Kohdennetun haun aiheet 2025, KKRL 12 § 3 mom tutkimusrahoitus

1. Sosiaalinen kuntoutus osana kuntoutuspalvelujärjestelmää

Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, jolla tarkoitetaan tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaalista kuntoutusta järjestävät kuitenkin monet tahot osana monialaista kuntoutuspalvelujärjestelmää, jolloin palvelujen yhteensovittamisen ja koordinaation kysymykset ovat keskeisiä. Sosiaalisen kuntoutuksen määritelmä ei ole yksiselitteinen, ja palveluiden kokonaisuus näyttäisi olevan suhteellisen jäsentymätön. 

Kela tilaa tutkimuksen, jossa selvitetään tilannekuvaa sosiaalisessa kuntoutuksessa eli sen määrittelyä, sisältöjä sekä kuntoutusyhteistyötä ja palvelujen yhteensovittamista moninäkökulmaisesti hyvinvointialueiden, kuntien sekä järjestöjen näkökulmasta. 

Tutkimus tuottaa tietoa seuraaviin kysymyksiin:

• Millainen on sosiaalisen kuntoutuksen määritelmä ja sisältö? 
• Millaisia sosiaalisen kuntoutuksen palveluita järjestetään (kohderyhmä, ohjautuminen)? 
• Miten sosiaalinen kuntoutus toimii osana muuta palvelujärjestelmää? Miten yhteistyö rajapinnassa (asiakkaiden ohjautuminen, kumppanuustyö) tapahtuu suhteessa muihin, esimerkiksi Kelan, palveluihin ja erityisesti suhteessa Kelan ammatilliseen kuntoutukseen?

Moninäkökulmainen tutkimus voi olla monimenetelmällinen. Nyt haettava tutkimus on osa laajempaa hanketta, jossa selvitetään sosiaaliseen kuntoutukseen liittyviä kysymyksiä. Kustannusarvio enintään 150 000 €.

2. Takuueläkkeen vaikutukset terveyteen

Takuueläkettä on maksettu vähimmäiseläkkeenä vuodesta 2011. Takuueläkkeen tasoa on korotettu 50 eurolla vuonna 2020 ja viime vuosina indeksikorotuksilla. Takuueläkettä maksetaan sekä vanhuuseläkkeenä että työkyvyttömyyseläkkeenä. Takuueläkkeen saajien toimeentulo muodostuu useista toimeentuloa turvaavista etuuksista. Sairausvakuutus ja terveydenhuollon palvelut ylläpitävät terveyttä ja toimintakykyä. Takuueläkkeen saajat ovat pitkäaikaisesti pienituloisia henkilöitä, joten heidän terveydestään tarvitaan lisää tutkimustietoa järjestelmän kehittämiseksi.

Kela tilaa tutkimuksen, jossa tarkastellaan rekisteriaineistoja hyödyntäen takuueläkettä saavien terveyttä. Toimeentulon ja terveyden välinen yhteys on monitahoinen tutkimusteema, jota voidaan tarkastella eri tavoin. Takuueläkkeen voimaantulo ja tason muutokset tarjoavat mahdollisuuden tutkia etuuden tason vaikutusta terveydentilaan myös kvasikokeellisilla menetelmillä.

Tutkimuksessa tulisi paneutua esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: 

• Onko takuueläkkeellä ja sen tasolla vaikutusta eläkkeen saajien terveyteen?
• Ovatko takuueläkkeen vaikutukset terveyteen erilaisia työkyvyttömyyseläkkeen ja vanhuuseläkkeen saajille?

Kustannusarvio enintään 200 000 €. 

3. Suun terveydenhuollon toteutus ja järjestelmät Pohjoismaissa

Suun terveydenhuolto on osa Suomen terveydenhuoltojärjestelmää. Sen toteutus poikkeaa osin paitsi muista terveydenhuollon osa-alueista, myös eri maiden välillä on eroja toteutuksessa ja järjestämisessä. Pohjoismaisilla suun terveydenhuoltojärjestelmillä on monia yhteisiä piirteitä, mutta maiden välillä on myös eroja. Toteutuksen ja järjestämisen erot voivat johtaa eroihin palveluiden käytössä ja tarjonnassa. Suun terveydenhuollon ja siihen liittyvien järjestelmien vertailua on kuitenkin tehty vain vähän. 

Vaikka suun terveydenhuollon kustannuspainetta on viime vuosina siirretty hyvinvointialueille, yksityisen sektorin rooli palvelutuotannossa on edelleen erittäin merkittävä. Vuonna 2023 Kela maksoi 44 miljoonaa euroa korvauksia yksityisen hammashoidon asiakkaille.

Kela tilaa tutkimuksen, joka selvittää suun terveydenhuollon toteutusta ja järjestämistä eri Pohjoismaissa. Tutkimuksesta saatavia tietoja voidaan hyödyntää palveluiden ja sairausvakuutuksen kehittämisessä.

