Perhevapaauudistus jakaa vanhempien mielipiteitä – huomattavia eroja koulutusryhmien ja sukupuolten välillä

Valtaosa vanhemmista ei halua pidempiä vanhempainvapaiden kiintiöitä, jos se vähentää luovutettavissa olevia päiviä. Vanhemmille on edelleen tärkeää vapaus itse valita, miten vapaita jaetaan. Korkeammin koulutetut vanhemmat suhtautuvat myönteisemmin kiintiöitä kohtaan, ja perhevapaauudistus on vastannut etenkin isien toiveisiin.

Perhevapaajärjestelmää uudistettiin vuonna 2022. Nyt kolme vuotta uudistuksen jälkeen kysyimme pienten lasten vanhemmilta mielipiteitä uudistetuista vanhempainvapaista.

Vuoden 2022 elokuussa voimaan tulleessa perhevapaauudistuksessa vanhempainvapaat jaettiin lähtökohtaisesti tasan vanhempien kesken. Muutos edelliseen vanhempainvapaajärjestelmään on suuri: vapaan kokonaispituus kasvoi noin 1,7 kuukaudella, ja vapaita on mahdollista käyttää aiempaa joustavammin.

Käytännössä uudistus lisäsi merkittävästi isille (ei-synnyttävälle vanhemmalle) ja lasten toisille vanhemmille korvamerkittyä vapaata. Käytämme tässä kirjoituksessa luettavuuden vuoksi lapsen vanhemmista nimityksiä ”äiti” ja ”isä”, vaikka vanhempainvapaat ja niitä koskeva etuustermistö ovat lähtökohtaisesti sukupuolineutraaleja.

Uudistuksen jälkeen isät ovat käyttäneet lähes kaksinkertaisen osuuden vanhempainvapaapäivistä verrattuna aikaan ennen uudistusta. Siitä huolimatta nykyisessäkin järjestelmässä valtaosa luovutetuista päivistä kasautuu äidille.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme vanhempien suhtautumista neljään perhevapaajärjestelmää koskevaan väittämään Perhevapaakysely 2025 -kyselytutkimuksessa. Vertaamme myös vanhempien mielipidettä järjestelmän muuttamistarpeesta aiempien kyselyiden tuloksiin.

Vanhemmat haluavat edelleen itse päättää, miten vanhempainvapaat perheessä jaetaan

Kysyimme vanhemmilta vanhempainvapaapäivien luovuttamisesta, päivien jakamisesta ja niiden siirtämisestä muille kuin lapsen toiselle vanhemmalle tai puolisolle.

Toiselle vanhemmalle luovutettavissa olevaa osuutta (63 päivää) ei haluta lyhentää.

 

Lähes kaksi kolmesta äidistä (62 %) ja noin puolet isistä (48 %) on täysin eri mieltä ehdotuksesta lyhentää luovutettavaa osuutta. Vanhemmat eivät siis olisi valmiita pidentämään kiintiöityjä vapaita, jos se merkitsisi lyhyempää luovutettavissa olevaa jaksoa. Merkittävä osa vanhemmista kuitenkin suhtautuu väittämään neutraalisti; äideistä vajaa viidennes (18 %) ja isistä neljännes (25 %).

Valinnanvapaus vanhempainvapaan jakamisessa on saanut vanhemmilta laajaa kannatusta aiemmissa kyselyissä. Näin myös nyt: Runsas puolet äideistä (57 %) ja noin puolet isistä (48 %) on täysin samaa mieltä siitä, että vanhempien tulisi itse saada päättää, miten vapaat jaetaan vanhempien kesken. Jos mukaan lasketaan osittain samaa mieltä olevat, kolme neljästä äidistä (77 %) sekä isästä (73 %) kannattaa valinnanvapautta vanhempainvapaiden jakamisessa.

 

Vaihtelevia näkemyksiä vapaiden siirtämisestä muille

Vanhempi voi tällä hetkellä siirtää vanhempainvapaita lapsen toiselle vanhemmalle, puolisolleen, joka ei ole lapsen vanhempi, tai lapsen toisen vanhemman puolisolle tai muulle lapsen huoltajalle. Ehdotus vapaiden siirtämisestä muille, esimerkiksi isovanhemmille, ei saa kovin vahvaa kannatusta, joskaan vanhemmilla ei ole tästä kovin selkeitä näkemyksiä.

Vain joka kuudes (15 %) äideistä ja joka kymmenes (10 %) isistä on täysin samaa mieltä siitä, että vanhempainvapaita pitäisi voida siirtää myös muille kuin lapsen vanhemmille tai näiden puolisoille. Jos mukaan lasketaan osittain samaa mieltä olevat, ehdotusta kannattaa noin kolmannes (äideistä 37 % ja isistä 31 %).

