Toimeentulotuen käyttö terveydenhuollon asiakasmaksuihin näyttää vakiintuneelta – Muuttuuko tilanne, jos asiakasmaksulain huojennuspykälän tiukennus toteutuu?
Kela on maksanut perustoimeentulotukea(Avautuu uuteen välilehteen) kohta neljän vuoden ajan. Vappu Verronen selvitti aiemmin Kelan maksaman perustoimeentulotuen käyttöä terveydenhuoltomenoihin(Avautuu uuteen välilehteen) Kela-siirron alkuvaiheessa ja terveydenhuollon asiakasmaksujen määrää ulosotossa(Avautuu uuteen välilehteen). Selvitin, mitä on tapahtunut tämän jälkeen.
Lähes 200 000 kotitaloutta on saanut joka vuosi toimeentulotukea terveysmenoihin. Lääkemenot ovat omassa luokassaan. Lääkekorvausten käyttö on muutenkin yleistä – lähes 4 miljoonaa henkilöä vuonna 2019 – ja myönteisen perustoimeentulotukipäätöksen yhteydessä annetaan yleensä sähköinen maksusitoumus lääkkeisiin(Avautuu uuteen välilehteen).
Vaikuttaisiko asiakasmaksulain huojennuspykälän tiukennus?
Myös julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen osalta määrät ovat pysytelleet sekä keskenään että vuodesta toiseen lähes samoina.
Toimeentulotuen käyttö kunnallisen terveydenhuollon maksuihin saattaa kuitenkin muuttua. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin liittyvän ns. asiakasmaksulain (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992) uudistus on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä(Avautuu uuteen välilehteen).
Yksi monista ehdotetuista muutoksista liittyy maksuhuojennuksiin ja sitä kautta myös toimeentulotukeen.
Jo nykyisen asiakasmaksulain (11. §:n) mukaan:
”Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että: 1) muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja maksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa 1 momentissa tarkoitetuilla perusteilla; tai 2) maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen.”
Käytännössä huojennuksia on tehty ilmeisen vähän, eikä siihen ole ollut velvollisuutta terveydenhuollon tasamaksujen, kuten sairaala- tai terveyskeskusmaksujen, osalta. Verronen (2017b) toteaa, että (nykyinen) ”11 § soveltuu … tasamaksuihin vain, jos kunta päättää, että niitä voi huojentaa”.
Hallituksen esityksen(Avautuu uuteen välilehteen) (129/2020 vp) mukaan asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen olisivat jatkossa ensisijaisia toimeentulotukeen nähden. Lisäksi pykälään lisättäisiin maksun alentamista tai perimättä jättämistä koskeva tiedonantovelvollisuus.
On mielenkiintoista seurata, miten muutos toteutuessaan tulisi vaikuttamaan perustoimeentulotuen käyttöön terveydenhuollon maksuihin – vai vaikuttaako mitenkään? Kyse on siitä, toteutuuko lainsäätäjän tahto kuntatasolla.
Suuriin muutoksiin ei hallituksen esityksessä(Avautuu uuteen välilehteen) (129/2020 vp, kohta 4.2.1) uskottu:
”Asiakasmaksun huojentamisen ensisijaisuus toimeentulotukeen nähden ja kunnalle säädetty velvollisuus huolehtia siitä, että asiakas saa nykyistä paremmin tiedon huojentamista koskevasta sääntelystä … luultavasti tulee ainakin jossain määrin lisäämään asiakasmaksujen huojentamista ja sitä kautta vähentämään kuntien asiakasmaksutuloja. Näiden muutosten kustannusvaikutuksia ei kuitenkaan voida arvioida euromääräisesti.”
Lisäksi ehdotetaan, että kunnallisen terveydenhuollon maksukattoa kerryttäisivät nykyisestä poiketen myös ne asiakasmaksut, joihin on myönnetty toimeentulotukea. Tällöin asiakasmaksujen vuosikatto täyttyisi nykyistä nopeammin. Myös tämä pienentää toimeentulotuen tarvetta.
