Kelan myöntämä tutkimusrahoitus
Kela voi myöntää rahoitusta kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskevan tutkimuksen tekemiseen. Sairauksien ehkäisyä koskevien tutkimushankkeiden tulee ensisijaisesti kohdistua sekundaaripreventioon.
Tutkimusrahoituksen myöntäminen perustuu Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005, myöhemmin KKRL) 12. pykälään sekä Kelan harkintaan.
Vuosittainen tutkimusrahoitushaku käynnistyy yleensä alkuvuodesta ja siitä tiedotetaan mm. Tietotarjottimessa. Hakuilmoituksessa pyydetään hakemuksia tietyistä aiheista, eli kyseessä on nk. kohdennettu haku. Tämän lisäksi voi ympäri vuoden käynnistyä Kelan ajankohtaisiin tietotarpeisiin liittyviä erillisiä rahoitushakuja (nk. joustava haku). Myös joustavan haun käynnistymisestä tiedotetaan mm. Tietotarjottimessa.
Tutkimusrahoituksen myöntäminen
Rahoituspäätökset perustuvat Kelan harkintaan, tutkimussuunnitelman ja sen liitteiden asiantuntija-arviointeihin ja tutkimuksen merkitykseen Kelalle. Päätöstä tehtäessä huomiota kiinnitetään mm. seuraaviin asioihin:
- tutkimuksen tieteellinen laatu, ajankohtaisuus, sovellettavuus ja hyödynnettävyys käytännössä
- tutkimuksen tarkoituksenmukaisuus ja sovellettavuus suhteessa tutkittavaan ilmiöön sekä valittujen tutkimusmenetelmien soveltuvuus
- tutkimusaineiston laatu ja riittävyys sekä aineiston, tutkimuskysymysten ja valittujen menetelmien yhteensopivuus
- tutkijaryhmän kokeneisuus
- rahoitus- aikataulusuunnitelmien selkeys ja realistisuus
- tutkimuseettiset kysymykset.
Myönnettyä tutkimusrahoitusta voi käyttää
- tutkijoiden ja muun tutkimushenkilöstön palkkoihin, palkkioihin ja henkilösivukuluihin
- aineistojen hankintakuluihin, tilastoanalyysien tekemiseen ja muihin tutkimustoiminnan kuluihin
- tutkimuksen toteutuksen edellyttämiin matkakuluihin
- Open Access -kuluihin.
Tutkimusrahoituksen määrä ja kohdentuminen
Tutkimusrahoitukseen käytettävä rahamäärä on rajallinen ja se vaihtelee tutkimushankkeiden luonteen ja laajuuden mukaan. Yksittäiselle hankkeelle voidaan myöntää rahoitusta korkeintaan kolmeksi vuodeksi ja ilman erityistä syytä enintään 300 000 euroa. Tutkimusrahoitusta ei myönnetä julkisen terveydenhuollon toiminnan kehittämiseen, lääketieteelliseen tai muuhun perustutkimukseen eikä kaupallisiin tarkoituksiin. Yleensä rahoitus voidaan myöntää vain osalle hakemuksista. Hanketta voidaan rahoittaa myös osittain eli haettua pienemmällä summalla. Rahoitus myönnetään tutkimusta harjoittavalle laitokselle tai muulle yhteisölle. Arvonlisäveron voi sisällyttää tutkimushankkeen kustannuksiin, jos se jää rahoituksen saajan lopulliseksi kustannukseksi (ei voi vähentää sitä tilinpidossaan). Hakijan tulee tarkistaa arvonlisäverokäytäntö organisaationsa taloushallinnosta.
Jo aiemmin KKRL-tutkimusrahoitusta saaneelle hankkeelle voidaan myöntää jatkorahoitusta vain perustelluista syistä. Jatkohakemuksessa on kuvattava aiemman rahoituksen käyttö, analysoitava tutkimuksen edistymistä sille asetettuihin tavoitteisiin nähden ja perusteltava jatkorahoituksen tarve.
KKRL-rahoituksen jakamista valvovat sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kelan hallitus.
Rahoitushakemuksia koskevat päätökset
Kela lähettää hakijoille päätöksen sähköisesti. Päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun on saanut tiedon päätöksestä. Päätöksiin liitetään valitusosoitus.
