Perhevapaauudistuksen arvioidaan lisäävän isien vanhempainpäivärahan käyttöä ja nostavan sairausvakuutusmaksuja

Hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta on julkaistu. Uudistuksen tavoitteina ovat muun muassa perhevapaiden ja hoitovastuun tasaisempi jakautuminen perheissä ja tasa-arvon vahvistuminen työelämässä. Miten ehdotettujen muutosten voidaan arvioida vaikuttavan vanhempainpäivärahan käyttöön ja kuluihin tai työllisyyteen?

Joustavuus lisääntyy, isän kiintiö pitenee ja korvausaste paranee

Esityksen mukaan vanhempainrahaa maksettaisiin yhden lapsen perusteella pääsääntöisesti yhteensä 320 arkipäivältä. Jos lapsella olisi kaksi vanhempainrahaan oikeutettua vanhempaa, olisi molemmilla vanhemmilla oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä eli 160 vanhempainrahapäivää. Vanhempi voisi luovuttaa omasta kiintiöstään enintään 63 vanhempainrahapäivää toisen vanhemman tai puolisonsa käytettäväksi.

Raskaana olevalle maksettaisiin ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä. Raskausraha ja molemmille vanhemmille 16 ensimmäistä arkipäivää vanhempainrahaa maksettaisiin korotettuna, kuten nykyisin äitiysrahan ensimmäiset päivät. Äitien osalta tilanne ei siis muuttuisi nykyisestä, mutta isien päivärahoihin korotetut päivät olisivat parannus.

Äitien osalta mahdollisuus käyttää vanhempainpäivärahaa ei muuttuisi. Nykyisin äidit voivat käyttää äitiysrahaa (105 arkipäivää) ja jaettavaa vanhempainrahaa (158 arkipäivää) yhteensä 263 arkipäivää. Jos isä siirtää äidille uudessa järjestelmässä 63 arkipäivää, äidillä olisi käytettävissä yhteensä samat 263 arkipäivää (ks. kuvio 1).

Isien osalta vanhempainpäivärahakausi pitenisi huomattavasti. Isälle kiintiöity vapaa muodostuu nykyisin 54 arkipäivän isyysrahasta, josta 18 päivää voi käyttää yhtä aikaa äidin päivärahan kanssa. Jatkossa isän kiintiö olisi 160 arkipäivää ja vaikka tästä siirtäisikin 63 päivää äidille, jäljelle jäävä 97 arkipäivää (noin 16 viikkoa) olisi lähes kaksi kuukautta nykyistä isän kiintiötä pidempi.

Myös vanhempainpäivärahojen käytön joustavuus lisääntyisi. Vanhempainrahaa voisi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Käytännössä tämä mahdollistaa esimerkiksi vanhempainpäivärahan nostamisen vain osalta viikkoa ja vanhempien vuorottelun päivärahalla.

Työssäolopäiviltä ei enää maksettaisi vähimmäismääräistä päivärahaa, vaan päivärahapäivä jäisi myöhemmin käytettäväksi. On kuitenkin huomattava, että työsopimuslain perusteella vanhemmalla on oikeus käyttää vanhempainrahaa neljässä jaksossa, jolloin työsuhteessa olevalla henkilöllä joustava vapaiden käyttö edellyttäisi sopimista työnantajan kanssa.

Kuvio 1 Vanhempainpäivärahan kiintiöt nykytilassa ja uudistuksen jälkeen

Isien käyttäytymisen muutokset avainroolissa

Isien vanhempainpäivärahan käyttö keskittyy lähinnä isille kiintiöityihin isyysrahoihin. Rekisteritietojen mukaan joka neljäs isä ei käytä mitään vanhempainpäivärahaa. Vuonna 2018 syntyneiden lasten isistä noin 70 % käytti isyysrahaa yhtä aikaa äidin kanssa ja noin 47 % eri aikaan äidin kanssa. Jaettavaa vanhempainrahaa käyttää vain noin 4 % isistä. Isyysrahojen käyttö eri aikaan äidin kanssa on lisääntynyt erityisesti vuoden 2013 uudistuksen yhteydessä, jolloin siirryttiin nk. isäkuukaudesta nykyiseen 54 arkipäivän isyysrahaan.

Uudessa järjestelmässä jaettavan vanhempainrahan virkaa toimittavat kiintiöstä siirrettävät 63 arkipäivää. Jos perheet käyttäytyvät kuten tähän asti ja isä siirtää päivät äidille, pysyy äidin käyttämien päivärahapäivien määrä ennallaan.