Neutraalisti ehdotukseen suhtautuu yli neljännes (26 % ja 29 %). Huomattavan suuri osuus saattaa johtua joko siitä, että vanhemmille on epäselvää, mitä osan vanhempainvapaasta siirtäminen käytännössä tarkoittaisi, tai siitä, ettei aiheesta ole ollut riittävästi keskustelua. Voi myös olla, ettei suuri osa vanhemmista yksinkertaisesti koe tarvetta siirtää vapaita muille, eikä heillä siksi ole vahvaa mielipidettä.

 

Perhevapaajärjestelmään tyytyväisiä ja muutoksia kaipaavia lähes yhtä paljon

Nykyisen perhevapaajärjestelmän muuttamista koskevassa väittämässä näkemykset jakautuvat tasaisesti.

Kumpaakaan suuntaan ei muodostu selkeää enemmistöä. Tämä viittaa siihen, että uutta järjestelmää ei nähdä yksiselitteisesti toimimattomana tai toimivana, mutta toisaalta järjestelmään tehtävät lisäuudistuksetkaan eivät saa laajaa kannatusta.

 

Luovutettavissa olevan osuuden lyhentämistä vastustetaan kaikissa koulutusryhmissä

Vanhempien suhtautuminen perhevapaajärjestelmää koskeviin väittämiin vaihtelee vanhemman koulutustason mukaan.

Toiselle vanhemmalle luovutettavissa olevan osan lyhentämistä kannattaa kaikissa koulutusryhmissä vain pieni osuus vanhemmista. Täysin samaa mieltä oli 2–4 % isistä ja 3–4 % äideistä. Sekä isien että äitien keskuudessa näkemykset kuitenkin vaihtelevat tilastollisesti merkitsevästi koulutusasteryhmien välillä.

Korkeimmin koulutetut vanhemmat kannattavat hieman muita useammin sitä, että vanhemmille olisi kiintiöity nykyistä suurempi osa vanhempainvapaata, jota ei voisi luovuttaa toiselle vanhemmalle. Täysin tai osittain samaa mieltä oli 8 % ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneista isistä ja 10 % äideistä.

Kuitenkin suuri osa ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneista (42 % isistä ja 55 % äideistä) vastustaa täysin luovutettavien päivien määrän vähentämistä.

 

Korkeimmin koulutetut kannattavat vanhempainvapaiden kiintiöitä useammin kuin muut

Erot näkemyksissä eri koulutusryhmien välillä olivat selvempiä, kun vanhemmilta kysyttiin valinnanvapaudesta vanhempainvapaiden jakamisessa.

Korkeakoulutetut vanhemmat vastustavat muita koulutusryhmiä useammin täyttä valinnanvapautta vanhempainvapaiden jakamisessa. Toisin sanoen korkeakoulutetut kannattavat jonkinlaista kiintiötä vanhempainvapaissa useammin kuin muut.

Perusasteen tai toisen asteen suorittaneista isistä lähes kaksi kolmesta (62 %) ja äideistä jopa kolme neljästä (73 %) oli täysin samaa mieltä siitä, että vanhempien tulisi voida täysin vapaasti itse päättää päivien jakamisesta. Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vanhemmista vain runsas kolmasosa (34 % isistä, 39 % äideistä) oli täysin samaa mieltä.

 

Korkeimmin koulutetut ovat tyytyväisempiä nykyiseen vanhempainvapaajärjestelmään

Korkeakoulutetut vanhemmat ovat muita useammin tyytyväisiä siihen, miten perhevapaajärjestelmä nykyisin toimii.

Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneista isistä vajaa puolet (46 %) ja äideistä kaksi viidestä (40 %) oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että nykyistä perhevapaajärjestelmää ei tarvitse muuttaa. Matalimmin koulutetuista isistä yli kolmasosa (35 %) ja äideistä vajaa kolmasosa (29 %) oli täysin tai osin samaa mieltä.

Perhevapaajärjestelmän uudistamista kaipasivat eniten matalimmin koulutetut äidit. Heistä yli puolet (51 %) oli täysin tai osin sitä mieltä, että perhevapaajärjestelmää pitää muuttaa.

 

Äidit ovat hieman kriittisempiä kuin isät perhevapaajärjestelmää kohtaan

Vanhemmat olivat vuonna 2025 tyytyväisempiä voimassa olevaan perhevapaajärjestelmään kuin vuonna 2019.

Isillä tyytyväisyys oli noussut jopa 11 prosenttiyksiköllä (30 % vrt. 41 %) vuosien 2019 ja 2025 välillä. Isät olivat myös hieman tyytyväisempiä järjestelmään nyt kuin vuonna 2013.

Äitien tyytyväisyys järjestelmään puolestaan on laskenut selvästi vuoteen 2013 nähden. Silloisessa kyselyssä lähes puolet äideistä oli tyytyväisiä silloiseen perhevapaajärjestelmään (47 % täysin tai osittain samaa mieltä), kun taas vuosina 2019 ja 2025 kannatus laski 34 ja 38 prosenttiin.