Tutkimuksessa tulisi paneutua ainakin seuraaviin kysymyksiin: 

• Miten suun terveydenhuolto toteutetaan ja järjestetään eri Pohjoismaissa
• Mitkä ovat suun terveydenhuollon toteutuksen ja järjestelmien erot ja yhtäläisyydet Pohjoismaiden välillä
• Miten erilaiset suun terveydenhuollon toteutus- ja järjestämistavat ohjaavat palveluiden käyttöä

Kustannusarvio enintään 100 000 €.

4. Kansalaisten ja lääkealan toimijoiden näkemyksiä ja kokemuksia lääkekorvausjärjestelmästä 

Lääkekorvaukset ovat merkittävä osa Kelan maksamista etuuksista niin rahallisesti kuin saajamäärältään. Lääkekorvaukset muodostavat yli kolmasosan kaikista Kelan maksamista sairausvakuutuskorvauksista ja lääkekorvauksia maksettiin yli kolmelle miljoonalle suomalaiselle vuonna 2023.  Lääkekorvaukset maksetaan usein apteekissa automaattisesti suorakorvauksena lääketoimituksen yhteydessä. Siksi on mahdollista, että aina lääkekorvausjärjestelmää ja sen toimivuutta ei hahmoteta. 

Kelaa tilaa soveltuvia menetelmiä hyödyntävän tutkimuksen, jonka avulla voidaan selvittää kansalaisten ja toimijoiden käsityksiä lääkkeiden korvausjärjestelmän tavoitteista ja tehtävistä, sekä siitä miten järjestelmän koetaan toimivan. Tutkimuksen tavoitteena on parempi asiakasymmärrys ja -kokemus lääkekorvausjärjestelmästä.

Tutkimuksessa tulisi paneutua ainakin seuraaviin kysymyksiin: 

• Kansalaisten ja toimijoiden kokemukset lääkekorvausjärjestelmän tavoitteista ja tehtävistä
• Kansalaisten ja toimijoiden kokemukset nykyisen lääkekorvausjärjestelmän toimivuudesta, sen hyvistä puolista ja kehittämistarpeista
• Mitä kansalaiset ja toimijat toivovat tulevaisuuden lääkekorvausjärjestelmältä
• Miten lääkekorvausjärjestelmä voisi paremmin ohjata rationaalista lääkehoitoa

Kustannusarvio enintään 150 000 €.

5. Asiakkaiden ja eri toimijoiden näkemykset, kokemukset ja odotukset sairausvakuutuksesta korvattavista taksimatkoista 

Kela maksaa sairausvakuutuslain perusteella korvauksia sairauteen, raskauteen, synnytykseen tai kuntoukseen liittyvien matkojen kustannuksista. Sairausvakuutuksen matkakorvaukset olivat vuonna 2023 noin 308 miljoonaa euroa, josta taksilla tehtävät matkat muodostivat hieman yli puolet. Kela onkin Suomen suurin taksipalveluiden julkinen rahoittaja. Vuonna 2023 näitä nk. Kela-taksimatkoja tehtiin yli 3 miljoonaa.

Vuonna 2018 toteutetussa taksilainsäädännön uudistamisessa taksien hinta- ja määräsääntely purettiin. Uudistuksen jälkeen taksipalvelut ovat herättäneet paljon keskustelua ja jopa tyytymättömyyttä. Vaikka valtaosa matkoista on toteutunut hyvin, myös Kela-taksimatkoihin on liittynyt keskustelua muun muassa palveluiden saatavuuteen, matkojen yhdistelyyn ja kuljetusten viivästymiseen tai peruuntumiseen liittyen. 

Kela tilaa tutkimuksen, jossa tarkastellaan Kela-taksien asiakkaiden ja taksialan sekä terveydenhuollon toimijoiden käsityksiä Kela-taksimatkojen toteutumisesta ja kehittämistarpeista. Tietoja voidaan hyödyntää myös palveluiden ja sairausvakuutuksen kehittämisessä.

Tutkimuksessa tulisi paneutua asiakkaiden ja taksialan sekä terveydenhuollon toimijoiden näkökulmista ainakin seuraaviin kysymyksiin: 

• Kokemukset nykyisen Kela-taksijärjestelmän toimivuudesta, sen hyvistä ja huonoista puolista sekä kehittämistarpeista
• Näkemykset, miten asiakastarpeet voisivat jatkossa paremmin ohjata Kela-taksimatkojen järjestämistä 
• Odotukset tulevaisuuden Kela-taksimatkoilta esimerkiksi matkojen yhdistelyyn ja sitä tukevaan aluejakoon liittyen

Kustannusarvio enintään 150 000 €.