Koronakriisiin vastaava päätöksenteko ja talouspolitiikka

Tiivistelmä

• Sukupuolinäkökulmat eivät juuri näkyneet koronakriisiin liittyvässä päätöksenteossa: vain 12,5 prosenttia kriisiin liittyvistä lakiesityksistä ja alle prosentti hallituksen muista päätöksistä sisälsi sukupuolivaikutusten arviointia. 
• Koronajälleenrakennuksen yhteydessä tehtiin vain vähän sukupuolten tasa-arvon edistämiseen tähtääviä toimia, eivätkä investoinnit tasa-arvolle tärkeän hoivainfrastruktuurin parantamiseen olleet kriisiin vastaavan talouspolitiikan keskiössä.
• Ensimmäisenä koronavuonna 2020 jaetut yritystuet kohdistuivat merkittävästi enemmän miesenemmistöisille ja tasatoimialoille kuin naisenemmistöisille toimialoille.
• Suomen sosiaaliturvajärjestelmä vaimensi tehokkaasti koronakriisistä aiheutuneen työttömyyden vaikutuksia tuloköyhyyteen kaikilla sukupuolilla. 
• Lähtötilanteessa korkeampituloiset miehet menettivät koronakriisissä tuloja keskimäärin enemmän kuin naiset.
• Merkittävimmät sosiaaliturvan tilapäiset muutokset olivat yrittäjien työmarkkinatuki ja toimeentulotuen epidemiakorvaus. Tilapäisten sosiaaliturvan muutosten vaikutuksissa käytettävissä oleviin tuloihin ei ollut keskimäärin juuri eroa miesten ja naisten välillä.

Lue koko artikkeli (julkaisut.valtioneuvosto.fi)

Tekijät

Anna Elomäki, Paula Koskinen Sandberg, Tapio Räsänen, Miska Simanainen, Raisa Jurva

Lisätietoja julkaisusta

• Vertaisarvioitu: ei. 
• Avoin saatavuus: kyllä.
• Koko viite: Elomäki, A., Koskinen Sandberg, P., Räsänen, T., Simanainen, M., & Jurva, R. (2022). Koronakriisiin vastaava päätöksenteko ja talouspolitiikka. Teoksessa M. Mesiäislehto, A. Elomäki, M. Kivipelto, J. Närvi, T. Räsänen, H. Sutela, & E. Kärkkäinen. Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa. Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-244-2