Valinnanvapauskokeilun lääkärit ovat tyypillisesti nuoria, miespuolisia yleislääkäreitä

Julkaistu 25.5.2026Päivitetty 25.5.2026

65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun ensimmäisten kuukausien aikana lähes tuhat lääkäriä tarjosi valinnanvapauskokeiluun kuuluvia vastaanottoja. Palveluja tarjosivat erityisesti nuoret ja keski-ikäiset miespuoliset yleislääkärit, jotka hoitivat myös suurimman osan vastaanotoista. Valtaosalla käynneistä ei määrätty valinnanvapauskokeiluun kuuluvia tutkimuksia.

Valinnanvapauskokeilun palveluja tarjosi syys–marraskuussa 2025 yhteensä 991 lääkäriä. Tämä vastaa noin neljää prosenttia Suomessa työskentelevistä työikäisistä lääkäreistä. Vaikka osallistuneiden lääkärien osuus oli kokonaisuutena melko pieni verrattuna koko lääkärikuntaan, heidän roolinsa kokeilun toteuttajina oli merkittävä.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun lääkäreitä kokeilun ensimmäisten kolmen kuukauden ajalta.

Nuoret ja keski-ikäiset mieslääkärit suurin ryhmä

Valinnanvapauskokeiluun osallistuneet lääkärit eivät edustaneet lääkärikuntaa tasaisesti. Lääkärijoukko oli selvästi miesvaltaisempi kuin Suomen lääkärikunta keskimäärin: osallistujista 59 % oli miehiä ja 41 % naisia, kun taas Suomessa enemmistö lääkäreistä on naisia ja lääkärit ovat keskimäärin tätä joukkoa hieman vanhempia.

Suurin yksittäinen ryhmä olivat 25–34-vuotiaat mieslääkärit, jotka muodostivat viidenneksen kaikista kokeilun lääkäreistä (20 %). Seuraavaksi suurin ryhmä olivat 35–44-vuotiaat mieslääkärit, joita oli kuudennes (15 %) lääkärijoukosta.

Naislääkäreillä ikäjakauma oli tasaisempi, eikä yksittäinen ikäryhmä nouse yhtä selvästi esiin.

Kokonaisuutena kokeiluun osallistuneet lääkärit olivat nuorempia ja useammin miehiä kuin lääkärikunta keskimäärin. Sama painottuminen näkyi myös palvelun volyymissa: suurin lääkäriryhmä tuotti myös eniten vastaanottokäyntejä.

Yksi mahdollinen selitys nuorten lääkäreiden suhteellisen suurelle osuudelle on se, että yritykset saattavat rekrytoida heitä keinona hallita henkilöstökuluja. Nuorten lääkäreiden palkat ovat yleensä matalampia kuin kokeneiden lääkäreiden.

Toisaalta ikärakenteen painottuminen erityisesti mieslääkäreihin viittaa siihen, ettei taustalla ole pelkästään yritysten rekrytointikäytännöt, vaan myös lääkäreiden omat uravalinnat. Aiemman tutkimuksen perusteella mies- ja naislääkärit voivat painottaa uravalinnoissaan osin eri tekijöitä, kuten ansaintamahdollisuuksia, työn joustavuutta ja ennakoitavuutta sekä ammatinharjoittamisen ehtoja. Lisäksi esimerkiksi elämäntilanne ja perhesuunnitelmat voivat vaikuttaa siihen, millaiset työmuodot ja sektorit näyttäytyvät eri vaiheissa uraa houkuttelevina, mikä voi osaltaan heijastua henkilöstörakenteeseen.

Lisäksi palveluntuottajien välillä on huomattavia eroja niin koon kuin liiketoimintamallien ja strategisten painotusten osalta. Tämä oletettavasti heijastuu myös henkilöstörakenteiden eroina.

Vaakapylväskuvio: 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuneiden lääkäreiden ikä- ja sukupuolijakauma 1.9.–30.11.2025. Kuvasta näkee, että nuoret ja keski-ikäiset mieslääkärit ovat olleet suurin lääkäriryhmä valinnanvapauskokeilussa.

Yleislääkärit tarjosivat valtaosan lääkärikäynneistä

Valinnanvapauskokeilun lääkäreistä kaksi kolmesta (64 %) oli yleislääkäreitä ja yksi kolmesta (33 %) erikoislääkäreitä. Erikoislääkäreiden osuus oli miehillä ja naisilla lähes yhtä suuri. Kun lasketaan yhteen erikoistumattomat yleislääkärit ja yleislääketieteen erikoislääkärit, viisi kuudesta (85 %) kokeiluun osallistuneista lääkäreistä kuului yleislääketieteen piiriin.

Yleislääkäreiden suuri osuus kokeilussa on odotettua, sillä kokeilussa maksetaan korvauksia perustason lääkärivastaanotoista.

