Kelan korvaamia yksityisiä terveyspalveluita käyttää reilu kolmannes väestöstä – väestöryhmittäiset erot pysyneet melko muuttumattomina

Väestöryhmien väliset erot Kela-korvatun yksityisen sairaanhoidon käytössä ovat selviä ja varsin pysyviä, osoittaa tuore tutkimus. Yleisimmin näitä palveluita käyttävät eläkeikäiset ja suurituloisimmat. Yksityispalveluiden käyttö ei ole viime vuosina juuri muuttunut, vaikka korvausjärjestelmää on muutettu. Vuosittain runsas kolmannes väestöstä käyttää Kelan korvaamia yksityisen sairaanhoidon palveluita.

Kela korvaa asiakkaille osan yksityisten sairaanhoitopalveluiden käytöstä koituneista kustannuksista. Yksityisenä sairaanhoitona korvattavia palveluita ovat yksityislääkärikäynnit, yksityinen hammashoito sekä yksityinen tutkimus ja hoito.

Yksityisen sairaanhoidon roolista ja etenkin sen tukemiseen kohdennetuista Kela-korvauksista on viime vuosina keskusteltu vilkkaasti. Korvausjärjestelmää on 2020-luvulla muutettu merkittävästi, osin edestakaisin toimenpitein ja pitkälti poliittisista voimasuhteista riippuen.

Tuoreessa tutkimuksessa tarkastelimme, miten Kelan korvaamien yksityisen sairaanhoidon palvelujen käyttö ja maksetut korvaukset ovat kehittyneet eri väestöryhmissä ja alueittain vuosien 2018–2024 aikana. Tarkastelimme raportissa koko yksityisen sairaanhoidon kokonaisuutta yhdessä sekä erikseen lääkärikäyntejä, hammashoitoa sekä tutkimusta ja hoitoa.

Tähän kirjoitukseen olemme poimineet joitakin tuloksia ikä- ja tuloryhmien välisistä eroista. Laajemmassa tutkimusraportissa erittelemme tarkemmin myös muita väestöryhmiä.

Korvausjärjestelmä on muuttunut useaan otteeseen 2020-luvulla

Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausjärjestelmä on ollut voimakkaassa muutoksessa varsinkin tutkimuksemme tarkastelujakson loppupuolella.

Esimerkiksi yksityislääkärikäynneistä maksettavia korvauksia leikattiin merkittävästi vuonna 2023 ja korotettiin vielä merkittävämmin vuonna 2024. Yksityisen hammastarkastuksen korvaus lähes kaksinkertaistui vuonna 2024.

Yksityisen tutkimuksen ja hoidon korvausjärjestelmää puolestaan ensin vahvistettiin vuodesta 2020 alkaen koronatestaukseen ja -rokotuksiin liittyvillä korvauksilla, mutta vuonna 2023 valtaosa yksityisen tutkimuksen ja hoidon korvauksista lakkautettiin. Jäljelle jäi lähinnä hammaslääkärin määräämien hammasröntgentutkimusten korvaaminen.

Korvausjärjestelmään tehtiin useita muitakin muutoksia tutkimuksemme tarkastelujaksolla. Lisäksi muutokset ovat jatkuneet tarkastelujaksomme jälkeen vuosina 2025 ja 2026 – esimerkiksi yksityislääkärikäyntien korvaus laskettiin vuonna 2026 takaisin vuoden 2023 tasoon, lukuun ottamatta gynekologian ja psykiatrian alan käyntejä. Vuonna 2025 käynnistyi 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu, joka on tällä tietoa jatkumassa vuoden 2028 loppuun.

Tarkempi kuvaus keskeisistä viime vuosien muutoksista löytyy esimerkiksi tutkimusraportistamme sekä Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosasta.

Palveluiden käyttö on pysynyt melko vakaana Kela-korvausjärjestelmän muutoksista huolimatta

Tutkimuksemme osoittaa, että kunkin tarkasteluvuoden aikana runsas kolmannes väestöstä käytti jotakin Kelan korvaamaa yksityisen sairaanhoidon palvelua.

Vuonna 2024 yksityisen sairaanhoidon palveluita käytti 36 % väestöstä. Väestöstä 27 %:lla oli vähintään yksi Kelan korvaama yksityislääkärikäynti, 17 %:lla yksityisen hammashoidon käynti ja 8 %:lla yksityisen tutkimuksen ja hoidon käynti.

Kaikkiaan korvattuja käyntejä oli 6,1 miljoonaa vuonna 2024, ja Kela maksoi niistä korvauksia yhteensä 149 miljoonaa euroa. Korvausjärjestelmän kokoluokkaa ja korvauseurojen jakautumista eri väestöryhmiin käsittelemme tarkemmin myöhemmin julkaistavassa kirjoituksessa.

Korvattuja yksityislääkäripalveluita ja yksityisen hammashoidon palveluita käyttäneiden osuudet pysyivät tarkastelujaksolla vuodesta toiseen varsin muuttumattomana. Näin oli siitä huolimatta, että erityisesti yksityislääkärikäyntien korvausjärjestelmää muutettiin merkittävästi sekä vuonna 2023 että 2024.

Vuonna 2020 koronapandemia aiheutti pienen notkahduksen palvelujen käyttöön, kun kiireettömien terveyspalvelujen käyttöä vähennettiin. Tämän jälkeen nähty kasvu oli osin palautumista pandemiakuopasta.