Ajallisen vertailun perusteella vaikuttaa siltä, että isät ovat tyytyväisimpiä nykyiseen järjestelmään, jossa heille on kiintiöity enemmän vapaita. Äidit taas olivat tyytyväisempiä vuoden 2022 perhevapaauudistusta edeltäneeseen järjestelmään, jossa isälle oli lyhyempi vapaakiintiö ja suurin osa vapaasta oli vanhempien vapaasti jaettavissa.

Vanhempien näkemykset suhteutuvat kulloinkin voimassa olleisiin perhevapaajärjestelmiin: vuoden 2013 ja 2019 kyselyissä vanhemmat arvioivat vuonna 2013 voimaan tullutta järjestelmää, jossa isät saivat ensimmäistä kertaa täysin itsenäisen kiintiön vapaisiin (isyysvapaa), ja vuoden 2025 kyselyssä taas nykyistä, tasajakoon ohjaavaa järjestelmää.

 

“Parempaa saa kyllä etsiä kissojen ja koirien kanssa” – Viimeisin perhevapaauudistus vastasi varsinkin isien toiveisiin

Vuoden 2022 perhevapaauudistuksen tavoitteena oli lisätä isien perhevapaiden käyttöä ja siten edistää vapaiden käytön tasa-arvoisempaa jakautumista vanhempien kesken. Ansiosidonnaisen vapaan kokonaispituus kasvoi, ja isille korvamerkitty jakso piteni lähes kahdella kuukaudella.

Vanhempainvapaata käyttävien isien määrä lähes kaksinkertaistui uudistuksen jälkeen. Palautteena nykyiseen perhevapaajärjestelmään yksi Perhevapaakyselyyn 2025 vastannut isä kommentoi, että ”parempaa saa kyllä etsiä kissojen ja koirien kanssa”.

Korkeakoulutetut vanhemmat ovat muita tyytyväisempiä nykyiseen, vapaiden tasaisempaan jakamiseen kannustavaan järjestelmään.  Tämä näkyy myös perhevapaiden käytössä: korkeasti koulutetut vanhemmat myös jakavat vanhempainvapaata muita tasaisemmin. Tämä saattaa heijastaa eroja sukupuolten rooleja koskevissa asenteissa tai erilaisten töiden ja työpaikkojen joustavuudessa.

Lisäksi isien tyytyväisyys perhevapaajärjestelmään on kasvanut, kun taas äitien tyytyväisyys on pidemmällä aikavälillä laskenut. Nämä erot voivat ilmentää sekä muuttuneita asenteita perhevapaauudistukseen että perhevapaiden käytön muuttuneita odotuksia.

Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että vanhemmille tärkeintä on edelleen valinnanvapaus vapaiden jakamisessa. Vanhempainvapaiden uudistaminen jatkossa esimerkiksi kasvattamalla kiintiöitä ilman että vapaan kokonaispituus samalla kasvaa voikin herättää vahvaa vastustusta vanhempien keskuudessa. Samalla on kuitenkin hyvä huomata, että uudistukset myös osaltaan muokkaavat asenneilmapiiriä tasa-arvoisempaan suuntaan sekä perheissä että työpaikoilla.

Kirjoittajat

Anna Grahn
tutkija, Kela
anna.grahn@kela.fi

Lotta Arvilommi
tutkimusharjoittelija, Kela
lotta.arvilommi@kela.fi

Johanna Lammi-Taskula
johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
johanna.lammi-taskula@thl.fi

Anneli Miettinen
tutkimuspäällikkö, Kela
anneli.miettinen@kela.fi

Johanna Närvi
tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
johanna.narvi@thl.fi

Miia Saarikallio
erikoistutkija, Kela
miia.saarikallio@kela.fi

Lähteet ja lisätietoa

Juutilainen, V.-P., Saarikallio-Torp, M., ja Haataja, A. (2016). Perhevapaat 2013 -väestökyselyn toteutus: Tiedonkeruu, aineiston edustavuus ja perustietoja vastaajista (No. 89; Työpapereita).

Saarikallio-Torp ja Miettinen (2025). Perhevapaauudistus lisäsi isien vanhempainvapaiden käyttöä – uusia joustomahdollisuuksia kuitenkin käytetään vain vähän. Kelan tutkimusblogi. 20.5.2025

Saarikallio-Torp, M., Miettinen, A., Valkama, V., Hyvärinen, S., ja Heinonen, H-M. (2023). Äitien ja isien näkemyksiä perhevapaiden uudistamisesta. Tuloksia Kelan äitiyspakkaus- ja perhevapaakyselystä. Työpapereita, 178. ISBN: 978-952-284-170-4

Saarikallio-Torp M, Lammi-Taskula J, Miettinen A & Närvi J (2024) Isien perhevapaiden käytön perustelut sekä käsitykset vanhempien välisestä työnjaosta vaihtelevat koulutuksen mukaan. Tutkimuksesta tiiviisti 44/2024, Suomen sosiaalinen tila 7/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. URN:ISBN:978-952-408-407-9