ADHD-lääkehoidon aloittaminen on 6–8-vuotiailla pojilla huomattavan yleistä, vaikka kasvutrendi näyttää taittuneen

ADHD-lääkityksiä aloitetaan Suomessa erityisesti pienille, 6–8-vuotiaille pojille, joilla lääkityksen aloittaminen on ollut kasvussa jo pitkään. Kasvutrendi pysähtyi vuonna 2024, mutta ADHD-lääkityksen aloitti edelleen 2,9 % ikäryhmän pojista. Yleistynyt ADHD-lääkehoidon aloittaminen esi- ja alakouluikäisillä pojilla herättää huolta virhediagnostiikasta sekä lääkkeettömien tukitoimien saatavuudesta. ADHD-lääkityksiä aloitetaan enemmän Itä-Suomessa kuin muualla maassa.

Jo 11 prosentilla alakouluikäisistä, 7–12-vuotiasta pojista oli ADHD-diagnoosi vuonna 2023, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuorein ADHD-tilasto. ADHD-diagnoosin saaneille lapsille aloitetaan hyvin todennäköisesti myös lääkehoito.

Noin joka kymmenennelle alakouluikäiselle pojalle kirjautui vähintään yksi sairausvakuutuksesta korvattu ADHD-lääkeosto vuonna 2023. Kun vertaamme Suomen tilastolukuja tuoreeseen Ruotsin, Tanskan ja Norjan tilannetta tarkastelevaan tutkimukseen, voimme todeta, että poikien ADHD-lääkehoito on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa.

Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että ADHD-lääkehoidon aloitukset painottuivat koronapandemiaa edeltävinä vuosina Suomessa koulutiensä aloittaville pojille.

Tässä kirjoituksessa analysoimme ADHD-lääkitysten aloitusten kasvutrendiä 6–8-vuotiailla pojilla vuosina 2017–2024. Tarkastelemme aihetta nyt ensimmäistä kertaa myös yhteistyöalueiden ja hyvinvointialueiden tasolla.

Kelan hallinnoima sairausvakuutuksesta korvattavien lääketoimitusten rekisteri antaa lääkehoidon aloittamisen analyysille luotettavuudessaan ja kattavuudessaan erinomaiset mahdollisuudet. Tästä eteenpäin viittaamme luettavuuden helpottamiseksi ADHD-lääkehoidon aloitukseen, kun tarkoitamme Kelan rekisteriin kirjautuvaa, henkilön ensimmäistä ADHD-lääkehoito-ostoa.

ADHD-lääkehoidon aloitus 6–8-vuotiailla pojilla yli kaksinkertaistui vuosina 2017–2024

Esi- ja alakouluikäiset pojat ovat suurin ADHD-lääkityksen aloittajaryhmä. Vuonna 2017 yhteensä 1 315 ikäryhmään 6–8 vuotta kuuluvaa poikaa vähintään kokeili ADHD-lääkehoitoa. Samanikäiseen väestöön suhteutettuna aloittajien osuus oli 1,3 prosenttia.

Aloittajien määrä ja suhteellinen osuus kasvoivat vuoteen 2023 saakka, jolloin ADHD-lääkitys aloitettiin 2 690 pojalla samassa ikäryhmässä (3,2 % väestöstä). Vuonna 2024 ADHD-lääkehoitoja aloitettiin jo hiukan vähemmän edellisvuoteen verrattuna mutta edelleen yhtä usein kuin vuonna 2022.

 

ADHD-lääkehoidon aloitukset vaihtelevat pojilla iän ja yhteistyöalueen mukaan

ADHD-lääkehoidon aloittajien väestöosuus on vuosina 2017–2024 kasvanut etenkin 7–8-vuotiailla pojilla. Myös kuusivuotiailla kasvu on ollut selkeää, vaikka aloittajien osuudet ovat pienempiä.

Yhteistyöalueittain tarkasteltuna ADHD-lääkityksen aloitus 6–8-vuotiailla pojilla on Itä-Suomessa selvästi muuta maata yleisempää. Itä-Suomessa 7–8 vuotiaista pojista noin 5 prosenttia aloitti lääkityksen, kun vastaava osuus Etelä-Suomessa oli noin 3 prosenttia.

Vuonna 2024 aloittajien väestöosuudet laskivat lähes kaikilla alueilla edeltävään vuoteen verrattuna, mutta lääkityksen aloittaminen oli silti edelleen selvästi yleisempää kuin tarkastelujakson alkuvuosina.

 

Hyvinvointialueiden väliset erot ADHD-lääkityksen aloituksissa ovat suuria, myös yhteistyöalueiden sisällä

ADHD-lääkityksen aloittaneiden poikien väestöosuus vaihtelee hyvinvointialueiden välillä huomattavasti. Hyvinvointialueesta riippuen osuus oli 1,4–5,9 prosenttia ikäryhmän pojista vuonna 2023.

Yleisintä ADHD-lääkityksen aloittaminen oli Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, joissa osuus oli yli 5 prosenttia ikäryhmän pojista. Vähäisintä lääkityksen aloittaminen oli puolestaan Pohjanmaan hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungissa.

Poikien ADHD-lääkitysten aloitusten väestöosuus vaihtelee selvästi myös yhteistyöalueiden sisällä.

Esimerkiksi Etelä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvilla Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla osuudet olivat selvästi suurempia kuin muualla Etelä-Suomessa. Vastaavasti Itä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvalla Keski-Suomen hyvinvointialueella aloittajien väestöosuus oli selvästi muuta Itä-Suomea alhaisempi. Myös Länsi-Suomen sisällä on huomattavia eroja: Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa aloittajien väestöosuus on merkittävästi suurempi kuin Pohjanmaalla.