Rahoitusta saaneiden tutkimushankkeiden toteuttaja ja tutkimuksen aihe julkaistaan Tietotarjottimessa.
Ohjeita tutkimusrahoitusta saaneille
Tutkimusrahoitusta saaneen hankkeen toteutuksesta ja rahoituksesta laaditaan toteuttajaorganisaation ja Kelan välinen rahoitussopimus. Rahoituspäätös raukeaa, jos sopimusta ei ole tehty kuuden kuukauden kuluessa Kelan tekemästä rahoituspäätöksestä.
Kela lähettää rahoitusta saaneelle taholle sopimusluonnoksen noin kuukauden sisällä rahoituspäätöksestä. Jotta sopimus voidaan tehdä, tulee hankkeen toteuttavilla tutkijoilla olla organisaationsa myöntämä tutkimuslupa, tarvittavat luvat tutkimuksessa käytettäviin aineistoihin sekä tarvittaessa tutkimuseettisestä ennakkoarvioinnista saatu puoltava lausunto. Mikäli esimerkiksi aineistolupia ei ole tässä aikataulussa mahdollista saada, tulee asiasta sopia tarkemmin Kelan kanssa.
Rahoitussopimuksessa sovitaan mm. maksueristä, hankkeen edistymisen raportoinnista sekä niistä perusteista, joiden nojalla rahoitus voidaan keskeyttää tai periä takaisin. Mikäli myönnetty tutkimusrahoitus maksetaan useammassa kuin kahdessa erässä, tulee hankkeen toteuttajan toimittaa Kelaan väliraportti tutkimuksen etenemisestä kerran vuodessa. Hankkeen päätyttyä Kelaan toimitetaan laajempi loppuraportti liitteineen.
Tutkimuksesta julkaistavien artikkelien, raporttien sekä muiden tuotosten tulee olla julkisesti saatavilla. Suosittelemme tutkimustulosten julkaisemista avoimesti saatavilla olevissa tiedejulkaisuissa.
Yli vuoden kestäviin tutkimushankkeisiin perustetaan ohjausryhmä. Hankkeen toteuttaja vastaa ohjausryhmän kokoamisesta. Ohjausryhmään nimetään myös Kelan edustaja.
Väli- ja loppuraportointi
Väli- ja loppuraportoinnissa käytetään edistymis- ja kustannusseurantalomaketta (pdf). Jos sinulla tulee kysyttävää raportointiin liittyen, ole yhteydessä KKRL-tutkimus@kela.fi. Mainitse viestissäsi aina sekä hankkeen nimi että asianumero.
Väliraportointi
Väliraporttina toimii edistymis- ja kustannusseurantalomake liitteineen (pdf, ks. lomakkeen kohta 4). Toimita täytetty ja allekirjoitettu lomake osoitteeseen KKRL-tutkimus@kela.fi. Saat Kelasta viestin, kun väliraportti on hyväksytty ja laskutuslupa myönnetään. Laskun voi lähettää vasta sen jälkeen, kun laskutuslupa on myönnetty.
Loppuraportointi
Tutkimushankkeen päätyttyä Kelaan toimitetaan täytetty ja allekirjoitettu edistymis- ja kustannusseurantalomake liitteineen, loppuraportti ja loppuraportin tiivistelmä. Loppuraportti on tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön ja se voi olla julkaisematon käsikirjoitus tai muu yksityiskohtainen kuvaus hankkeesta ja sen tuloksista. Loppuraportista tulee ilmetä ainakin
- tutkimuksen nimi, tekijät ja loppuraportin päivämäärä
- tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset
- käytetyt aineistot ja menetelmät
- tutkimuksen eteneminen ja aikataulu
- keskeiset tulokset
- julkaisut (jo julkaistut sekä tulossa olevat)
- tutkimuksesta saatu hyöty.
Loppuraportin tiivistelmän pituus on 1–2 sivua ja se julkaistaan Tietotarjottimessa. Tiivistelmässä kuvataan hankkeen tulokset ja siinä on mainittava julkaisut viitetietoineen.
Kela tulee mainita rahoittajana julkaisuissa, joissa on hyödynnetty Kelan myöntämää tutkimusrahoitusta.
Lisätietoja: KKRL-tutkimus@kela.fi
