Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Laki ja perheiden monimuotoisuus

Julkaistu 1.3.2022Päivitetty 7.3.2024

Perhe- ja sosiaalilainsäädännön lähtökohtana on ollut perhe, johon kuuluvat eri sukupuolta olevat vanhemmat ja heidän yhteiset biologiset lapsensa. Ihmisten eletty arki ei kuitenkaan aina vastaa tätä lähtökohtaa, vaan perhemuodot ovat tosiasiassa monimuotoisempia kuin mitä lainsäädännössä on tällä hetkellä mahdollista tunnistaa.

Tutkimuksessa kartoitetaan erilaisten normatiivisesta perhemallista poikkeavien perheiden (esim. eroperheet, yksinhuoltajaperheet, uusperheet, sateenkaariperheet, adoptioperheet, sijaisperheet ja apilaperheet) kohtaamia lainsäädännöllisiä haasteita ja esitetään niille ratkaisumalleja. Lisäksi hankkeessa pyritään arvioimaan, kuinka yleinen kukin todettu haaste on väestötasolla ja miten haasteen merkittävyyttä tulisi arvioida sekä onko ehdotetulle ratkaisumallille olemassa vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.

Konsortiohankkeessa kerätään erilaisia aineistoja (mm. kyselyaineistot, fokusryhmähaastattelut, oikeudelliset tekstit, mietinnöt, lainsäädännön valmisteluasiakirjat). Kelan tutkimuksen toteuttamassa osahankkeessa tarkastellaan monimuotoisten perheiden kohtaamia haasteita toimeentuloturvaetuuksissa. Hanketta rahoittaa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS). 

Tutkija

Hankkeen kesto

1.3.2022–31.3.2023. Hanke on päättynyt.

Hankkeen tuloksia

Hankkeessa on selvitetty, millaisia ongelmia monimuotoisilla lapsiperheillä on lainsäädännössä ja miten näitä ongelmia voidaan ratkaista. Hankkeen aikana toteutettiin kuusi kyselyä perheille, ja tutkimusasetelma syntyi niissä sekä hankkeen toimeksiannossa tunnistetuista ongelmakohdista. Tunnistettuihin haasteisiin on etsitty ratkaisuja oikeudellisen analyysin sekä kansainvälisen vertailun avulla.

Tutkimuksessa tarkasteltiin lainsäädännön haasteita lapsiperheen perustamisvaiheessa, oikeudellisen ja tosiasiallisen vanhemmuuden rajoilla, lapsiperheiden arjen järjestymisessä sekä sosiaaliturvajärjestelmässä. Hankkeen sosiaaliturvaetuuksia käsittelevässä osuudessa tarkasteltiin erityisesti lapsen elatukseen ja hoivaan liittyviä etuuksia. Siinä missä elatuksen monimuotoisuus on haastavampi hahmottaa, lapsen hoivasuhteiden moninaisuuden huomioon ottaminen sosiaaliturvaetuuksissa on helpompaa. Hoivaan liittyvien sosiaaliturvaetuuksien kohtuullisen joustavat määräytymisperusteet mahdollistavat jo tällä hetkellä hoivaetuuksien hakemisen juridisia vanhempia laajemmalle lapsen läheissuhdeverkostolle. Sääntely ei kuitenkaan ole täysin inklusiivinen tai johdonmukainen, ja vaihtelulle on vaikea löytää etuuslainsäädännöstä ja etuuksien tarkoitusperistä nousevia selityksiä, joita ei voisi haastaa.

Raportissa esitetään kaiken kaikkiaan 25 ehdotusta tulevan lainsäädäntötyön ja tutkimuksen vahvistamiseksi, joista osa liittyy sosiaaliturvaetuuksiin. 

Julkaisuja

Yhteistyötahot