Kiinnostavaa on, että jopa 33 % kokeiluun osallistuneista oli erikoislääkäreitä, jotka tarjosivat kokeilun puitteissa yleislääkäritason palveluita, vaikka heillä on normaalisti mahdollisuus tarjota palveluja erikoislääkärin roolissa korkeammilla palkkioilla. Tämä saattaa viitata siihen, että kokeilu toimii erikoislääkäreille keinona täyttää tyhjiä vastaanottoaikoja.

Donitsikuvio: 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun osallistuneiden lääkäreiden jakautuminen yleis- ja erikoislääkäreihin 1.9.–30.11.2025. Kuvasta näkee, että valinnanvapauskokeilun lääkäreistä valtaosa oli erikoistumattomia yleislääkäreitä.

Lääkärien käyntimäärät vaihtelivat paljon

Valinnanvapauskokeilussa toteutuneiden vastaanottokäyntien määrä vaihteli lääkärien välillä huomattavasti.

Noin puolella lääkäreistä valinnanvapauskokeilun vastaanottokäyntejä oli alle 20 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Vastaanottojen mediaanimäärä oli 21 käyntiä lääkäriä kohden, kun taas keskiarvo oli 46 käyntiä. Osa lääkäreistä tarjosi siis selvästi enemmän käyntejä kuin valtaosa.

Pylväskuvio: 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun käynnit lääkäriä kohden 1.9.–30.11.2025, % lääkäreistä. Kuvasta näkee, että vastaanottokäyntien määrä vaihteli valinnanvapauskokeilun lääkärien välillä huomattavasti.

Eroja käyntimäärissä selittää osaltaan se, että lääkärit liittyivät kokeiluun eri ajankohtina. Tyypillisesti lääkärit tarjoavat myös samanaikaisesti muita palveluja, kuten työterveyshuollon käyntejä ja muita yksityisiä vastaanottoja.

Millaista palvelua valinnanvapauskokeilun lääkärit tarjosivat käytännössä?

Vaikka lääkärikäyntejä kertyi valinnanvapauskokeilun ensimmäisten kuukausien aikana runsaasti, lääkärit määräsivät kokeiluun kuuluvia tutkimuksia suhteellisen harvoin. Vain noin viidenneksellä lääkärikäynneistä määrättiin kokeilun piiriin kuuluva tutkimus, kuten esimerkiksi laboratorio- tai EKG-tutkimus.

Kokeilun keskeisiä tavoitteita oli perustason lääkäripalvelujen saatavuuden parantaminen sekä hoidon edellyttämien tutkimusten tarjoaminen kokeilun puitteissa.

Kokeilua kehitetään edelleen – esimerkiksi 1.7. alkaen siihen kuuluvaa toimenpidelistaa laajennetaan ja vuoden 2027 alussa kokeilun käyntirajoite nostetaan kolmesta kuuteen käyntiin kalenterivuodessa. Tämä antaa kokeiluun osallistuville lääkäreille aiempaa kattavamman diagnostisen työkalupakin ja mahdollistaa paremmin hoidon jatkuvuuden. paremmin hoidon jatkuvuuden.

Mitä havainnot kertovat valinnanvapauskokeilun toteutuksesta?

Valinnanvapauskokeilun alkuvaiheessa kokeilua toteuttivat erityisesti nuoret mieslääkärit, mikä erottaa kokeilun lääkärijoukon selvästi muusta lääkärikunnasta.

Tämä herättää kysymyksen siitä, ketkä kokeiluun lähtevät mukaan ja miksi.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että kokeilu on kiinnostanut erityisesti uransa alkuvaiheessa olevia lääkäreitä, kun taas kokeneempien lääkäreiden osallistuminen on ollut vähäisempää. Tämä voi liittyä esimerkiksi siihen, miten kokeilun ehdot, kuten hintakatto, työn luonne tai epävarmuus tulevasta vaikuttavat eri uravaiheissa olevien lääkäreiden halukkuuteen osallistua kokeiluun.

Samalla keskeinen kysymys on, muuttuuko osallistujajoukko kokeilun edetessä. Esimerkiksi kokeilun tutkimusvalikoiman laajentaminen ja käyntirajoitteen nosto voivat tehdä kokeilusta lääkäreille entistä houkuttelevamman. Jatkossa onkin tärkeää seurata, laajeneeko kokeiluun osallistuva lääkärijoukko kokeilun edetessä ja korvausehtojen muuttuessa.

Kirjoittajat

Henni Malmimaa
korkeakouluharjoittelija, Kela

Heini Kari
tutkimuspäällikkö, Kela
heini.kari@kela.fi

Riina Hiltunen
erikoistutkija, Kela
riina.hiltunen@kela.fi

Hanna Koskinen
tutkimuksen ryhmäpäällikkö, Kela
hanna.koskinen@kela.fi