Toimeentulotuen saajien asumisesta aiempaa tarkempaa tietoa – kaupunkien välillä isoja eroja

Valtaosa toimeentulotuen saajista asuu tutkimuksemme mukaan kaupunkien lähiöalueilla. Eri kaupunkien välillä on merkittäviä eroja, jotka johtuvat muun muassa eroista kaupunkien koossa ja rakenteessa. Toimeentulotukea saavat lapsiperheet asuvat lähiöalueilla useammin kuin muut toimeentulotuen saajat.

Olemme tutkineet toimeentulotuen saajien asumista ja muuttamista suurimmissa kaupungeissa. Tässä tutkimuksessa tarkennamme kuvaa toimeentulotuen saajista kuntaa tarkemmalla aluejaottelulla.

Tarkan kuvan avulla saadaan tietoa eroista kaupungin eri alueiden välillä. Toimeentulotuen saajat ovat moninainen joukko, joten paikkatietojen avulla saamme myös aiempaa tarkemman kuvan tukea saavien kotitalouksien asumisesta.

Toimeentulotuen saamisen syynä on taloudellinen niukkuus ja tuella pyritään vahvistamaan kotitalouksien toimeentuloa. Taloudellinen niukkuus jakautuu epätasaisesti kaupunkien sisällä ja se on yhteydessä muuttoliikkeeseen, palvelujen kysyntään sekä muihin sosiaalisiin ongelmiin.

Yhdistämällä asumisen paikka etuuden saantiin, voimme toimeentulon ohella tarkastella myös sitä, miten asuinympäristö on yhteydessä etuuden saamiseen ja miten etuuksien saaminen on yhteydessä asuinympäristöön. Kyseessä on monimutkainen yhteiskunnallinen kehityskulku, jota on tärkeä tutkia riittävän tarkalla aluetasolla.

Toimeentulotuen saajista valtaosa asuu lähiöalueilla

Toimeentulotuen saajista 35–80 prosenttia asuu lähiöalueilla, riippuen kaupungista. Tutkimuksessa kaupungit on jaettu neljään alueluokkaan: keskusta, lähiöalue, pientaloalue ja reuna-alue. Lähiöalueeksi olemme luokitelleet keskustan ulkopuolella sijaitsevat kerrostaloalueet.

Lähiöalueella asuvien osuus on suurin Vantaalla, 80 prosenttia. Yli 70 prosenttia toimeentulotuen saajista asuu lähiöalueella myös Espoossa ja Helsingissä. Jyväskylässä ja Oulussa lähiöalueella asuvien osuus on 60–70 prosenttia. Seinäjoella, Lahdessa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Porissa toimeentulotuen saajista enintään puolet asuu lähiöalueilla.

Erot kaupunkien välillä heijastelevat eroja kaupunkien koossa, aluerakenteessa ja asumiskustannuksissa. Esimerkiksi Vantaalla ja Espoossa ei ole tämän alueluokituksen mukaan ole lainkaan keskustaa, joten lähiöalueella asuvien osuus on näissä kaupungeissa kaikkein suurin.

Vaasassa ja Porissa neljäsosa toimeentulotukea saavista kotitalouksista asuu kaupungin keskustassa. Porissa, Lappeenrannassa ja Joensuussa pientaloalueella ja reuna-alueella asuvien osuudet ovat muita kaupunkeja suuremmat.

 

Timo Kauppinen ja Susanna Mukkila ovat samassa tutkimushankkeessa tarkastelleet koko väestön jakaantumista eri alueilla ja todenneet, että lähiöalueilla asuminen on yleistä koko väestössä. Toimeentulotuen saajat asuvat kuitenkin keskustassa koko väestöä harvemmin.

Erikokoisten kotitalouksien asuinpaikoissa eniten eroa Helsingissä

Toimeentulotukea saavat lapsiperheet asuvat lähiöalueilla hieman muita tukea saavia kotitalouksia yleisemmin. Erityyppisten kotitalouksien välillä on eroa erityisesti Helsingissä, jossa yksin asuvista alle 60 prosenttia ja kahden huoltajan lapsiperheistä lähes 80 prosenttia asuu lähiöalueilla.