Isien päivärahakiintiön pidentyessä ja korvausasteen noustessa uudistuksen vaikutukset päivärahojen kustannuksiin ja työllisyyteen riippuvat pitkälti isien käyttäytymisen muutoksista. Isien päivärahan käyttöön vaikuttavat keskeiset tekijät ovat:

1. Vanhempainrahan korvausasteen nousu ensimmäisen 16 arkipäivän osalta kasvattaa isien kannusteita käyttää päivärahaa. Tämän käyttäytymismuutoksen arviointiin voidaan käyttää ekonometrisia malleja. Arvion mukaan korvausasteen nousu kasvattaa vanhempainrahaa käyttävien isien osuutta muutamalla prosenttiyksiköllä ja päivärahojen käyttö lisääntyy kolmen ensimmäisen viikon osalta.
2. Isän vanhempainrahakiintiön piteneminen mahdollistaa pidemmät päivärahakaudet niillä reilulla 20 %:lla isistä, jotka nykyjärjestelmässä käyttävät täydet isyysrahat. Oletettavasti osa näistä isistä käyttäisi jo nykyjärjestelmässä enemmän isyysrahaa, jos se olisi mahdollista. Näiden isien päivärahan käyttö jakaantuu yhdeksän ja kuudentoista viikon välille.
3. Lisäksi vaikutusarvioissa on oletettu, että 10 % perheistä jakaisi vanhempainrahat tasan eli isä käyttäisi itse myös siirrettävät päivät. Tämä oletus perustuu Ruotsin Försäkringskassanin tilastoihin vapaat lähes tasan jakavien perheiden (molemmat vanhemmat käyttäneet vapaista 40–60 %) osuudesta, joka oli 9,5 % vuonna 2005 syntyneiden lasten vanhemmista¹.

Isien päivärahan käyttö viikkoina nykytilassa ja arvioitu käyttö uudistuksen jälkeen on esitetty kuviossa 2.

Kuvio 2 Isien vanhempainpäivärahojen käyttö viikkoina nykytilassa ja arvio käytöstä uudistuksen jälkeen (nykytila 2016 syntyneiden isät)

Edellä kuvatuilla oletuksilla laskien uudistus kasvattaa vanhempainpäivärahakuluja lyhyellä aikavälillä noin 73 milj. euroa vuositasolla. Vanhempainpäivärahat rahoitetaan sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen kautta työnantajien, palkansaajien ja yrittäjien vakuutusmaksuilla sekä valtion osuuksilla. Lisäksi uudistuksella on välillisiä vaikutuksia muihin työtulovakuutuksen kuluihin (esimerkiksi sairauspäivärahaan ja vuosilomakustannuskorvauksiin).

Kokonaisuudessaan työtulovakuutuksen kulujen arvioidaan kasvavan noin 86 milj. euroa, josta suurin osa (noin 78 milj. euroa) kohdistuu sairausvakuutusmaksuilla rahoitettaviin kuluihin. Työnantajan sairausvakuutusmaksun sekä palkansaajien ja yrittäjien maksaman päivärahamaksun arvioidaan molempien nousevan lyhyellä aikavälillä noin 0,05 prosenttiyksikköä.

Tasa-arvon kannalta keskeiset muutokset eivät välttämättä tule kalliiksi

Tarkastellaan muutamia vaikutusarvioiden oletuksia hieman tarkemmin.

Ensinnäkin, nykyjärjestelmässä 4–8 viikkoa isyysrahaa käyttäneillä vanhempainpäivärahan käyttö ei oletettavasti muutu uudistuksessa lyhyellä aikavälillä. Tämä joukko käyttää päivärahaa yli 16 päivää, jolloin isälle tulevat korotetut päivät eivät lisää kannusteita päivärahan käytön lisäämiseen. Toisaalta he voisivat jo nykyjärjestelmässä käyttää enemmän päivärahaa, jolloin kiintiön pidentäminenkään ei tähän joukkoon vaikuta.

Toiseksi, oletus vapaat tasan jakavien perheiden osuudesta on perhevapaiden tasaisen jakautumisen ja uudistuksen tavoitteiden kannalta keskeinen, mutta sillä ei ole uudistuksen kustannuksiin dramaattista vaikutusta. Laskelmissa on oletettu, että kymmenen prosenttia isistä käyttää itse siirrettävissä olevat päivät. Tämä kasvattaa järjestelmän kustannuksia vain siltä osin kuin isien päivärahat ovat keskimäärin äitien päivärahoja suurempia.

