaksojen osuus on laskenut tasaisesti 2010-luvulla, on tuen lyhyt, muutaman kuukauden mittainen – monen perheen mielessä lyhyttä vanhempainvapaata täydentävä – käyttö yhä yleistä (Miettinen ja Saarikallio-Torp 2019). Monet vanhemmat haluavat hoitaa noin vuoden ikäistä lasta kotona, ja jatkavat sen vuoksi kotihoidon tuella.

Muissa Pohjoismaissa vanhempainvapaa ulottuu selvästi pidemmälle, ja esimerkiksi Ruotsissa lasta voi hoitaa vanhempainvapaalla lähes 1,5-vuotiaaksi.

Vanhempien toiveet ja ajatukset antavat osaltaan tärkeää tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia perhevapaisiin suunnitelluilla uudistuksilla voisi olla. Osa vanhemmista näyttää olevan valmiita jonkin asteisiin kotihoidon tuen keston leikkauksiin. Samalla vanhemmat kuitenkin toivoisivat, että heillä olisi mahdollisuus hoitaa lasta kotona vanhempainvapaalla selvästi pidempään kuin nykyisen järjestelmän avulla on mahdollista.

Miia Saarikallio-Torp
tutkija, Kela

Anneli Miettinen
tutkija, Kela
Twitter: @AnMiettinen(Avautuu uuteen välilehteen)

Hanna-Mari Heinonen
tutkija, Kela
Twitter: @HmHeinonen(Avautuu uuteen välilehteen)

etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää:

Juutilainen V-P, Saarikallio-Torp M, Haataja A (2016). Perhevapaat 2013 -väestökyselyn toteutus. Tiedonkeruu, aineiston edustavuus ja perustietoja vastaajista.(Avautuu uuteen välilehteen) Helsinki: Kela, Työpapereita 89.

Miettinen A, Saarikallio-Torp M (2019). Joustoja, kiintiöitä, valinnanvapautta? Tutkimuksen näkökulmia perhevapaiden jakamiseen. Esitys Perhevapaat uusiksi – mutta miten? -seminaarissa, Helsinki: Kela 13.3.2019.

[1] Vuoden 2017 Äitiyspakkaus- ja perhevapaakysely kohdistettiin vain äitiysavustusta saaneille äideille.