Hoivan jakaminen ja vanhempien hyvinvointi

Julkaistu 31.5.2022

Tiivistelmä

Koronakriisin vaikutukset lastenhoidon sukupuolittuneisiin käytäntöihin lapsiperheissä näyttävät jääneen väliaikaisiksi, joskin pidempiaikaisia ja välillisiä muutoksia on vielä vaikea arvioida.
Pandemian alkuvaiheessa sekä äidit että isät käyttivät aiempaa yleisemmin ja pidempään kotihoidon tukea lapsen hoidon järjestämiseen, kun lasten suositeltiin jäävän pois varhaiskasvatuksesta.
Lastenhoitoa jaettiin pandemian alkuvaiheen poikkeusolojen aikaan alle kouluikäisten lasten perheissä aiempaa harvemmin tasaisesti; työtilanteista riippuen toisissa perheissä lisääntyi äidin vastuu, toisissa isien.
Vanhempien hyvinvointi ensimmäisenä koronavuonna oli vahvasti polarisoitunut, ja osalla oli yhtäaikaisesti sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia.
Äidit kokivat isiä useammin yksinäisyyttä ja jaksamisen ongelmia vauvaperhevaiheessa sekä työn ja perheen yhteensovittamisen hankaluuksia.
Etätyö hankaloitti etenkin äitien työn ja perheen yhteensovittamista pandemian alkuvaiheen poikkeusolojen aikana, mutta helpotti sitä myöhemmin kun lapset palasivat varhaiskasvatukseen ja lähikouluun.
Yksinhuoltajilla yksinäisyyden kokemukset olivat yleisempiä kuin vanhemmilla kahden vanhemman perheissä, mutta toisaalta yksinhuoltajat eivät välttämättä kokeneet muita yleisemmin työn ja perheen yhteensovittamisen hankaluuksia korona-aikana suhteessa niin sanottuihin normaalioloihin.

Johanna Närvi, Johanna Lammi-Taskula, Miia Saarikallio-Torp, Ella Sihvonen, Anneli Miettinen

Vertaisarvioitu: ei.
Avoin saatavuus: kyllä.
Koko viite: Närvi, J., Lammi-Taskula, J., Saarikallio-Torp, M., Sihvonen, E., & Miettinen, A. (2022). Hoivan jakaminen ja vanhempien hyvinvointi. Teoksessa M. Mesiäislehto, A. Elomäki, M. Kivipelto, J. Närvi, T. Räsänen, H. Sutela, & E. Kärkkäinen. Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa. Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-244-2