Yksityisen tutkimuksen ja hoidon käynneistä korvausta saaneiden osuus laski jyrkästi vuonna 2023, kun korvattavuus poistettiin valtaosasta toimenpiteitä. Korvausta saaneiden osuuden laskusta ei kuitenkaan voi päätellä sitä, että palveluiden käyttö sinänsä olisi yhtä merkittävästi vähentynyt.

Yksityistä tutkimusta ja hoitoa on todennäköisesti käytetty edelleen, vaikka siitä ei ole maksettu Kela-korvausta eikä näitä käyntejä siten enää näy Kelan rekistereissä.

Eläkeikäiset käyttävät yleisimmin Kelan korvaamia yksityisen sairaanhoidon palveluita

Puolet 65 vuotta täyttäneistä käytti Kela-korvattuja yksityisen sairaanhoidon palveluita kunkin tarkasteluvuoden aikana. Nuorimmissa ikäryhmissä osuus jäi noin neljännekseen.

Eläkeikäisillä erityisesti yksityislääkärillä käyneiden osuus oli selvästi suurempi kuin nuoremmilla, ja tarkastelujakson loppuvuosina he käyttivät myös yksityistä hammashoitoa yleisemmin kuin muut. Lapsilla ja nuorilla yksityisen hammashoidon käyttö sen sijaan oli vähäistä, koska heillä on hyvät mahdollisuudet saada hammashoidon palveluita julkiselta sektorilta sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kautta.

Ikäryhmien trendeissä näkyvät hyvin samansuuntaisesti toimintaympäristön ja korvausjärjestelmän muutokset. Tarkemmat trendikuvaukset ja tulkinnat ikäryhmittäin löytyvät raportista.

Tuloryhmien väliset erot ovat johdonmukaiset jokaisessa yksityisen sairaanhoidon etuuslajissa

Tuloryhmien välisiä eroja tarkastelimme tuloviidenneksittäin jakamalla 25 vuotta täyttäneen väestön edellisvuoden veronalaisten vuositulojen perusteella viiteen yhtä suureen ryhmään.

Tuloryhmien väliset erot Kela-korvattujen yksityisen sairaanhoidon palvelujen käytössä olivat hyvin systemaattiset ja pysyivät varsin muuttumattomina läpi tarkastelujakson. Etuuslajista ja tarkasteluvuodesta riippumatta suurituloisimmat käyttivät korvattuja yksityispalveluita muita yleisemmin, pienituloisimmat harvimmin.

Toisen tarkastelumme mukaan tuloryhmien väliset erot eivät muuttuneet myöskään eläkeikäisillä syksyllä 2025, vaikka 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilussa korvaustasoa korotettiin huomattavasti.

Suurituloisimpaan viidennekseen kuuluneista yli puolet (53 %) käytti vähintään yhtä Kelan korvaamaa yksityispalvelua vuonna 2024, kun pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvilla osuus jäi vajaaseen neljännekseen (23 %). Tuloryhmien välinen suhteellinen ero oli suurin yksityisessä hammashoidossa: kävijöiden osuus suurituloisimmista oli yli kolminkertainen verrattuna pienituloisimpiin.

Millainen on Kela-korvausjärjestelmän tulevaisuus?

Yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää on viime vuosina kehitetty pirstaleisesti ja jopa vastakkaisiin suuntiin hallituspohjien vaihtuessa. Vaikka korvausjärjestelmään on tehty suuriakin muutoksia, yksityisten palveluiden käyttö on pysynyt melko vakaana. Myös väestöryhmien väliset erot ovat olleet varsin pysyviä.

Nykyisin Kela-korvattuja palveluita käyttävät ja siten korvauksia saavat eniten korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevat, vaikka terveyspalvelujen tarpeen tiedetään olevan suurin heikommassa asemassa olevilla.

Yhdenvertaisen ja taloudellisesti kestävän terveydenhuoltojärjestelmän kehittämisessä on tärkeää kanavoida niukat julkiset resurssit niin, että ne kohdentuvat tarpeenmukaisesti ja suurinta mahdollista kansanterveyshyötyä tuottaen.

Tulevaisuuden keskeinen kysymys onkin, mitä Kela-korvausjärjestelmällä tavoitellaan ja mikä sen rooli on osana koko terveydenhuoltojärjestelmän rahoitusta.

Kirjoittajat

Jenni Blomgren
tutkimusprofessori, Kela
jenni.blomgren@kela.fi

Paavo Kosunen
tutkimusassistentti, Kela

Heta Moustgaard
erikoistutkija, Kela
heta.moustgaard@kela.fi

Lisätietoa

Jenni Blomgren, Paavo Kosunen ja Heta Moustgaard (2026): Kelan korvaaman yksityisen sairaanhoidon käyttö ja korvaukset vuosina 2018–2024. Rekisteritarkastelu eri väestöryhmissä ja alueittain. Raportteja 17, Kela, Helsinki. URN:ISBN:978-952-284-247-3.

Moustgaard Heta & Blomgren Jenni (2025): Tuloryhmien väliset erot yksityislääkärillä käynneissä ovat pysyneet vakaina vuosina 2018–2023. Duodecim 2025;141(18):1511-9.