Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Kilpailun lisääntyminen näkyy Kela-taksien hankinnoissa

Visa Pitkänen
Julkaistu 4.3.2022

Kela on hankkinut taksipalvelut kilpailuttamalla vuodesta 2018 lähtien. Samaan aikaan Suomen taksimarkkinat avattiin kilpailulle. Kilpailun lisääntyminen näkyy nyt Kelan alueellisissa kuljetuspalvelujen hankinnoissa, joissa hinnat ovat laskeneet merkittävästi. Samalla pandemian aiheuttama epävarmuus on lisännyt jatkuvuutta tarjoavien Kela-kyytien houkuttelevuutta taksiyrittäjille.

Ennen vuoden 2018 hankintaa Kela-kyytien järjestäminen oli keskitetty sopimukseen perustuen sairaanhoitopiireittäin yhdelle taksivälityskeskukselle. Matkat korvattiin perustuen valtioneuvoston asetuksissa vuosittain säädettyihin taksiliikenteen enimmäishintoihin. Jos asiakas ei halunnut käyttää keskitettyä välityskeskusta, hänen matkassaan oli kaksinkertainen omavastuu, joka ei kerryttänyt asiakkaan matkakattoa.

Vuonna 2017 Kelalla oli 19 eri alueella sopimus yhteensä 14 eri palveluntuottajan kanssa, joista muutama toimi useammalla kuin yhdellä alueella. Käytännössä alueen sopimusperusteiseksi palveluntuottajaksi valikoitui sen suurin tilausvälitysyhtiö, joka välitti yli 80 prosenttia alueen matkoista. Taksiyrittäjät omistivat yhdessä alueelliset välityspalveluyhtiöt, joiden kautta myös muiden kuin Kela-kyytien välitys ja maksatus järjestettiin.

Kilpailun määrä lisääntyi jo ensimmäisen sopimuskauden aikana

Kela on kilpailuttanut välityspalvelukeskukset 17 eri kilpailutusalueella vuodesta 2018 alkaen. Hankinnassa kilpaillaan puhtaasti hinnalla, sillä taksiyritykset tuottavat Kelan standardoimaa palvelua ja tarjoavat alennusprosenttia suhteessa valtioneuvoston asetuksessa säädettyyn sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishintaan. Tarjoajien täytyy kuitenkin täyttää Kelan asettamat vähimmäisvaatimukset, joihin sisältyvät muun muassa sähköinen suorakorvausjärjestelmä ja riittävä automäärä.

Kuvio: tarjousten lukumäärät Kela-kyytien hankinnoissa 2018, uusintahankinnassa ja 2021. Kuvasta näkee, että kilpailun määrä on lisääntynyt Kelan kuljetuspalveluiden hankinnoissa.
 

Kuten kuvasta 1 näkee, vuoden 2018 ensimmäiseen kilpailutukseen osallistui 36 tuottajaa, joista vähimmäisvaatimukset täytti 19 tuottajaa. Kela joutui järjestämään vuosina 2018 ja 2020 yhteensä viisi uusintahankintaa. Näihin hankintoihin osallistui yhteensä 33 tuottajaa, joista 19 täytti vähimmäisvaatimukset. Kilpailun määrä markkinoilla lisääntyi siis jo ensimmäisen sopimuskauden aikana järjestetyissä uusintahankinnoissa.

Vuoden 2018 hankintaa ja uusintahankintoja on analysoitu tarkimmin Kelan ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhteisen tutkimushankkeen ensimmäisessä julkaisussa ja aiemmassa tutkimusblogissa.

Markkinoille on syntynyt isoja kansallisia toimijoita

Vuoden 2021 hankintaa Kela uudisti niin, että jokaiselle 17 kilpailutusalueelle päätettiin valita kaksi tuottajaa. Kilpailutuksessa saatiin 91 tarjousta yhteensä 24 eri toimijalta. Tarjouksista 73 täytti Kelan asettamat vähimmäisvaatimukset. Eniten tarjouksia (8 kappaletta) saapui Lapin ja Pohjois-Savon alueilla ja vähiten (3 kappaletta) Etelä-Karjalan ja Pohjanmaan alueilla.

Kilpailu on siis kasvanut merkittävästi muutamassa vuodessa. Alalle on tullut uusia toimijoita, ja vanhat toimijat ovat laajentaneet toimintaansa uusille kilpailutusalueille. Tätä kuvaa hyvin se, että 34 alueellista sopimusta keskittyvät yhteensä 14 eri toimijalle.

Kahden tuottajan malli hyödyttää sekä hankkijaa että asiakasta

Myös kahden tuottajan malli saattoi lisätä Kela-kyytien hankintaan osallistumisen houkuttelevuutta, sillä se kasvatti todennäköisyyttä saada sopimus verrattuna aikaisempiin hankintoihin, joissa jokaiselle alueelle valittiin vain yksi toimija.