Kolmanneksi, joustojen vaikutuksen arviointi on haastavaa. Joustojen tiedetään kiinnostavan perheitä. Kelan Äitiyspakkaus- ja perhevapaakyselyn mukaan noin neljännes äideistä ja kolmannes isistä käyttäisi erittäin tai melko todennäköisesti mahdollisuutta vanhempainvapaaseen osaviikkoisesti siten, että pitämättömät päivät siirtyisivät myöhemmäksi. Jos samat päivärahapäivät tulevat käytetyksi – vaikkakin pidemmän ajan kuluessa – ei tällä ole vaikutusta vanhempainpäivärahojen kuluihin. Lasten kotihoidon tuen tarve sen sijaan saattaa hieman pienentyä, jos vanhempainrahaa riittää pidemmälle.

Neljänneksi, laskelmat on tehty nykyisellä isien päivärahan käyttöasteella ja syntyvyyden tasoksi on oletettu 50 000 lasta vuosittain. Jos pitkällä aikavälillä isien päivärahan käyttöaste kasvaa tai syntyvyyden taso nousee, niin myös uudistuksen vaikutukset kustannuksiin ja sairausvakuutusmaksuihin suurenevat.

Nettotyöllisyysvaikutus vähäinen

Uudistuksen myötä isien vapaiden käytön arvioidaan lisääntyvän noin 2 000 henkilötyövuoden edestä. Suurin muutos kohdistuu päivärahaan, jota isä voi käyttää eri aikaan äidin kanssa ja tätä käyttävät isät ovat tyypillisesti työssäkäyviä. Tästä seuraa, että isien työllisyyden voidaan arvioida vähenevän yhtä paljon kuin vapaiden käyttö lisääntyy.

Nettotyöllisyysvaikutus riippuu siitä, mitä tapahtuu äitien vapaille. Vaikutusarvioissa on oletettu, että uudistus ei vaikuta lasten kotihoitoaikaan. Eli jos isän vapaiden kesto pitenee, äitien vastaavasti lyhenee. Käytännössä isän käyttäessä pidemmän päivärahakauden, äidin kotihoidon tukikausi lyhenisi ja lapsi siirtyisi varhaiskasvatukseen saman ikäisenä kuin nykyisin.

Jos äitien työssäkäynti lisääntyy yhtä paljon kuin isien työssäkäynti vähenee, on uudistuksen työllisyysvaikutus plus miinus nolla.

Uudistuksen keskeistä sisältöä on järjestelmän joustojen lisääntyminen. Mahdollisuudet käyttää vanhempainpäivärahaa lyhyissä jaksoissa, vanhempien vuorottelu vapaalla ja työskentelypäivältä päivärahapäivän säästäminen myöhemmäksi voivat helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja siten lisätä työllisyyttä. Arvioita on kuitenkin vaikea esittää ja jää nähtäväksi, kuinka joustoihin tartutaan ja miten tämä lopulta vaikuttaa etuuksien jakamiseen tai vanhempien työssäkäyntiin.

Vaikutusten seuranta vaatii kärsivällisyyttä

Uudistuksen on suunniteltu tulevan voimaan 1.8.2022. Merkittävä muutos haastaa toimeenpanijat, työnantajat ja perheet opettelemaan uusia toimintatapoja, jotta uudistuksen hyödyt saadaan perheiden arkeen saakka. Kaikki ei välttämättä tapahdu yhdessä yössä.

Kattavia seurantatietoja uudistuksen vaikutuksista alkaa kertyä aikaisintaan parin vuoden kuluttua lakien voimaantulosta. Tällöin niiden vanhempien, jotka ovat ensimmäisinä tulleet uudistuksen piiriin, oikeus käyttää vanhempainpäivärahoja päättyy.

______________________________________________________________

¹⁾ Vapaat lähes tasan jakavien perheiden osuus on Ruotsissa sittemmin noussut ja oli noin 18,4 % vuonna 2017 syntyneiden lasten vanhemmista. Ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että tämä osuus nousisi Suomessa heti uudistuksen voimaantulon yhteydessä näin korkeaksi, koska vain reilu 20 % isistä käyttää täydet isyysrahat.

Tapio Isolankila
päämatemaatikko, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää:

Carnicelli L, Kanninen O, Karhunen H, Kosonen T, Ravaska T (2020) Modeling Family Leave Policies. Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 2020:20

Försäkringskassan. Statistik om föräldrarpenninng.

Hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta

Heinonen H-M, Miettinen A, Saarikallio-Torp M (2020) Joustavat kiintiöt saavat pienten lasten vanhemmilta kannatusta. Kelan tutkimusblogi 11.2.2020.

Miettinen A, Saarikallio-Torp M (2020) Isälle kiintiöidyn vanhempainvapaan käyttö ja sen taustatekijät. Yhteiskuntapolitiikka 85 (2020):4