Ulosoton asiamäärät kasvaneet
Osa terveydenhuollon maksuista voi päätyä ulosottoon. Ulosotossa olevien sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen maksujen määrät ovat Valtakunnanvoudinviraston (1.1.2021 alkaen Ulosottolaitos) tietojen mukaan viime vuosina kasvaneet menneen vuosikymmenen aikana 240 000:sta lähes kaksinkertaisiksi, vajaaseen 460 000 asiaan. Kasvun takana voinee osin olla myös aiempaa tehokkaammin toteutunut perintä esimerkiksi ulkoistusten seurauksena.
Tarkkoihin lukuihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella. Luokitus määräytyy hakijan tekemän hakemuksen perusteella: Valtaosa ulosottoon vireille tulleista asioista saapuu sähköisesti ja rekisteröityy siihen asianimiluokkaan, jolla hakija sen ulosottoon lähettää. Luokka ”sosiaali- ja terveyspalvelumaksuasiat” on ”yleisluokka”, jossa voi olla osittain samoja asioita kuin muissa erikseen nimetyissä asianimissä ja lisäksi lasten päivähoito-, kotipalvelu- ja muita sosiaali- ja terveyspalvelumaksuja.
Yllä olevat luvut eivät sisällä sairausvakuutuksen korvaamien lääke-(Avautuu uuteen välilehteen) ja matkakustannusten(Avautuu uuteen välilehteen) omavastuita (Kela maksaa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisena korvauksena omavastuun ylittävän osuuden tarpeellisista kustannuksista1).
Asiakas saa yleensä korvauksen jo lääkeoston tai matkan yhteydessä ja maksaa palvelun tuottajalle, kuten apteekille tai taksiyritykselle, vain omavastuukustannuksen. Pyrin selvittämään myös näiden päätymistä perintään, mutta tietoja ei ole saatavilla. Kyse on kunnallisista maksuista poiketen yksityisoikeudellisesta saatavasta, josta ei ole lukumäärätietoja saatavilla vastaavasti kuin julkisoikeudellisesta perinnästä.
Toimeentulotukea terveydenhoitomenoihin käyttäneiden kotitalouksien määrä on pysytellyt hämmästyttävän samana joka vuosi toimeentulotuen Kela-siirron jälkeen. Tämä herättää kysymyksen, ovatko ehkä kyseessä samat kotitaloudet.
Tätä kirjoitusta varten tätä ei selvitetty, mutta jatkossa asiaa olisi hyvä seurata – Kelaan kertyvät rekisteritiedot antavat tähän hyvän mahdollisuuden. Jos näin on, on viimesijaiseksi etuudeksi tarkoitettu toimeentulotuki muuttunut pitkäaikaisetuudeksi. Tämä on laajempi kysymys, josta on muitakin viitteitä, ja taustalla olevia juurisyitä tulisi selvittää laajemmin ja yksittäistä etuutta laajemmin.
______________________
1) Sairausvakuutuslaki 2 luku 2 §: ”Vakuutetulla on oikeus saada tässä laissa erikseen säädetyn omavastuuosuuden ylittävältä osalta korvausta tarpeellisista sairaanhoidon kustannuksista sekä raskauden ja synnytyksen aiheuttamista tarpeellisista kustannuksista.”
Päivi Tillman
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @TillmanPaivi(Avautuu uuteen välilehteen)
Lue lisää:
Verronen Vappu (2017a). Ulosotossa paljon sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Kelan tutkimusblogi 18.9.2017.
Verronen Vappu (2017b). Toimeentulotuella maksetaan terveydenhuollon asiakasmaksuja. Kelan tutkimusblogi 2.10.2017.
Verronen Vappu (2017c). Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen rajat: säädökset ja käytäntö. Oikeus 2017 (46); 3: 367–377.