Muiden taustatekijöiden mukaan tarkasteltuna ARA-asunnoissa asuvat toimeentulotuen saajat asuvat muita yleisemmin lähiöalueilla, mikä kertoo ARA-asuntojen sijainnista. Myös pidempään toimeentulotukea saaneiden joukossa lähiöalueilla asuvien osuus on hieman suurempi.

Pieni osa tuensaajista muuttaa toistuvasti

Toimeentulotuen saajista valtaosa, 80 prosenttia, ei muuta toimeentulotuen saamisen aikana. 15 prosenttia muuttaa kerran ja 5 prosenttia kahdesta neljään kertaa.

Vajaa prosentti tuen saajista muuttaa enemmän kuin neljä kertaa toimeentulotuen saamisen aikana. Tämä hyvin pieni ryhmä tekee kuitenkin 19 prosenttia kaikista muutoista tutkimusaineistossa. Toistuva muuttaminen kasautuu varsin pienelle joukolle toimeentulotuen saajakotitalouksia.

Muutoista 40 prosenttia tehdään saman kaupungin ja saman alueluokan sisällä.

Lyhyiden toimeentulotukijaksojen aikana muuttaminen on harvinaisempaa kuin pidempien jaksojen aikana. Alle 12 kuukautta toimeentulotukea saaneista 93 prosenttia ja yli 12 kuukautta tukea saaneista 63 prosenttia kotitalouksista ei muuta toimeentulotukikuukausien aikana.

Muuttajien osuudet vaihtelevat vain vähän eri taustamuuttujien mukaan. Vieraskieliset muuttavat jonkin verran enemmän kuin muut kotitaloudet. Kotitalouksista yhden huoltajan lapsiperheet muuttavat useimmin. Ara-asunnoissa asuvien ja muiden toimeentulotuen saajien muuttamisessa ei näytä olevan eroa.

Asuminen toimeentulotukijärjestelmän kipupisteenä

Asuinympäristö, asumisen kustannukset ja muuttaminen ovat tärkeitä asioita ihmisten arjessa.  Toimeentulotuki on monelle kotitaloudelle välttämätön tuki asumisen kustannuksiin. Yhteiskunnallista keskustelua käydään yhtäältä siitä, turvaako toimeentulotukijärjestelmä riittävällä tavalla asumisen ja toisaalta siitä, mikä on kohtuullinen tuki verovaroista pienituloisten asumiseen.

Tutkimustuloksemme antavat viitteitä siitä, että toimeentulotuen saajat asuvat pääosin kohtuullisten asumiskustannusten alueilla. Valtaosalla asuminen on pysyvää, ja asumisen pysyvyyttä ja turvaa heikentävä toistuva muuttaminen on harvinaista. Toisaalta toimeentulotuen tulisi antaa mahdollisuus myös muuttamiseen elämäntilanteen muuttuessa.

Kaupungit tavoittelevat tasapainoista kehitystä eri kaupunginosien välillä. Erot alueiden välillä kaupunkien sisällä nousevat kuitenkin säännöllisesti keskusteluun muun muassa tutkimustiedon myötä.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimusaineistomme kattaa perustoimeentulotukea vuosina 2017–2021 saaneet kotitaloudet 14 kaupungissa. Tavoitteenamme on tuottaa yleistä kuvailevaa tietoa toimeentulotuen saajien asumisesta ja muuttamisesta. Aineistossa on yli 300 000 kotitaloutta, joista kuukausittain toimeentulotukea on saanut noin 60 000-120 000 kotitaloutta. Asuinpaikkatieto puuttuu noin 10 prosentilta kotitalouksista.

Kaupunkien alueluokittelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen luokituksiin ja avoimiin paikkatietoaineistoihin. Lähiöalueeksi olemme luokitelleet keskustan ulkopuolella sijaitsevat kerrostaloalueet, joten alue on laajempi kuin lähiön perinteinen määritelmä. Luokittelussa ei oteta huomioon esimerkiksi alueen rakentamisajankohtaa tai etäisyyttä keskustasta.

Tutkimus on osa Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden väestörakenteen ja sosiaalisten ongelmia muokkaajina -tutkimushanketta, joka on saanut rahoitusta Ympäristöministeriön Lähiöohjelmasta.

Kirjoittajat

Signe Jauhiainen
tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @SigneJauhiainen

Markus Kainu
erikoistutkija, Kela
Twitter: @muuankarski

Kirjoittajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)kela.fi.