 

ADHD-lääkehoidon aloittaa edelleen vuosittain huomattava osuus pienistä pojista, vaikka kasvutrendi näyttää taittuneen

ADHD-lääkitysten aloitusten kasvutrendi kääntyi monella hyvinvointialueella laskuun vuonna 2024, jolloin lääkityksen aloittaneiden 6–8-vuotiaiden poikien väestöosuudet vaihtelivat 1,6 prosentista 5 prosenttiin. Yleisintä lääkehoidon aloittaminen oli Pohjois-Savossa ja Kymenlaaksossa ja vähäisintä edellisvuoden tapaan Helsingissä ja Pohjanmaalla.

 

ADHD-lääkehoidon aloittaminen on pienillä pojilla edelleen yleistä monilla hyvinvointialueilla, vaikka kasvutrendi näyttää taittuneen vuonna 2024.

Poikien ADHD-lääkityksen aloittaminen on lisääntynyt Suomessa poikkeuksellisen paljon

Lasten ja erityisesti poikien ADHD onkin tällä hetkellä merkittävä yhteiskunnallinen ja kansanterveydellinen haaste Suomessa. Alakouluikäisten poikien ADHD-lääkehoitojen aloitusten kasvutrendi on ollut Suomessa jopa poikkeuksellisen voimakasta.

Norjassa ADHD-lääkityksen aloittaneiden 6–12-vuotiaiden poikien osuus kasvoi 0,7 prosentista 1,1 prosenttiin vuosien 2008–2022 aikana. Kasvua oli siis 0,4 prosenttiyksikköä.

Ruotsissa puolestaan 5–9-vuotiaiden ADHD-lääkityksen aloittaneiden poikien osuus kasvoi 0,5 prosentista vajaaseen 1,5 prosenttiin samalla ajanjaksolla. Kasvua oli 1 prosenttiyksikkö.

Erään aikaisemman tutkimuksen ja tämän tarkastelun perusteella ADHD-lääkityksen aloittaneiden 6–8-vuotiaiden poikien osuus kasvoi Suomessa noin 0,7 prosentista jo 2,9 prosenttiin vuosien 2008–2022 aikana. Kasvua oli 2,2 prosenttiyksikköä.

Ratkaisuja pienten poikien tilanteeseen haetaan jo liian usein ADHD-lääkkeistä

Lasten ADHD-diagnoosien ilmaantuvuutta ja ADHD-lääkehoidon aloituksia on tutkittu Suomessa verrattain vähän. Tuoreen koko väestöä tarkastelleen suomalaistutkimuksen mukaan vuonna 2022 uusia diagnooseja asetettiin 1,75 prosentille kaikista 0–12-vuotiaista suomalaispojista. Osuus on selvästi pienempi kuin tässä tarkastelussa raportoidut ADHD-lääkehoidon aloittaneiden poikien väestöosuudet.

Toisistaan poikkeavat tulokset selittyvät ikäluokkatarkastelujen eroilla – tässä tarkastelussa analyysit rajattiin 6–8-vuotiaisiin. ADHD diagnosoidaan hyvin harvoin alle 6-vuotiailla, joten aivan pienimpien lasten sisällyttäminen analyyseihin pienentää väestöosuutta ja antaa puutteellisen kuvan ilmiöstä. Vertailun helpottamiseksi analysoimme vielä erikseen ADHD-lääkehoidon aloituksia vuonna 2022 alle 13-vuotiaiden poikien ikäryhmässä: väestöosuus oli 1,61 prosenttia.

Lasten ADHD-tutkimuksissa onkin jatkossa syytä kiinnittää erityistä huomiota riittävän tarkkoihin ikäluokkamäärittelyihin. Saatavilla oleva tieto osoittaa nimittäin kiistatta sen, että ADHD:n diagnosointi ja lääkityksen aloitus painottuvat Suomessa hyvin korostuneesti esi- ja alakoulun aloittaviin poikiin.

Tuloksemme osoittavat, että lasten ADHD:n hoitokäytännöissä on merkittäviä alueellisia eroja. ADHD-lääkehoitoja aloitetaan pienille pojille hyvin eri tavoin riippuen siitä, missä lapsi ja perhe asuvat.

Kuten on jo aikaisemmin todettu, ADHD-lääkehoidon voimakas yleistymiskehitys pojilla herättää huolta myös psykososiaalisten, lääkkeettömien tukitoimien asianmukaisesta saatavuudesta ja toteutumisesta osana ADHD:n monimuotoista hoitoa.

Poikien kohdalla ratkaisuja haetaan joka tapauksessa nyt liian usein ADHD-lääkehoidoista. Tämä saattaa kieliä siitä, että meille aikuisille on kenties muodostunut jo ylisuuria odotuksia ADHD-lääkkeiden korjaavista vaikutuksista haavoittuvassa kehitysvaiheessa olevilla lapsilla. Lääkehoidon aloitukseen kiiruhdettaessa muut lapsiperheiden ja kouluympäristöjen haasteet ja avuntarpeet voivat herkästi jäädä riittämättömälle huomiolle.

Arvostettua perhetutkijaa Pentti Takalaa jo 20 vuoden takaa lainaten onkin nyt lasten ADHD-lääkityksen kohdalla aiheellista kysyä: ”Onko meillä malttia sijoittaa lapsiin?”

Kirjoittajat

Miika Vuori
erikoistutkija, VTT, dosentti, Kela
miika.vuori@kela.fi

Päivi Ruokoniemi
LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri, terveydenhuollon erikoislääkäri.

Terhi Aalto-Setälä
ylilääkäri, THL; asiantuntijalääkäri, Kela
terhi.aalto-setala@thl.fi