Kahden tuottajan mallissa asiakas saa valita, kummalta alueen palveluntuottajalta hän tilaa Kela-taksin. Näin ollen Kela-kyydeissä ei enää kilpailla vain markkinoista, vaan myös markkinoilla. Tulevaisuudessa Kela-kyytien asiakkaat voivat myös arvioida kyytiensä laatua. Laadun läpinäkyvyys voi kirittää tuottajien laatukilpailua entisestään.

Kahden tuottajan malli myös vähentää Kelan sekä kyytiä kaipaavien asiakkaiden riippuvuutta yhdestä Kela-kyytejä välittävästä tuottajasta ja parantaa näin Kela-kyytien saatavuutta. Ensimmäisellä sopimuskaudella Kela joutui kilpailuttamaan Uudenmaan taksikyydit uudelleen sopimuksen saaneen tuottajan haasteiden vuoksi.

Sopimuskauden vaihtuminen tarkoittaa usein palveluiden hankinnoissa tuottajan vaihtumista. Tämä voi aiheuttaa markkinoille kitkaa, kun sekä tuottajat että asiakkaat sopeutuvat uuteen tilanteeseen. Uuden sopimuskauden alussa ilmenneiden vaikeuksien jälkeen Kela-taksien haasteet ovatkin viime aikoina helpottuneet.

Lisääntynyt kilpailu on laskenut sopimusten hintoja

Kela-kyytien hankinnalla pyritään löytämään luotettavat tuottajat ja järjestämään julkisesti rahoitetut kyydit taloudellisesti järkevimmällä tavalla. Tehokas hankintamenetelmä yhdistettynä markkinoilla kasvaneeseen kilpailuun mahdollistaa kilpailullisen hintatason.

Kuva 2 esittää tuottajien tarjoamat alennusprosentit suhteessa enimmäishintaan vuosien 2018 ja 2021 hankinnoissa. Vuonna 2018 suurimmassa osassa tarjouksista alennusprosentti oli alle 10, keskiarvon ollessa noin 7 prosenttia. Alin sopimuksen saaneen tuottajan alennusprosentti oli 0,01 ja ylin 24,25.

Hintojen muutoksen näkee kuvassa alempana olevista vuoden 2021 tarjousten jakaumista. Vuonna 2021 suurimmassa osassa kaikista tarjouksista tarjousprosentti oli yli 10, keskiarvon ollessa noin 20. Alin sopimuksen saanut alennusprosentti oli 13,98 ja ylin 34. Lisääntynyt kilpailu hyödyttää julkista taloutta alhaisimpina Kela-kyytien sopimusten hintoina.

Kuvio: tarjotut alennusprosentit suhteessa enimmäishintaan vuosien 2018 ja 2021 hankinnoissa. Kuvasta näkee, että lisääntynyt kilpailu Kela-taksien hankinnoissa on laskenut kaikkien tarjousten ja tehtyjen sopimusten hintoja.
 

Kela-kyytien hankinnat heijastuvat muilla markkinoilla

Suomen taksimarkkinat avattiin kilpailulle 1.7.2018. Tämän jälkeen yksityisten taksimatkojen hintojen on uutisoitu nousseen jyrkästi. Toistaiseksi kuluttajien on kuitenkin vielä vaikeaa kilpailuttaa kyytejään, eikä osalle kuluttajista kyydin hinnalla ole suurta merkitystä, jos sen maksaa esimerkiksi työnantaja.

Kela voi keskitetyllä ja tehokkaalla hankinnallaan saada aiempaa alhaisemman hintatason. Toisaalta Kela-kyytien hankinnoilla voi olla vaikutuksia muiden markkinoiden toimintaan ja niillä muodostuviin hintoihin.

Myös yksityisten markkinoiden toimintaympäristö vaikuttaa Kela-kyytien hankintoihin. Koronapandemia on laskenut kuntien, kuluttajien ja elinkeinoelämän taksikyytien määrää, ja siten jatkuvuutta tarjonneiden Kela-kyytien merkitys on korostunut. Tämä todennäköisesti lisäsi Kelan vuoden 2021 hankinnan houkuttelevuutta ja lisäsi hintapainetta alaspäin.

Jos ja kun epidemiatilanne helpottaa ja yksityisten taksikyytien kysyntä palaa korkeammalle tasolle, niiden vetovoima voi kasvaa taksiyrittäjien silmissä. Tämä voi tehdä Kela-kyydeistä taksiyrittäjille vähemmän houkuttelevia ainakin väliaikaisesti.

Kirjoittaja

Visa Pitkänen
Tutkija, KTM
Kelan tutkimus
visa.pitkanen@kela.fi
Twitter: @visapitkanen

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin