Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Henkilökohtainen budjetointi voi mahdollistaa vammaiselle henkilölle yksilöllisen arjen – onnistuminen edellyttää rajauksia, resursseja ja ajattelun muutosta

Tuija Heiskanen, Kati Sarnola
Julkaistu 19.10.2021

Henkilökohtainen budjetointi voisi olla yksi keino tarjota vammaisille henkilöille nykyistä yksilöllisempiä palveluita. Haastattelututkimuksen perusteella sen tavoitteet toteutuvat tällä hetkellä vaihtelevasti.

Henkilökohtainen budjetointi on tapa järjestää vammaisen henkilön tarvitsema apu ja tuki. Siinä henkilö on itse keskiössä omia palvelutarpeitaan vastaavan kokonaisuuden suunnittelussa, valinnassa ja toteuttamisessa. Henkilökohtainen budjetti voi olla esimerkiksi henkilölle määritelty rahasumma tai muuta kautta tuleva tuki, jonka henkilö voi käyttää yksilöllisesti palvelujen järjestämiseen sovittujen reunaehtojen mukaan.

Kela ja Eteva kuntayhtymä tutkivat henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuuksia haastattelututkimuksella keväällä 2021. Haastatteluihin osallistui 18 vammaispalveluiden asiantuntijaa.

Henkilökohtaisen budjetoinnin tavoitteet toteutuvat nykyjärjestelmässä vaihtelevasti

Tutkimuksen tulosten perusteella henkilökohtaisen budjetoinnin tavoitteet toteutuvat nykyisessä järjestelmässä vaihtelevasti. Palveluiden kilpailutus vaikuttaa mahdollisuuteen toteuttaa asiakkaille yksilöllisiä ratkaisuja. Erityisesti hajautuneet palvelut ja henkilöstöpula ovat merkittäviä haasteita yksilöllisten palveluiden toteutuksessa.

Toisaalta nykyistä yksilöllisempien palveluiden toteuttaminen on mahdollista myös ilman henkilökohtaista budjetointia. Tutkimuksen mukaan nykyjärjestelmässä tulisi kuitenkin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota kilpailutuksen laatutekijöihin, kuten yksilöllisiä ratkaisuja mahdollistaviin palvelukokonaisuuksiin ja -sopimuksiin.

Haastatellut asiantuntijat kokivat, että pula osaavasta henkilöstöstä on riski yksilöllisten palveluiden toteutumiselle. On tärkeää löytää keinoja henkilöstön rekrytointiin ja sitouttamiseen, jotta riittämättömät henkilöstö- ja osaamisresurssit eivät rajaisi palveluvalikoimaa.

Toisaalta henkilökohtainen budjetointi voisi mahdollistaa yksilöllisen arjen rakentamisen nykyistä paremmin. Edellytyksenä tälle ovat aidot valinnat, valintojen läpinäkyvyys, mahdollisuus kokeilla palveluita ja mahdollisuus vaihtaa mielipidettään tehtyjen valintojen suhteen, jolloin tehdyt ratkaisut tukevat aidosti asiakkaan näköistä arkea. On tärkeää, että asiakkaan on mahdollista muuttaa suunnitelmia myös päätösten tekemisen jälkeen, jos valitut palvelut osoittautuvat soveltumattomiksi.

Tutkimuksen tulosten perusteella on suositeltavaa varmistaa, että asiakas saa riittävästi monipuolista tietoa eri mahdollisuuksista ennen ratkaisuja ja päätöksiä. Tiedon pitää myös olla hänelle saavutettavaa. Henkilökohtaisen budjetoinnin suunnittelussa pitäisi pystyä suuntamaan ajatukset asiakkaan tulevaisuuteen ja tarkastelemaan asiakkaan kokonaistilannetta alkuperäisiä toiveita pidemmälle.

Asiakas edellä, monta näkökulmaa mukana

Tutkimuksen mukaan henkilökohtaisen budjetoinnin päätöksiä varten tarvitaan moninäkökulmaista tietoa asiakkaalta, hänen omaisiltaan tai muilta lähihenkilöiltään ja ammattilaisten verkostolta.

Tiedon keräämisessä ensisijaisen tärkeää on asiakkaan oman tahdon esille saaminen. Se voi olla vaativaa erityisesti silloin, jos asiakas ei itse pysty ilmaisemaan omia toiveitaan selkeästi. Oman tahdon esille saamista voidaan vahvistaa monipuolisilla lähihenkilö- ja asiantuntijaverkostoiden tiedoilla: asiakkaan ajatukset ja mieltymyksen kohteet ovat voineet tulla esille toiminnan kautta eri ympäristöissä ja ajankohtina.

Henkilökohtaisen budjetoinnin tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan siis aidosti asiakaslähtöistä toimintakulttuuria, jossa korostetaan vammaisten henkilöiden omia mieltymyksiä ja valintoja palvelu- ja tukitoimissa.

Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto edellyttää rajauksia, resursseja ja ajattelutavan muutosta

Tutkimuksen mukaan henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto ja hallittu toteuttaminen edellyttävät rajauksia ja linjauksia resursseihin, palveluihin, toteuttajiin ja vastuunjakoon. Lisäksi tarvitaan selkeät työkalut ja järjestelmät päätöksentekoa, toteutumisen seurantaa ja vaikutusten arviointia varten.

Myös palveluohjauksella on merkittävä rooli henkilökohtaisen budjetoinnin toteutuksessa. On suositeltavaa nimetä palveluohjaukseen ja asiakkaan kokonaistilanteen hallintaan yhteyshenkilö koko henkilökohtaisen budjetoinnin prosessin ajalle. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa yhteistyön tulee perustua asiakkaan ja tarvittavien tahojen vuoropuheluun asiakkaiden tarpeista ja toiveista.

Henkilökohtaiselle budjetoinnille asetettujen tavoitteiden parempaa toteutumista voidaan lähteä tavoittelemaan ratkaisemalla nykyjärjestelmän haasteita tai toisaalta luomalla uusi henkilökohtaisen budjetoinnin malli täydentämään olemassa olevia rakenteita. Uuden mallin luominen ei kuitenkaan automaattisesti ratkaise olemassa olevia haasteita, sillä se edellyttää käytännön työn ja sen taustalla olevan ajattelun muutosta kohti aiempaa asiakaslähtöisempää toimintakulttuuria.

Asiakkaalta, ja tarvittaessa hänen lähihenkilöiltään, vaaditaan lisäksi aktiivista otetta oman elämän tavoitteiden ja toiveiden esille tuomiseen. Myös vammaispalveluilta vaaditaan riittäviä resursseja ja henkilöstöltä osaamista paneutua yksilöllisesti asiakastilanteisiin. Palvelujärjestelmältä puolestaan vaaditaan joustavuutta päätöksentekoon ja palveluiden tuottamiseen, jotta aidot yksilölliset ratkaisut ovat mahdollisia.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu kokonaisuudessaan Kelan Työpapereita -sarjan julkaisussa, jota pääset lukemaan täältä.

Kokeiluhanke pyrki vahvistamaan vammaisten henkilöiden valinnanmahdollisuuksia

Vammaisten henkilöiden osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen on yksi pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteista. Vuosina 2020–2021 Suomessa toteutettiin kansallinen henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanke, jonka tavoitteena oli vahvistaa vammaisten henkilöiden valinnanmahdollisuuksia ja osallisuutta sekä pohtia henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönoton mahdollisuuksia.

Yksi kokeiluhankkeen hankerahoitusta saaneista tahoista oli Eteva kuntayhtymän Silta omannäköiseen elämään -hanke, jonka kanssa Kelan tutkimus tutki henkilökohtaisen budjetoinnin tavoitteiden toteutumista, mahdollisuuksia ja haasteita. Tutkimus toteutettiin ryhmähaastatteluina vammaispalveluiden asiantuntijoille touko-kesäkuussa 2021. Ryhmähaastatteluita järjestettiin neljä kappaletta, ja niihin osallistui yhteensä 18 henkilöä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti kuvailevaa analyysia käyttäen.

Tuija Heiskanen
tutkija, Kela
Twitter: @TuijaHe

Kati Sarnola
erikoistutkija, Kela
Twitter: @KatiSarnola

Lue lisää:

Tuija Heiskanen ja Kati Sarnola: Henkilökohtainen budjetointi – mahdollisuus yksilölliseen arkeen. Haastattelututkimus vammaispalveluiden asiantuntijoille. Kela. Työpapereita 164.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin